Vieläkö muistat, millä hinnalla olet hankkinut vanhoja osakkeitasi ja miten pottisi on osakeanneissa ja muissa järjestelyissä kasvanut? Tiedot vaikuttavat olennaisesti veroihisi, kun myyt osakkeitasi.
Oho, joko tästäkin osakeannista on 11 vuotta! Mitä, oliko näitä pääomanpalautuksia tosiaankin näin monta!
Pitkäjänteiselle osakesäästäjälle on usein työ ja tuska pysyä kärryillä omistamiensa yhtiöiden osakejärjestelyissä, vaikka salkku olisi pienikin. Mitä pidempään on osakkeet omistanut, sitä todennäköisemmin yhtiöissä on tehty erilaisia yritys- ja osakejärjestelyjä – ja sitä todennäköisemmin järjestelyt ovat myös painuneet sijoittajan mielessä unohduksen hämärään.
Järjestelyt muuttavat osakkeenomistajan salkkua, vaikka hän ei tekisi osakekauppoja. Esimerkiksi osakeanneista tai osakkeiden jakautumisista on voinut kertyä salkkuun lisää osakkeita.
Viimeistään osakkeita myydessään sijoittajan olisi kuitenkin tärkeää tietää, miten, milloin ja millä hinnalla on osakkeet hankkinut. Omistuksen historia vaikuttaa olennaisesti osakkeen verotettavaan myynti- eli luovutusvoittoon ja samalla siihen, paljonko veroja sijoittaja joutuu maksamaan.
Osakkeenomistajan verotukseen vaikuttavia järjestelyjä ovat muun muassa yhtiöiden jakautumiset, pääomanpalautukset sekä erilaiset osakeannit ja splitit, osakkeiden jakamiset.
Viime vuosina pörssiyhtiöt ovat kunnostautuneet erityisesti pääomanpalautusten jakamisessa. Vuoden 2013 loppuun asti pääomanpalautuksista joutui verolle yleensä vasta osakkeet myydessään. Silloin osakkeen hankintahinta pieneni pääomanpalautusten verran. Se puolestaan kasvatti verotettavaa luovutusvoittoa.
Kuluvan vuoden alusta lähtien uusia pääomanpalautuksia on kohdeltu verotuksessa samoin kuin osinkoja, joten pääomanpalautukset jäänevät jatkossa vähiin. Vanhat palautukset on kuitenkin muistettava ottaa huomioon, kun laskee osakkeidensa luovutusvoittoja tai -tappioita.
Osakeanteja on monta eri lajia. Niistä rahastoanteja (ilmaisanteja) järjestettiin innokkaimmin ennen vuotta 2005. Sitten isoin into nuupahti, koska rahastoantiosakkeiden verotus muuttui.
Vanhojen rahastoantiosakkeiden luovutusvoiton laskennassa käytetään edelleen vanhoja sääntöjä, uusia kohdellaan uusien sääntöjen mukaan. Vanhat säännöt ovat osakkeenomistajalle edullisemmat, joten omien antiosakkeiden saantiajankohdasta on syytä olla selvillä.
Osakkeiden splittejä on tehty etenkin silloin, kun kova kurssinousu on kasvattanut yhtiön ehkä ennestäänkin hintavan osakkeen kappalehinnan yhtiön mielestä turhan kalliiksi. Esimerkiksi Nokia splittasi osakkeensa useita kertoja kasvun vuosinaan.
Splitissä osake jaetaan pienempiin osiin, jolloin kappalehintakin halpenee. Sen odotetaan lisäävän kaupankäyntiä osakkeella.
Kaksi tapaa laskea luovutusvoitto
Osakekaupan verotettavan luovutusvoiton voi laskea kahdella tapaa, joista voi valita itselleen edullisemman – sen, jolla verotettava luovutusvoitto jää pienemmäksi.
Tapa A: Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä osakkeen myyntihinnasta sen ostohinta + oston ja myynnin kulut.
Tapa B: Vähennetään ostohinnan asemesta hankintameno-olettama. Hankintameno-olettaman suuruus riippuu omistusajasta.
■ Jos osake on omistettu alle 10 vuotta, sen myyntihinnasta vähennetään 20 %. Loppu 80 % myyntihinnasta on verotettavaa luovutusvoittoa. Jos myyntihinta on 100 euroa, veroa siis maksetaan 80 eurosta.
■ Jos osake on omistettu vähintään 10 vuotta, sen myyntihinnasta vähennetään 40 %. Loppu 60 % on verotettavaa luovutusvoittoa. Jos myyntihinta on 100 euroa, veroa maksetaan 60 eurosta.
Hankintameno-olettamaa käytettäessä ei voi vähentää mitään kuluja.
A-tavan käyttö edellyttää, että osakkeen hankinnasta on tositteet tallella.
Eri laskentatapojen edullisuus riippuu siitä, millä hinnalla osakkeen on aikanaan hankkinut. Tapa A on edullisempi, jos osakkeen hankintahinta + oston ja myynnin kulut on suurempi kuin hankintameno-olettama eli 20 tai 40 % myyntihinnasta.
Jos myymiensä osakkeiden alkuperää, omistusaikaa tai hankintahintaa ei pysty selvittämään verottajalle, verottaja todennäköisesti käyttää luovutusvoiton verotuksessa 20 prosentin hankintameno-olettamaa. Silloin etenkin vanhoja osakkeita myynyt sijoittaja usein häviää huomattavasti verotuksessa.
Lisäksi todellisuudessa tappiollisesta kaupasta syntyy hankintameno-olettamaa käytettäessä aina verotuksessa luovutusvoittoa.
Tarkista osakejärjestelyt Taloustaidosta
Taloustaito on koonnut sijoittajan avuksi listoja suomalaisten kansanosakkeiden anneista, spliteistä, pääomanpalautuksista ja yhtiöiden jakautumisista.
Taloustaidon verkkosivuilla on kaksi kattavaa luetteloa laajimmin omistettujen pörssiyhtiöiden osakejärjestelyistä.
■ Toisessa on 12 pörssiyhtiön osakejärjestelyt vuodesta 1980 vuoden 2005 kevääseen. Tämä luettelo on aiemmin julkaistu Taloustaidon numerossa 5/2005.
■ Toiseen on luetteloitu 32 pörssiyhtiön osakejärjestelyt vuodesta 2004 kesään 2014. Luettelo on julkaistu Taloustaidon numerossa 8/2014.
Luetteloiden lisäksi siellä on myös esimerkki verotettavan luovutusvoiton laskemisesta, esimerkkiyhtiönä Orion.
TOP 10 Laajimmin omistetut osakkeet
Kansanosakkeiden kärkikymmenikkö eli laajimmin omistetut Helsingin pörssin yhtiöt syyskuun lopussa 2014:
| Yhtiö | Osakkeenomistajia |
| Nokia | 219 611 |
| Elisa | 216 222 |
| Fortum | 110 806 |
| UPM-Kymmene | 91 873 |
| Sampo | 83 142 |
| Talvivaara | 80 550 |
| Neste Oil | 75 723 |
| Outokumpu | 67 366 |
| Stockmann | 55 860 |
| Kone | 52 775 |
Lähde: Euroclear (tilanne 10/2014)
Ulla Simola
