veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Nämä neljä asiaa Lehto Groupista kannattaa oppia

Nämä neljä asiaa Lehto Groupista kannattaa oppia
1.11.2023

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Pitkään vaikeuksissa ollut rakennusyhtiö Lehto Group on päätynyt tilanteeseen, jossa tappiot ovat sen suurin pääoma. Mitään muuta firmalla ei oikeastaan enää olekaan. Huolella tärvellylle brändillekään kun ei voi laskea ainakaan positiivista arvoa.

Lehto Group muuttuu käytännössä tyhjäksi firmaksi, kun se myy liiketoimintansa. Lehto Group kertoi kaupoista viime viikolla.

Jos aiesopimuksen mukainen kauppa toteutuu, Lehto joutuu kirjaamaan luovutustappioita, mutta ne ovat pieni murhe tässä konkurssissa.

Käytin sanaa ”konkurssi” äsken pelkästään sanontatavan osana.

Verotuksessa vahvistetut tappiot voivat osoittautua omaisuuseräksi, jos yhtiö tekee myöhemmin voittoa. Silloin yhtiö pääsee hyödyntämään aiempia tappioita verotuksessa. Yliyksinkertaistetusti: niin kauan kuin vahvistettuja tappioita piisaa, yhtiön ei tarvitse maksaa yhteisöveroa ja voitot jäävät sellaisenaan yhtiön käyttöön.

Tämä tosiaan on yliyksinkertaistus, sillä asiaan liittyy monia mutkia. Yksi suurimmista mutkista Lehdon tapauksessa on se, että yhtiöllä ei vaikuta olevan voitollista liiketoimintaa eikä sellaista ole näkyvissäkään.

Julkisuudessa on Lehdon johdon avustuksella spekuloitu sillä, että jokin yhtiö saattaisi haluta listautua pörssiin kyökin kautta yhdistymällä Lehto Groupiin. Tällaisia tapauksia on nähty useita. Tappioiden vähentämisen kannalta nämä tapaukset lisäävät mutkia, sillä oikeus vähentää tappioita poistuu, jos yhtiön omistus vaihtuu. Asiaa on käsitelty laajasti Verohallinnon sivuilla.

Oli miten oli, Lehdon osakkeenomistajien kannalta tilanne on synkkä. On enemmän kuin perusteltua pohtia, mikä meni pieleen ja mitä tapaus Lehdosta on syytä oppia. 

”Myy kun sisäpiiri myy”

Lehto listautui keväällä 2016. Kirjoitin siitä tällä palstalla positiivisesti. Yhtiöllä oli näyttää hyvää, kilpailijoitaan parempaa tuloskuntoa. ”Talousohjattu rakentaminen” vaikutti toimivan. Kulmakarvani kohosivat lähipiiritapahtumien ja kovien kasvutavoitteiden vuoksi.

Sen sijaan pidin hyvänä sitä, että silloiset omistajat myivät listautumisen yhteydessä vain vähän osakkeitaan ja pääosin rahaa sai firma.

Osake sai hyvän lähdön. Vuoden kuluttua listautumisesta merkittävät omistajat ryhtyivät myymään osakkeitaan. Vanha viisaus päti: myy, kun sisäpiiri myy.

Tuolloisista hinnoista kurssi vielä nousi, mutta lähes kymmenen euron noteeraus näyttää nykyisestä senttiluokasta katsottuna taivaalliselta hinnalta. 

Yritysarvo on eri asia kuin markkina-arvo

Velkavipu parantaa oman pääoman tuottoa, kun liiketoiminnassa menee hyvin, mutta huonoina aikoina velka kääntyy nopeasti taakaksi.

Lehto monien rakennusliikkeiden tapaan käytti nollakorkoaikana velkaa sumeilematta. Kun velkalastissa olevan yhtiön arvo laskee, markkina-arvo laskee paljon nopeammin. Ilmiö on tuttu kaikille velkavivulla sijoittaville.

Ajatellaan firma, jonka markkina-arvo on 100 miljoonaa euroa ja jolla on velkaa 100 miljoonaa euroa. Sen yritysarvo eli koko osakekannan hinnan ja velan yhteisarvo on 200 miljoonaa euroa.

Jos tällaisen firman liiketoiminnan hyväksyttävä arvo laskee 20 prosenttia, eli 160 miljoonaan euroon, sen markkina-arvo laskee 40 prosenttia eli 60 miljoonaan euroon – velathan on maksettava.

Monet yleiset tunnusluvut suhteuttavat tuloksen (p/e) tai oman pääoman (p/b) markkina-arvoon, eivät velattomaan arvoon eli yritysarvoon. Siksi velkaiset firmat saattavat näyttää tunnuslukujen valossa petollisen edullisilta, vaikka edullisuuden sijaan ne olisivatkin velkaongelmaisia. 

Jos menee huonosti jo hyvinä aikoina…

Lehdolla alkoi mennä huonosti jo silloin, kun talous muuten kävi kovilla kierroksilla. Huonoja uutisia alkoi putoilla torakkateorian mukaisesti: jos jossain näkyy torakka, pian jossain näkyy toinen, sitten kolmas…

Jos yhtiöllä menee huonosti jo hyvinä aikoina, tuulen käännyttyä yleisesti vastaiseksi se on vaarassa joutua todella suuriin vaikeuksiin.

Niin kävi Lehdolle.

Tähän oppiin on hyvä yhdistää se, että ongelmiin ajautuneen liiketoiminnan kääntäminen vie kauemmin aikaa ja maksaa enemmän rahaa kuin aluksi oletetaan.

Osakkeita pitää vahtia

Omat seikkailuni Lehto Groupin kanssa alkoivat osakkeiden merkitsemisellä yhtiön listautumisannissa. Tuolloin osakkeita sai varsin rajallisen määrän. Siitä ei tullut kummoista positiota.

Ostin osaketta lisää vuoden 2020 lopun merkintäoikeusannissa sillä ajatuksella, että merkkarianneissa osake tapaa hetkellisesti painua. Tarkoitus oli myydä pois nousuun, mutta näköjään unohdin.

Kaiken päälle ostin vielä lisää pörssistä, kun ajattelin uuden toimitusjohtajan saavan firman kuntoon.

Kaiken aikaa Lehto-positio on ollut niin pieni, etten ole kiinnittänyt siihen riittävästi huomiota. Näin jälkikäteen kaiken järjen mukaan olisi pitänyt ymmärtää myydä viimeistään viime vuoden lopulla tai tämän vuoden alussa, kun rakentamisen alho oli ilmeinen.

Bonusopetus itselleni: Ei kannata pitää salkussa sellaisia rivejä, joita ei ole tule seuranneeksi. 

Grilli tulee

Ensi viikosta alkaen tämä palsta uudistuu: Karon pörssi täydentyy Karon Grillillä.

Karon Grilli on uusi sijoitusohjelma suomalaiselle yksityissijoittajalle. Grillissä tenttaan suomalaisia sijoittajia kiinnostavia henkilöitä, erityisesti pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia. Ensimmäiseksi pariloille astelee Keskon pääjohtaja Mikko Helander.

Taloustaito tarjoaa Karon Grillin tällä juttupaikalla pääsääntöisesti tuttuun tapaan keskiviikkoisin. 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Lehto Groupia ja Keskoa.  

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti