Tarkista koron lisäksi talletuksen muutkin ehdot. Pahimmillaan ne voivat syödä merkittävän osan korkotuotosta.
Nolla pilkku jotain. Sellaisia korkojahan talletuksista on jo pitkään tarjottu. Käyttelytilien korot ovat käytännössä nollilla. Pilkun paremmalle puolelle pääsee vain määräaikais- ja sijoitustileillä, niilläkin joskus vaivoin.
Säästäjän tarkkaavaisuus herpaantuu helposti, kun korkolukemat painuvat pohjille. Talletusten korkoerot alkavat vaikuttaa merkityksettömiltä, eivätkä talletusten ehdotkaan ehkä jaksa kiinnostaa.
Mutta vaikka korkoprosentit ovat pieniä, niissä on yhä eroja. Jos pankki A:n tarjoama vuosikorko on 0,3 % ja pankki B:n 0,6 %, B:stä saa tuplatuoton.
Näköpiirissä ei ole merkittävää korkojen nousua ainakaan vuoteen pariin. Tilanne ei silti ole tallettajalle ihan niin surkea kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Juuri nyt nimittäin inflaatio eli kuluttajahintojen keskimääräinen nousu ei syö tallettajan korkotuottoa.
Tänä vuonna Suomessa on inflaation asemesta oltu deflaation puolella: kuluttajahinnat ovat keskimäärin hivenen laskeneet. Talletuksen todellinen arvo, ostovoima, on voinut talletusaikana aavistuksen parantua vaatimattomasta korkoprosentista huolimatta.
Tosiasiassa tallettajan kannattaisi kuitenkin toivoa maltillista inflaatiota, sillä se olisi todennäköisesti merkki yleisen talouskehityksen kääntymisestä parempaan.
Pitkästä vähän enemmän
Kun korot ovat äärimmäisen matalat, säästäjää ei tunnu auttavan edes pitkän talletuksen tekeminen.
Esimerkiksi Taloustaidon lokakuun vertailussa kahden vuoden määräaikaistalletuksesta tarjottiin yleensä enintään 0,05-0,10 prosenttiyksikön verran parempaa korkoa kuin vuoden talletuksesta. Jotkin pankit tarjoavat kahdesta vuodesta jopa vähän pienempää korkoa kuin vuodesta.
Pitkäksi ajaksi sidotusta talletuksesta on kuitenkin perinteisesti saanut parempaa korkoa kuin lyhytaikaisesta. ”Periaatteessa se pätee edelleen”, sanoo Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen.
Pitkien talletusten korkotarjouksiin vaikuttavat kuitenkin odotukset tulevasta korkokehityksestä. Vaikka elettäisiin laskusuhdanteen aikaa, odotuksena on, että ennen pitkää talous taas virkistyy ja korkotaso kääntyy nousuun, Tommi Rytkönen selvittää. Nyt korkokäyrässä ei toistaiseksi ole näkynyt nousun merkkejä.
Vaisut talouskasvuodotukset siis osin selittävät, miksi talletusajan pituus ei juuri paina korkotarjouksissa.
Eikä muuten paljon paina talletussumman suuruuskaan. Yhden vuoden määräaikaistalletukselle sai Taloustaidon vertailussa usein lähes saman koron riippumatta siitä, tallettiko 10 000 euroa vai 100 000 euroa (ks. taulukko).
Korko ei kerro kaikkea
Korkotasolle et tallettajana voi mitään, mutta talletuksen ehdot kannattaa tarkistaa ennen kuin valitset talletuksen.
”Olennaisia ehtoja ovat tilin koronlaskutapa sekä mahdolliset nostorajoitukset, jos joudut nostamaan tililtä rahaa. Joillakin tileillä esimerkiksi nostosta perittävät provisiot saattavat käydä niin kalliiksi, ettei nostetulle summalle saa käytännössä korkoa lainkaan”, Tommi Rytkönen varoittaa.
Hän huomauttaakin, että ehtojen kirjo vaikeuttaa talletusten vertailtavuutta: korkoprosentti ei kerro kaikkea.
Usein korkoprosentti ei myöskään ole parempi, vaikka tilillä olisi monenlaisia ehtoja ja rajoituksia.
Perinteisessä määräaikaistalletuksessa koronlaskutavasta lienee harvoin epäselvyyttä, mutta monissa muissa säästö- ja sijoitustileissä saa olla tarkkana.
Yleisintä on laskea korko päiväsaldolle. Se on tallettajalle edullisin tapa. Joissakin tileissä korko lasketaan kuitenkin esimerkiksi kuukauden alimmalle saldolle tai koko talletusajan alimmalle saldolle, mikä voi syödä rankasti korkotuottoa.
Joillakin tileillä avauskuukauden tai lopetuskuukauden korko voi olla alempi kuin muun talletusajan korko. Joskus nostot ja tilin korko on kytketty toisiinsa siten, että nosto vie osan tilin korosta koko talletusajalta, vaikka nosto tehtäisiin vasta talletusajan lopulla.
Tällaisten ehtojen vaikutusta tilin lopulliseen korkotuottoon on jotakuinkin mahdoton itse arvioida. Kannattaa pyytää pankista selvät esimerkkilaskelmat siitä, mikä tilin todelliseksi vuosikoroksi koko talletusajalta tulee.
On hyvä myös tarkkaan etukäteen miettiä, millaista talletusta oikeastaan tarvitset. Jos esimerkiksi uskot, että joudut nostamaan tililtä rahaa, lienee viisainta valita tili ilman nostorajoituksia.
Tavanomainen määräaikaistalletus on ehdoiltaan selvä ja yksinkertainen tuote, mutta nimensä mukaisesti määräaikainen sitoumus. Siitäkin joudut maksamaan, jos purat sen ennen aikojaan.
Mitä vaihtoehtoja tileille?
Talletus ei aina ole sopivin parkkipaikka käteisrahalle, jota et halua sitoa pitkäksi ajaksi.
”Jos arvelet tarvitsevasi rahat käyttöösi kuuden kuukauden kuluessa, kannattaa valita tili, jolta rahat ovat koko ajan maksutta nostettavissa ja jolla korko lasketaan päiväsaldolle. Jos taas odotettavissa oleva sijoitusaikasi on yli puoli vuotta, saatat saada rahalle hieman paremman tuoton lyhyen koron rahastosta”, Tommi Rytkönen puntaroi.
Jos päädyt rahastoon, tarkista rahaston sijoituspolitiikka ja varmista, ettei rahasto peri merkintä- tai lunastuspalkkioita. Muista, että rahastosijoituksissa on aina riski ja että talletussuoja koskee vain pankkitalletuksia.
Korkotuottoja vertaillessasi muista myös, että tänään tehtävän talletuksen korkoprosentti kuvaa tulevaa tuottoa, rahastojen tuottoprosentit taas kuvaavat jo kertynyttä menneen ajan tuottoa.
Ulla Simola
