Pörssin unohdetut helmet

Helsingin pörssissä on kymmeniä yhtiöitä, joiden osakkeilla ei juuri kukaan käy kauppaa. Onko unohdettujen yhtiöiden joukossa kiinnostavia sijoituskohteita?

Valtaosa pörssin unohdetuista yhtiöistä on pieniä, kuten teollisuustuotteisiin ja palveluihin erikoistunut sijoitusyhtiö Neo Industrial. Sen markkina-arvo on vain hieman yli kymmenen miljoonaa euroa, mutta toisaalta yhtiön osakekurssi nousi alkuvuonna huikeat 173 prosenttia vain yhden päivän aikana. Voiko muiltakin unohdetuilta yhtiöiltä odottaa rakettimaista kurssinousua?

Sijoittamisen ammattilaiset toppuuttelevat. Vaikka teoriassa sijoittajan pitäisi saada niin kutsuttua likviditeettipreemiota (eli ylituottoa) yhtiöistä, joiden osakevaihto on niukkaa, käytännössä asia ei yleensä ole näin.

”Jos yksikään analyytikko ei seuraa yhtiötä eikä yhtiössä ole yhtään institutionaalista sijoittajaa, osake voi olla myös todella kallis. Silloin kukaan ei sano, milloin osake tulisi panna myyntiin”, Ålandsbankenin osakesijoituksista vastaava johtaja Albert Hæggström sanoo.

Varainhallinta Tresorin sijoitusjohtajan Petri Ukkolan mielestä vähän vaihdettujen osakkeiden joukossa on kyllä tunnuslukujen valossa edullisesti hinnoiteltuja osakkeita, mutta tuotot voivat silti jäädä vaatimattomiksi.

”Valitettavasti tuottopotentiaali realisoituu usein vasta, kun yhtiö lunastetaan pois pörssistä esimerkiksi yrityskaupan seurauksena. Sijoittajilla ei nykyisin ole kärsivällisyyttä odottaa ja sietää tasaisen tylsästi kehittyviä osakkeita. Odottaminen tarkoittaa usein indeksiin nähden alituottoa, josta lehdistö ärhäkästi sijoitusrahastoja moitiskelee”, Ukkola sanoo. 

Uudet yhtiöt kiinnostavampia

Sijoittajalle vähän vaihdettujen osakkeiden omistamiseen liittyy myös todellinen riski siitä, että osakkeet ˮjäävät käteenˮ. Ainakin myyjän on oltava valmis laskemaan reippaasti myyntihintaa. Albert Hæggströmin mielestä pienten ja unohdettujen yhtiöiden ongelmana on myös se, etteivät ne välttämättä löydä tarvitsemiaan pääomia yhtiön kehittämiseen, jolloin niillä voi olla edessään vain hidas näivettyminen.

"Kiinnostavia kasvuyhtiöitä on mielekkäämpää etsiä pörssin uusista tulokkaista, sillä tulokkailla on etulyöntiasema rahoittajien silmissä vanhoihin yhtiöihin verrattuna”, Hæggström sanoo.

Hän arvioi, että Pohjoismaista voi nousta seuraavien 3-5 vuoden aikana mullistavia uusia yhtiöitä lääketieteen ja teknologian aloilta, mutta ˮjos yhtiö on ollut 10-15 vuotta pörssissä ja on edelleen pieni, silloin todennäköisyys, että yhtiöstä tulisi uusi Rovio tai Vacon, on aika pieni”.

Petri Ukkola poimisi vähäisen vaihdon yhtiöistä salkkuun mediayhtiö Talentumin, joka on alan ongelmista ja talouden heikosta tilanteesta huolimatta onnistunut parantamaan tulostaan, sekä kaksi mahdollista yrityskauppakohdetta.

”Talentumin osakkeella on matalat arvostuskertoimet. Etteplan ja Solteq ovat potentiaalisia yrityskauppakohteita. Kaupan alan ohjelmistopalveluyhtiö Solteq hyötyy digitalisaation etenemisestä, ja osake on potentiaaliin nähden matalalle arvostettu”, Ukkola sanoo. 

Lemminkäinen voi olla käänneyhtiö

Pienten yhtiöiden ohessa myös isommat yhtiöt voivat kärsiä osakkeensa vähäisestä vaihdosta. Esimerkiksi rakennusyhtiö Lemminkäisen osakkeella käydään niukasti kauppaa siihen nähden, että yhtiön liikevaihto on 2 miljardia ja markkina-arvo lähes 300 miljoonaa euroa. Albert Hæggström pitää Lemminkäistä mahdollisena käänneyhtiönä.

ˮLemminkäisellä on ollut ongelmia, mutta osakekurssi hinnoittelee yhtiön aika alhaalle. Jos joku ulkopuolinen haluaisi tulla ja luoda samanlaisen markkina-aseman kuin Lemminkäisellä on, se veisi todella paljon aikaa ja rahaa.”

Ylipäänsä Hæggströmin mielestä sijoittajan kannattaisi nyt etsiä sijoituskohteita mieluummin isoista kuin pienistä yhtiöistä, jotka valtaosin säästyivät alkusyksyn kurssirojahdukselta.

”Osakkeesta maksettava hinta on tärkein yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa sijoituksen tuottoon 3-5 vuoden horisontilla. Metso on mielestämme halvimpia osakkeita, joita löytyy tällä hetkellä pörssistä”, Hæggström sanoo. 

Viiden vuoden salkkuun

ˮPotentiaaliset yrityskauppakohteet kiinnostavat”

 Sijoitusjohtaja Petri Ukkola, Varainhallinta Tresor

• Talentum
• Etteplan
• Solteq

”Kiinnostavimmat yhtiöt eivät vielä ole pörssissä”

 Osakesijoituksista vastaava johtaja, Albert Hæggström, Ålandsbanken

• Lemminkäinen
• Metso​

Pitkä ja lyhyt tuotto 

Kuviossa ylhäällä on osakkeita, joiden kurssikehitys on edellisen puolen vuoden aikana ylittänyt yleisen kurssikehityksen. Vaaka-akselilla kurssikehitystä tarkastellaan viiden viime vuoden ajalta: vasemmalle jäävät ovat olleet heikkoja sijoituksia, kun taas oikealla olevien yhtiöiden kurssit ovat nousseet viiden vuoden aikana keskimääräistä enemmän.

Kuvio perustuu yhtiöiden päätöskursseihin 21.9.2015.

Tällä kertaa tarkastelussa on yhtiöitä, joiden päivittäinen osakevaihto pörssissä on jäänyt tänä vuonna vähäiseksi. Poikkeuksena on Metso, jonka vaihto on satojatuhansia osakkeita päivittäin.

Kuviosta näkee, että esimerkiksi Solteqin kurssi on puolen vuoden aikana laskenut 5 %, mutta viidessä vuodessa noussut 54 %.

Keskipiste on Helsingin pörssin OMX Helsinki Cap -hintaindeksi. Se on yleisindeksin painorajoitettu versio, jossa yhden osakkeen maksimipaino on 10 prosenttia indeksin kokonaismarkkina-arvosta. Osinkoja ei ole huomioitu.

Halpa vai kallis?

P/e (osakekurssi/osakekohtainen nettotulos) kertoo, kuinka moninkertainen osakkeen nykyinen markkinahinta on verrattuna yrityksen osakekohtaiseen tulokseen. Luku ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja se vaihtelee myös toimialoittain voimakkaasti.

Nämä p/e-luvut (2015 ennuste) on laskettu käyttämällä 21.9. päätöskurssia. Neo Industrialille, Ålandsbankenille ja Viking Linelle ei ollut p/e-lukua Factsetin/FIMin keräämässä konsensusennusteessa. 

Lähde: Factset, Bloomberg ja FIM Pankki