veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Taas tuli merkittävää: Lehto Group listautuu

Taas tuli merkittävää: Lehto Group listautuu
20.4.2016

Toimittaja Karo Hämäläisen Karon pörssiviikko ilmestyy Taloustaidossa aina keskiviikkoisin.

KARON PÖRSSI Lehto Groupilla on hyvä stoori. Pörssilistautuvan rakennusyhtiön slogan kuuluu "talousohjattua rakentamista", mikä viittaa ikeamaiseen lähtökohtaan: ensin suunnitellaan hintalappu.

Kun Lehto Group toteuttaa sloganinsa mukaista toimintaa puhdasoppisesti, se ei osallistu perinteisiin tarjouskilpailuihin vaan haluaa olla mukana kohteen suunnittelussa alusta alkaen, jotta se voi vaikuttaa rakennusratkaisuihin ja materiaalivalintoihin. Periaatteesta on yhtiölle ainakin kaksi selvää hyötyä. Ensinnäkin se pääsee tekemään sellaisen talon kuin haluaa ja hyödyntämään tehokkaiksi testattuja ratkaisujaan – ja omaa moduulituotantoaan. Toiseksi kauppaa ei enää siinä vaiheessa ratkaista hintakilpailulla.

Oletetaan siis, että Lehto Group pystyy rakentamaan kilpailijoitaan edullisemmin. Säästöstä osan saa asiakas – oli se sitten koko rakennuksen tilaava sijoittaja tai yksittäisen asunnon ostava yksityishenkilö. Toisen osan säästöstä saa Lehto Group, joka sai viime vuonna nostettua liikevoittomarginaalinsa 9,9 prosenttiin. YIT:n liikevoittoprosentti ilman kertaeriä oli viime vuonna 4,6, Lemminkäisen 2,0 ja SRV:n 3,4 prosenttia.

Lehto Groupille tehokkuutta eli säästöjä tuovat testatut rakennuskonseptit ja kilpailijoita vahvempi tukeutuminen modulaarisuuteen. Yhtiö valmistaa rakennusmoduuleja itse, ja osin moduulituotannon laajentamiseen se hakee rahaa pörssilistauksella. Listayhtiön status ja sen myötä tuleva tunnettuus varmasti myös auttavat Lehto Groupia asiakashankinnassa.

Stoori on hyvä siksi, että se tarjoaa uskottavan selityksen sille, miksi Lehto Groupilla tuntuisi olevan uskottavat edellytykset tehdä samalla rahalla parempaa tai vaihtoehtoisesti edullisemmin yhtä hyvää kuin kilpailijansa. Ketäpä kustannussäästö ja järkevämpi rakentaminen eivät kiinnostaisi?

Siksi uskon, että Lehto Groupilla on ainakin jonkin aikaa kilpailuetua, jonka turvin se pystyy sekä voittamaan markkinaosuutta että tekemään kilpailijoitaan parempaa tulosta. Pidän parhaillaan listautumisantia järjestävää yhtiötä kiinnostavana sijoituskohteena. Viikko sitten alkanut anti voidaan keskeyttää tänään.

Katse vuoteen 2020

Itsevarmasti Lehto Group kertoo strategiakautensa 2016–2020 taloudelliset tavoitteet poikkeuksellisen selvillä numeroilla.

Strategiakauteen kuuluvan viiden vuoden aikana Lehto Group aikoo kasvattaa liikevaihtoaan keskimäärin 10–15 prosenttia vuodessa. Liikevoittoprosenttinsa se uumoilee olevan keskimäärin kymmenen. Osinkopolitiikkana on jakaa investoinnit huomioon ottaen 35–50 prosenttia nettotuloksesta omistajille osinkoina.

Viidentoista prosentin keskimääräinen vuosikasvu tarkoittaisi liikevaihdon kaksinkertaistumista viidessä vuodessa. Kasvutavoitteen alarajan mukainen kymmenen prosenttiakin 1,6-kertaistaisi liikevaihdon. Kasvusuunnitelmiin kuuluvat myös yritysostot.

Yritysostojen myötä osakkeitakin täytynee painaa lisää. Tosin ei välttämättä aivan mahdottomasti, sillä kasvua haetaan omasta gryndauksesta, ja gryndaus taas on pääomabisnestä. Jos Lehto Group saa annilla pyöreästi 50 miljoonaa euroa, se voi hakea pankista satasen päälle – ja avot: jos kaikki rahat käytettäisiin gryndaukseen, jollakin aikavälillä tulisi lisää liikevaihtoa investoivat 150 miljoonaa ja sen päälle voitot. Niin ei toki käy, koska osa rahoista kuluu esimerkiksi moduulituotannon kehittämiseen.

Viime vuonna Lehto Group teki 276 miljoonan euron liikevaihdon. Jos yhtiö kasvaisi keskimäärin 12 prosenttia vuodessa vuoteen 2020 asti, vuonna 2020 liikevaihtoa kertyisi 486 miljoonaa. Jos liikevoittoprosentti olisi kymmenen, liiketulosrivi osoittaisi 48,6 miljoonaa euroa. Jos rahoituserät veisivät tuloksesta vaikkapa 1,6 miljoonaa – viime vuonna rahoituserät olivat nettona alle 500 000 euroa –, nettotulokseksi muodostuisi 37,6 miljoonaa euroa.

Lauseissa on monta jos-sanaa. Suhdanteet vaikuttavat sykliseen rakennusbisnekseen. Olennaista on myös se, millaisen osakemäärän jaettavaksi tuo nettotulos tulisi.

Hinta kohdallaan

Viime vuodenvaihteessa Lehto Groupilla oli velkaa 104 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia varoja 123 miljoonaa. Taseessa ei ole pahasti liikearvoa. Velkaa on rutkasti, mutta sikäli kun varat ovat kurantteja ja muuttuvat nopeasti rahaksi, se ei ole ongelma.

Oma pääoma oli vain 33,4 miljoonaa euroa. Maaliskuun lopussa Lehto Group maksoi kahdeksan miljoonan osingot, joilla oikaistuna oman pääoman arvoksi jäisi vain reippaat 25 miljoonaa.

Jos anti merkitään kokonaisuudessaan 5,10 euron osakekohtaisella hinnalla, Lehto Group saa bruttona 60,6 miljoonaa euroa. Annin järjestäjät nipistänevät siitä vajaat neljä miljoonaa, jolloin yhtiölle tulisi nettona 57 miljoonaa lisää.

Lehto Groupin osakemäärä nousee annin ja lainakonversion myötä 58,4 miljoonaan osakkeeseen. Listautumishintahaarukan ylärajalla yhtiön markkina-arvoksi tulee 298 miljoonaa euroa.

Jos alkaneen vuoden liiketuloksen arvioi kasvavan 12 prosenttia viimevuotisesta, rahoituserien pysyvän ennallaan ja veroprosentin olevan 20, Lehto Group tekisi 24 miljoonan euron nettotuloksen eli 41 senttiä osaketta kohden. P/e-luvuksi tulisi reilut 12. Se on varsin kohtuullinen melkoisen kovan kasvun yhtiölle. P/e-luvun kohtuullisuutta lisää tieto siitä, että annin jälkeen kassassa on tuhdisti rahaa. P/b:llä mitattuna Lehto Group jää toki kalliiksi. 

Kolme kysymystä

Lehto Group vaikuttaa houkuttelevalta sijoituskohteelta, joka on hinnoiteltu järkevästi. Listalleottoesitettä lukiessani huomioni kiinnittyi kolmeen seikkaan.

Ensinnäkin aina aluksi tarkistan, onko listautumisanti todellakin anti vai myynti. Lehto Groupin listautumiset yhteydessä osa nykyisistä omistajista myy osakkeitaan, joten puhtaasta annista ei ole kyse. Suhteessa annin kokonaisuuteen myynnin osuus on kuitenkin pieni. Jos lisäosakkeita ei käytetä, annin puolella eli yhtiölle rahaa tuomassa on 11,8 miljoonaa osaketta, myynnin puolella eli nykyisille omistajille rahaa tuomassa 1,7 miljoonaa osaketta. Myyjät saattavat myydä tosin 1,5 miljoonaa osaketta lisää, jos anti käy hyvin kaupaksi.

Koska myyjät jäävät merkittäviksi omistajiksi ja heille jää enemmän osakkeita kuin mitä he myyvät, sallittakoon heille välivaurastuminen. Heille jää aivan riittävästi syitä eli osakkeita toivoa yhtiölle hyvää jatkossakin ja tehdä töitä yhtiön menestyksen eteen.

Toinen huomionarvoinen asia on lähipiiriliiketoimien lukuisuus. Lähipiiriliiketoimet lisäävät aina riskiä, että tulosta on viritelty. Ainakin teoriassa – enkä puhu nyt erityisesti Lehto Groupista tai epäile, että sen kohdalla niin olisi tapahtunut – pääomistaja voisi maksaa ylihintaa omistamansa yrityksen tuotteista, tässä tapauksessa vaikkapa asunnoista, mikä parantaisi yhtiön tulosta ja sitä kautta pääomistajan osakkeiden arvoa.

Viime vuonna Lehto Group myi lähipiirilleen lähinnä asuntoja 16,5 miljoonalla eurolla, mikä vastaa kuutta prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Uskon, että kaupat ovat markkinaehtoisia ja että niillä ei ole ainakaan huomattavaa vaikutusta tulokseen. Ei suuntaan eikä toiseen.

Kolmas kysymys on kasvu- ja tulostavoitteiden toteutumistodennäköisyys ja se, kuinka paljon osakemäärä kasvaa kasvun myötä. Lehto Groupin maalailemiin viiden vuoden tavoitteisiin pitää suhtautua tavoitteina, ei lupauksena.

Läpi menee että heilahtaa

Annissa ja myynnissä on tarjolla yhteensä 13,6 miljoonaa osaketta, jos lisäosakkeita ei oteta huomioon. Listautumishinnan ylärajalla annin ja myynnin yhteisarvo ilman lisäosakkeita on 69,4 miljoonaa euroa ja alarajalla 61,2 miljoonaa euroa.

Lehto Group ja sen neuvonantajat ovat tehneet annin esityöt huolella ja kaupanneet merkittävät osan osakkeista jo valmiiksi: muun muassa OP:n ja Dansken rahastot ja muut ankkurisijoittajat ovat sitoutuneet merkitsemään osakkeita 25 miljoonalla eurolla.

Yli kolmannes annista on jo myyty, mikä antaa vahvan pohjan sen läpimenolle.

Lehto Group vaikuttaa olevan sellaisessa kunnossa, ja sillä on sellainen tarina ja sen hinnoittelu ja muukin antiin liittyvä on niin kohdallaan, että uskon annin menevän kaupaksi hyvin. Anti saatetaan hyvinkin keskeyttää, joten olen jo tehnyt merkintäni.

Viikon trio: Lehto Groupin kärkikolmikko

Lehto Groupin pääomistaja ennen antia ja annin jälkeen on yhtiön toimitusjohtajan Heikki Lehdon määräysvaltayhtiö Lehto Invest. Lehto Invest myy annin yhteydessä enintään 1,8 miljoonaa osaketta, joilla se kuittaa käteistä vajaat 9,2 miljoonaa euroa, mikäli myynti toteutuu hintahaarukan ylärajalla. Omistukseen jää kuitenkin 111 miljoonan euron osakepotti.

Toista miljoonaa euroa saavat osakemyynneistään myös yhtiön suurimmat henkilöomistajat Asko Myllymäki ja Mikko Kinnunen, mikäli lisäosakeoptio käytetään.

Taulukossa on esitetty Lehto Groupin kolmen suurimman osakkeenomistajan tämänhetkinen omistus, annin yhteydessä myytävien osakkeiden enimmäismäärä ja lopuksi omistuksen arvo laskettuna tämänhetkisen osakeomistuksen mukaan ja 5,10 euron osakekurssilla. 

Omistaja   Omistus  Myy Omistuksen arvo
Lehto Invest  23 536 384 1 801 168 120,0 milj. euroa
Asko Myllymäki 6 939 144    531 032   35,4 milj. euroa
Mikko Kinnunen    2 795 716    213 948    14,3 milj. euroa

Lähde: Lehto Groupin listalleottoesite.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.