Osakkeet ovat viime vuosina tuottaneet hyvin, mutta nyt on jo aika vähentää osakesijoitusten osuutta salkussa reilusti, arvioi Lähi-Tapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen.
Viime huhtikuussa Jari Jär
vinen vietti viikon Japanissa. Hän hoitaa Lähi-Tapiolan Japaniin sijoittavaa osakerahastoa, joten hän on vieraillut Japanissa työasioissa aiemminkin. Nyt Japanin sijoittaja- ja pankkiiripiireissä oli kuitenkin uudenlainen, innostava tunnelma.
”Siellä suhtauduttiin erittäin luottavaisesti abenomicsiin”, Jari Järvinen kertoo.
Japanin talous on parikymmentä vuotta junnannut pysähtyneisyyden tilassa, josta ei ole tuntunut löytyvän ulospääsyä. Viime vuonna pääministeri Shinzo Abe lanseerasi talouspolitiikan, jota alettiin kutsua nimellä abenomics.
Abenomics on massiivinen elvytys- ja rakenneuudistusohjelma. Sen avulla on määrä nykäistä Japanin talous kasvuun, saada jenin arvo laskuun ja päästä eroon sitkeästä deflaatiosta eli hintojen laskukierteestä.
Ohjelman tuloksia enimmäkseen vasta odotellaan, mutta kansainväliset sijoittajat ovat olleet liikkeellä jo jonkin aikaa. Jari Järvisen mielestä pieni siivu Japania sopii suomalaisellekin sijoittajalle osaksi hyvin hajautettua salkkua.
”Japani on niitä harvoja alueita, jotka tarjoavat sijoittajalle todellista hajautushyötyä, sillä Japanin markkinoiden riippuvuus länsimarkkinoista on vähäinen”, hän sanoo.
Hän lisää, että japanilaiset osakkeet ovat olleet siedettävän hintaisiakin. ”Eivät halpoja, mutta kohtuuhintaisia.”
Muualla teollisuusmaissa osakkeet alkavat hänestä olla yleisesti ottaen hintavia – myös pitkäjänteiselle sijoittajalle. ”Kymmenen vuoden sijoitusajalla tulevia tuottoja ennustaa parhaiten lähtötason p/e-luku (price/earnings) eli osakkeen ostohinnan edullisuus. Etenkin jenkkiosakkeet ovat jo kalliita todennäköisesti 5-10 vuodenkin sihdillä”, hän tuumii.
Osakesijoitusten paino puntariin
Suomessa kurssit eivät ole jenkkitasoilla, mutta kaiken kaikkiaan Jari Järvinen suhtautuu nyt varauksella osakemarkkinoiden näkymiin. ”Alkuvuodesta innostus osakkeisiin oli yleisesti suurta, mutta enää nousupotentiaalia ei välttämättä ole paljon.”
Lähi-Tapiola Varainhoidolla on omat sijoitusmarkkinoiden tilaa ja riskejä luotaavat kuumemittarinsa, ja viime aikoina lukemat mittareissa ovat nousseet. Lokakuun alussa, samoihin aikoihin kun tätä juttua tehtiin, Lähi-Tapiola siirsi osakkeet alipainoon sijoitussalkussa.
Päätöksen taustalla olivat muun muassa reaalitalouden ongelmat ja osakkeiden hinnat korkoihin nähden. ”Keskuspankkien elvytys pitää yllä kurssitasoa. Lopulta se johtaa markkinoiden kupliintumiseen.”
Reaalitalouden ennusteissaan Lähi-Tapiola on jonkin verran keskimääräistä synkempi. ”Ensi vuoden talouskasvusta tulee mitä ilmeisimmin pettymys teollisuusmaissa. Jos positiivisia kasvuyllätyksiä nähdään, niitä voi tulla lähinnä kehittyvistä talouksista.”
Tosin myös osa niistä on nyt ongelmissa, eikä kehittyvistä talouksista enää myöhemminkään kannata odottaa yhtä huimia kasvulukemia kuin ne, joihin 2000-luvun alussa ehdittiin tottua.
”Kasvu pysyy kuitenkin keskimäärin nopeampana kuin kehittyneissä talouksissa. Jos tekee sijoituksia esimerkiksi kymmenen vuoden tähtäyksellä, kehittyvillä markkinoilla kannattaa olla mukana. Nyt myös osakkeiden hintataso on niillä keskimäärin edullinen, koska viime vuosina kehittyvien markkinoiden pörssit ovat painuneet teollisuusmaiden pörsseihin verrattuna.”
Venäjä-riskit jo Helsingin hinnoissa?
Kehittyvien markkinoiden sijoitukset kannattaa hajauttaa maailmanlaajuisen rahaston avulla, sillä tilanne eri alueilla vaihtelee suuresti. ”Kiinassa kasvu jatkunee reippaana, mutta huippuvuosia hitaampana. Intian kasvu näyttäisi nopeutuvan, kun taas Brasilia on vaikeuksissa. Venäjän kasvunäkymät ovat huonot vuosiksi eteenpäin”, Jari Järvinen luettelee.
Venäjän kasvu hidastui jo ennen Ukrainan kriisiä, mutta kriisi monine seurauksineen pahentaa ongelmia. Venäjän ja EU:n kauppasota haittaa Eurooppaa, mutta enemmän kuitenkin Venäjää.
Kriisi ja Venäjän koventuneet otteet ulkomaisia yrityksiä kohtaan heijastuvat myös Helsingin pörssiin. Suomalaisten Venäjällä toimivien pörssiyhtiöiden kurssit ovat kärsineet. ”Voi olla, että Venäjän riskejä yhtiöille on silti aliarvioitu”, Jari Järvinen pohtii. ”Tosin arviointi on tässä tilanteessa vaikeaa”, hän lisää.
”Mutta vaikka osakkeita saisi edullisesti, miettisin tarkkaan sijoitusta Venäjä-yhtiöihin niin kauan kuin näkyvyys on näin heikko.”
Amerikan lainojen korkotuotto yllätti
Ukrainan kaltaiset kriisit puhkeavat tyypillisesti yllätyksinä, mutta ylipäätäänkin sijoittajan toimintaympäristö tuntuu muuttuvan koko ajan hektisemmäksi. Yhä tiiviimmin yhdentyneessä maailmantaloudessa syklit ovat hyvin nopeita. ”Se on haaste itsenäiselle sijoittajalle”, Jari Järvinen toteaa.
Esimerkiksi vielä viime talvena monet ammattisijoittajat puhuivat ”etelän kriisimaiden”, kuten Espanjan ja Italian, valtionlainojen antoisista tuotoista ja talouksien kirkastuneista näkymistä.
Sittemmin tilanne on muuttunut. ”Välimeren talouksien ongelmat ovat taas syventyneet, ja riskinä on, etteivät ne sittenkään selviä veloistaan.”
Tämän vuoden myönteinen yllätys ovat puolestaan olleet Yhdysvaltojen pitkät valtionlainat, jotka ovat tuottaneet erinomaisesti. ”Ja keskuspankki Fedin vähentäessä elvytystä pitkät korot voivat vielä laskea”, Jari Järvinen selvittää. Korkojen lasku merkitsisi vanhojen lainojen tuoton kasvua.
Jari Järvinen ei kuitenkaan suosittelisi yksityiselle säästäjälle sijoittamista suoraan esimerkiksi valtionlainarahastoon, sillä korkosijoitusten ajoittaminen on vaikeaa.
Toki myös osakkeisiin (tai osakerahastoihin) sijoittavan on pysyteltävä hereillä – etenkin alamäen alkaessa, sillä osakemarkkinoilla laskut tulevat nopeammin kuin nousut. Lisäksi osakesijoittajankin on oltava kärryillä korkotason muutoksista, koska myös ne vaikuttavat kursseihin, Jari Järvinen muistuttaa.
Muun muassa näistä syistä yhdistelmärahastot ovat hänen mielestään nykyisessä epävarmassa tilanteessa hyvä vaihtoehto monelle yksityiselle sijoittajalle. Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että korkosijoituksiin ja vaihtelevat niiden suhdetta markkinatilanteen mukaan.
Yhdistelmärahastojen suosio onkin viime aikoina ollut kasvussa. ”Osakekurssien laskiessa ne alkavat yleensä kiinnostaa”, tietää Järvinen, joka toimii salkunhoitajana kolmessa Lähi-Tapiolan yhdistelmärahastossa.
Osakerahastoilla ja suorilla osakesijoituksilla on kuitenkin kaikissa suhdanteissa oma kannattajakuntansa. Mutta onko aika ajanut ohi perinteisestä ”osta ja unohda” -osakesäästämisestä, jossa sijoittajalle riittää, että hän päivittää salkkunsa sisältöä harvakseltaan?
”Jos pystyy sijoittamaan aidosti pitkäjänteisesti esimerkiksi kymmenen vuoden tähtäyksellä, ei salkun sisältöä tarvitse jatkuvasti arvioida”, Jari Järvinen sanoo.
”Osakesijoittamisesta kiinnostuneen on kuitenkin tärkeää etukäteen miettiä, kestääkö hän kovat kurssivaihtelut, joissa hänen osakkeidensa arvo saattaa pudota vaikkapa puoleen. Moni ajattelee kestävänsä, mutta tosipaikan tullen pudotus tuntuukin paljon pahemmalta kuin oli kuvitellut.”
Ulla Simola
Kuka?
Nimi: Jari Järvinen
Tehtävä: Lähi-Tapiola Varainhoidon apulaisjohtaja ja pääekonomisti. Salkunhoitajana neljässä Lähi-Tapiolan yhdistelmä- ja korkorahastossa sekä Japaniin ja Aasiaan sijoittavissa osakerahastoissa.
Pitkä lista työtehtäviä. Miten ehdit?
”Lähi-Tapiolassa on erikseen Suomen talouteen keskittyvä ekonomisti, joten olen itse voinut keskittyä kansainväliseen talouteen ja sijoitusmarkkinoihin.
En myöskään hoida sijoitusrahastoissa yksittäisiä osakevalintoja, vaan linjaan osake- ja korkosijoitusten painotuksia. Meiltä on kahdeksan henkeä tutkimus- ja varainhoitotiimissä, joka tekee soveltavaa tutkimusta muun muassa salkunhoidon tarpeisiin.”
Olet hoitanut Lähi-Tapiolassa salkkuja 13 vuotta. Mikä siinä työssä kiehtoo?
”Se on vain vienyt mukanaan. Kiinnostus syttyi, kun sain 1980-luvun lopulla vaimolta divarista ostetun Seppo Saarion sijoituskirjan. Se johdatteli opiskelemaan aihetta.”
Oletko sijoittanut omia rahojasi hoitamiisi rahastoihin? Onko salkunhoitajan omalla sijoituksella ylipäätään merkitystä?
”Olen, ja kyllä sillä on merkitystä, että salkunhoitaja hengittää samaa happea kuin asiakkaansa.”