Korot ovat uudessa, oudossa vaiheessa eikä kukaan tiedä, milloin markkinoilla palataan normaaliin. Velalliset hyötyvät tilanteesta. Sen sijaan säästäjä joutuu parkitsemaan nahkansa kestämään kovempia riskejä.
Ei kai sinulta mennyt helmikuun 5. päivä huomaamatta ohi? Siitä tuli historiallinen päivä, koska asuntolainojen suosituin viitekorko 12 kuukauden euribor valahti miinukselle. Se oli vuoden euriborille kaikkien aikojen ensimmäinen miinuspäivä.
Yhden kuukauden euribor painui negatiiviseksi jo helmikuussa 2015. Muut euriborit ovat seuranneet yksi kerrallaan, viimeisenä vuoden euribor. Eikä nousun merkkejä näy.
Tilanne on ennennäkemätön. Mistä se kertoo?
”Ainakin siitä, että taloudessa ei olla lähelläkään normaalia, vaikka finanssikriisistä alkaa olla kohta vuosikymmen aikaa”, Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkonen sanoo.
”Se kertoo myös siitä, että markkinoilla ei uskota euroalueen inflaation pysyvän noin kahdessa prosentissa, jonka euroalue on inflaatiotavoitteekseen asettanut”, hän lisää.
Ja kun nyt epäillään inflaatiotavoitteessa pysymistä, ei todellakaan pelätä inflaation karkaamista, kuten ennen vanhaan. Päinvastoin, nyt toivotaan hartaasti, että inflaatio nopeutuisi edes vähän – ettei tarvitsisi pelätä deflaatiota. Deflaatio voi tarkoittaa taloudelle tuhoisaa hintojen laskukierrettä.
Henna Mikkonen kertoo, että viime vuonna Suomen inflaation vuosikeskiarvo oli miinuksella (eli periaatteessa oltiin deflaation puolella) ensimmäistä kertaa 1950-luvun jälkeen. Poikkeuksellisessa tilanteessa siis ollaan sikälikin.
Nyt deflaatiopelot eivät kuitenkaan ole olleet näkyvästi esillä, kuten vielä vuosi pari sitten. Miksi eivät?
”Jos öljyn hinnan vaikutus poistetaan, Suomen inflaatio on edelleen plussan puolella eli kuluttajahinnat keskimäärin ovat nousseet.”
”Inflaatiota hidastaakin nyt erityisesti öljyn halpeneminen, ja sen aiheuttama deflaatio on ns. hyvää deflaatiota. Esimerkiksi bensan hinnan lasku hyödyttää kuluttajia. Suomessa inflaatiota on hidastanut myös mm. ruoan hinnan lasku kaupan kilpailun vuoksi.”
”Tämänkaltaiset muutokset eivät ennakoi taloutta jähmettävää yleistä hintojen laskua. Mutta jos hintojen lasku jatkuisi vielä vuoden pari, käsillä voisi olla jo ns. paha deflaatio.”
Matalien korkojen aika voi jatkua pitkään
Vaikeuksissa kärvistelevälle Suomen taloudelle matalat korot ovat olleet tärkeä vetoapu. Vienti ja investoinnit ovat romahtaneet, mutta yksityinen kulutus ei, vaikka taantuma on venynyt. Kulutusta ovat tukeneet hidas inflaatio ja se, että vaikka kuluttajat ovat entistä velkaantuneempia, korkomenot ovat pysyneet maltillisina.
”Matalalla korkotasolla on siis ollut kansantaloudelle positiivisia vaikutuksia. Ennemmin silti toivoisi, että alettaisiin vähitellen palata normaaliin, talouskasvu olisi ripeämpää, inflaatio nopeampaa ja samalla korotkin nykyistä korkeammalla”, Henna Mikkonen sanoo.
Kuluttajista eniten ovat nollakorkotasosta hyötyneet asuntovelalliset. Suomen Pankin mukaan asuntolainakannan keskikorko oli joulukuussa enää 1,24 %.
Vajaalla kolmanneksella suomalaisista on asuntolainaa. Yhteensä yli puolella on kuitenkin jotain lainaa, ja kaikki velalliset ovat hyötyneet korkojen laskusta. Myös kulutusluottojen korot ovat keskimäärin laskeneet reippaasti, vaikka ne ovat kovia asuntolainakorkoihin verrattuna.
Euriborien ennustetaan pysyttelevän nollan tuntumassa koko tämän vuoden ja todennäköisesti hyvin matalina ainakin pari vuotta. ”Ei ole kuitenkaan mitään syytä olettaa, etteivät korot myöhemmin taas lähtisi nousuun”, Henna Mikkonen muistuttaa.
Pitkiä ja suuria lainoja ottavien tulee siis testata, miten he pystyisivät lainansa hoitamaan, jos korot reippaasti nousisivat.
Salkun riskisuhde kääntynyt päälaelleen
Monelle säästäjälle olematon korkotaso on aiheuttanut ahdistusta.
Inflaatio ei juuri nyt syö säästöjä. Se on tilanteessa plussaa, mutta ei säästäjälle tietenkään riitä. Tuottoa pitäisi saada. Nyt tuoton tavoitteleminen edellyttää kuitenkin huomattavasti rohkeampaa riskinottoa kuin ennen.
”Ennen finanssikriisiä sijoitussalkulle saattoi saada pitkällä aikavälillä keskimäärin 5-6 prosentin tuoton, jos sijoituksista 10-20 prosenttia oli osakkeissa. Nyt pitää olla melkeinpä 80 prosenttia sijoituksista osakkeissa, jotta voisi päästä samaan tuottotasoon. Se on iso muutos”, Henna Mikkonen toteaa.
Usein riskin ottaminen merkitsee käytännössä juuri sijoittamista osakkeisiin tai sijoitustuotteisiin, joiden tuotto on kytköksissä osakkeiden tuottokehitykseen.
Mutta yhtä lailla riskitasoa on nostettava aiemmasta, jos mielii tavoitella tuottoa korkosijoituksista. ”Se, minkä aiemmin saattoi saada esimerkiksi Suomen valtionlainasta, on nykyään haettava isommalla riskillä yrityslainamarkkinoilta”, Henna Mikkonen sanoo.
Korkomarkkinoilla säästäjän täytyy olla tarkkana, sillä korkomuutosten vaikutusten perässä ei ole helppo pysyä.
Jos esimerkiksi Euroopan talous jatkaa elpymistään ja Euroopan keskuspankki saa inflaatioon vauhtia, korotkin kääntyvät nousuun. Korkojen nousu puolestaan laskee ennen nousua tehtyjen korkosijoitusten arvoa. Siksi sinänsä positiivinen asia, kuten talouden elpyminen, voi aluksi tuottaa tappiota korkosijoittajalle.
Ulla Simola
