veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Ontuen pörssiin – Sitra jeesasi Cleantechin sisään

11.6.2014

KARON PÖRSSI Paremminkin olisi voinut sujua. Tällä viikolla Helsingin pörssin First North -listalle saadaan kaksi uutta yhtiötä, Herantis Pharma ja Cleantech Invest, joista kummankaan listautumisanti ei onnistunut suunnitellusti.

Karo Hämäläinen

Herantis selvisi pörssiin kuivin jaloin, vaikka rahaa ei tullutkaan aivan niin paljon kuin tavoiteltiin. Sen sijaan Cleantech Investin kohdalla rima jäi väpättämään pahasti. Ilman Sitralta tullutta miljoonan euron sijoitusta puhtaan teknologian yhtiöihin sijoittavan sijoitusyhtiön olisi luultavasti kannattanut perua listautumissuunnitelmansa.

Hieman epäselvää on, miksi Sitra sijoittaa yhtiöön, joka on listautumassa julkiselle markkinapaikalle, jonka kautta rahaa pitäisi saada markkinaehtoisesti. Onko kyse tuesta vai finanssisijoituksesta?

Jos tuesta, pitäisikö Cleantech Investiin sijoittavan yksityishenkilönkin ajatella itseään ensisijaisesti hyväntekijäksi? Jos taas finanssisijoituksesta – miksi ihmeessä Sitra lähtee pörssisijoittajaksi?

Puhtaalla tekniikalla?

Cleantech Invest tavoitteli annilla tavoitteli 10,0 miljoonaa, josta yhtiö olisi saanut listautumiseen liittyvien kulujen jälkeen 9,3 miljoonaa euroa. Kysyntää oli alle puolelle tarjotuista osakkeista: listautumisella kerättiin vain 4,0 miljoonaa euroa ennen kuluja. Jos kulut säilyvät ennallaan, yhtiölle jää vain 3,3 miljoonaa euroa. Koska oletettavasti annin järjestänyt FIM on ollut liikkeellä osin suhteellisella palkkiolla, kulut jäänevät odotettua 700 000 euroa pienemmiksi. Yhtiö saanee 3,4–3,5 miljoonaa euroa, siis reilun kolmanneksen tavoittelemistaan rahoista.

Niinkin voi laskea, että Sitra hoiti miljoonasijoituksellaan annin juoksevat kulut ja antoi vähän päälle.

Sijoitusyhtiölle rahan saaminen ei ole juoksevien kulujen kannalta kohtalonkysymys, koska rahankäyttöä voi säädellä sijoittamalla tai olemalla sijoittamatta rahaa uusiin kohteisiin. Annilla kerätyistä rahoista 3,3 prosenttia on korvamerkitty yrityssaneerauksessa olevan Savo-Solarin rahoittamiseen, joten Savo-Solarin kannalta annin kuivuminen on ikävä juttu. Mikään tosin ei estä Cleantech Investiä heittämästä Savoon rahaa enemmän kuin 3,3 prosenttia.

Kaiken järjen mukaan rahan saamisen niukkuuden luulisi vaikuttavan siihen, kuinka Cleantech Invest aikoo käyttää pääomiaan. Listalleottoesitteen mukaan alkuperäinen suunnitelma oli:

40 % osakkuusyhtiöiden jatkorahoitukseen
40 % uusiin sijoituksiin myöhemmän vaiheen kasvuyhtiöihin
20 % uusiin sijoituksiin varhaisen vaiheen yhtiöihin

Kysyin Cleantech Investin toimitusjohtajalta Feodor Aminoffilta, kuinka suunnitelmat muuttuvat, kun rahaa tulikin selvästi vähemmän kuin oli tarkoitus. Aminoff oli niin kiireinen, että hän ei ennättänyt vastata. Hänen sijaansa Tiina Olkkonen Viestintätoimisto Bravura Oy:stä vakuutti, että suunnitelmat eivät ole muuttuneet vaan yhtiö etenee strategiansa mukaisesti.

"Mikäli yhtiön hallitus päättäisi muuttaa strategiaansa, tiedotettaisiin siitä erikseen", Okkonen vastasi.

En tiedä, onko strategiasta kiinnipitäminen tässä tilanteessa päättäväisyyttä vai kovapäisyyttä. 

"Emme kommentoi"

Cleantech Invest on sitoutunut jatkorahoittamaan Savo-Solaria 3,3 prosentilla annista kerättävistä varoista. Paljonko Savo-Solar saa ja kuinka jatkorahoitus toteutetaan?

"Jatkorahoituksesta ei olla tehty päätöksiä."

Kuinka pitkälle osakeannilla kerätyt rahat riittävät?

"Emme voi kommentoida, sillä tietoa ei olla julkistettu."

Harkitsitteko listautumisesta vetäytymistä, kun kiinnostus osakeantia kohtaan jäi niukaksi?

"Cleantech Investin hallitus on päättänyt edetä listautumissuunnitelman mukaisesti, kuten yhtiö tiedotti 6.5.2014."

Saitte yhteensä noin 470 uutta osakkeenomistajaa. Kuinka monta niistä on yksityissijoittajia ja kuinka monta institutionaalisia sijoittajia?

"Kun listautuminen tapahtuu, tulee lista osakkeenomistajista julkiseksi. Sieltä selviää sitten yksityissijoittajien ja institutionaalisten sijoittajien lukumäärä."

Listautuminen tapahtuu huomenna torstaina. On mielenkiintoista nähdä, mitkä instituutiot ovat Sitran ohella lähteneet mukaan antiin.

Herantis sai tarvitsemansa

Tänään listautuva lääkekehitysyhtiön Herantiksen oli tarkoitus laskea liikkeelle enintään 1,6 miljoonaa osaketta, joilla se olisi saanut listautumiseen liittyvien kulujen jälkeen 16,0 miljoonaa euroa. Toiveissa oli myös miljoonan osakkeen lisäerän myyminen. Jos ne olisi saatu kaupaksi, rahaa olisi tullut kulujen jälkeen mojovat 26,1 miljoonaa.

Toisin kävi. Anti jäi vajaaksi. Herantis sai kerättyä 14,3 miljoonaa euroa ennen listautumisesta aiheutuvia kuluja, ja kun rahoista vähennetään noin miljoonan euron listautumiskulut, nettona rahaa tuli 13,3 miljoonaa, siis 2,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin annilla tavoiteltiin.

Kuudellatoista miljoonalla Herantis suunnitteli hoitavansa kolmen tärkeimmän lääkeaihionsa jatkokehittelyä kaikessa rauhassa muutaman seuraavan vuoden. Akuutin rahantarpeen – jos yhtiö ei olisi saanut rahaa, sen käyttöpääoma olisi loppunut heinä–syyskuussa – anti paikkaa hyvin.

Listalleottoesitteessään Herantis arvioi, että se tarvitsee listautumista seuraavaan 12 kuukauden aikana rahoitusta viisi miljoonaa. Kolmen tärkeimmän lääkeaihionsa tuotekehityskuluista Herantis arvioi selviävänsä suurimmalta osin kymmenellä miljoonalla.

Listalleottoesitteen odotukset on laskettu sen mukaan, että yhtiö olisi saanut 16,0 miljoonaa nettona, kun nyt tuli vain reilut 13 miljoonaa.

Kuinka annin jääminen vajaaksi vaikuttaa Herantiksen suunnitelmiin, toimitusjohtaja Pekka Simula?

"Se ei vaikuta suunnitelmiin oleellisesti. Listalleottoesitteen mukaisesti Herantiksen kolmen tärkeimmän lääkeaihion suunnitellut tuotekehityshankkeet voidaan toteuttaa, mikäli osakeannilla hankittavat varat ovat noin 10 miljoonaa euroa. Tämä tavoite ylitettiin selvästi."

Toissijaisten kahden lääkeaihion kehittäminen oli ehdollinen lisäosakkeiden merkitsemiselle. Mitä niille tapahtuu nyt?

"Tarkkaan ottaen toissijaisten kahden lääkeaihion kehittäminen olisi ollut yksi erittäin vakavasti harkittava vaihtoehto, mikäli lisäosakkeet oltaisiin merkitty, mutta ei varmaa siinäkään tapauksessa. Muiden tutkimusprojektien ohella ne ovat edelleen varteenotettavia mahdollisuuksia, ja kaikkien tällaisten tutkimusprojektien eteneminen riippuu aina monista asioista kuten kumppaneista, alustavista tuloksista ja yhtiön taloudellisen tilanteen kehittymisestä."

Viikon trio: Parhaat Brasilia-rahastot

Jalkapallon MM-kisoista huolimatta Brasilia ei ehkä ole sijoittajan kannalta kaikkein kiehtovin kohde. Nykyisen poliittisen vallan alla maan bkt-kasvu on ollut vaisua. Lokakuussa järjestettävät vaalit saattavat muuttaa suunnan, ja viime aikojen pörssinousu onkin selittynyt gallup-tuloksilla, jotka enteilevät edes vallan vaihtumisen mahdollisuutta.

Morningstarin tähtiluokituksen perusteella kolme parasta Brasiliaan sijoittavaa osakerahastoa ovat seuraavat. Suomesta niistä saa helpoiten listan ykköstä, Handelsbankenin rahastoa. Suomalaisten rahastoyhtiöiden brassirahastot pärjäävät Morningstarin luokituksessa kehnonlaisesti: sekä FIM Brazil että Finlandia Brasilia ovat kahden tähden rahastoja. Nordean Brasilia-rahastolle Morningstarilla ei ole luokitusta.

   Rahasto           Tähdet      Kehitys vuoden alusta 
Handelsbanken Brasilia  ***** 11,1 %
Allianz Brazil Equit     **** 4,0 %
BNY Mellon Brazil Equity   **** 7,1 %

Lähde: Morningstar, tilanne 10.6.2014

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.