Korot ovat jämähtäneet pohjille, kun talouskasvu on ollut heikkoa. Euroalueen virkoaminen voisi muuttaa tilanteen. Vielä on asuntolaina halpaa, mutta kuinka kauan? Joko tallettaja voisi uneksia nousevista koroista?
Yleensä korkotaso laskee, kun talouskasvu hiipuu, ja nousee, kun kasvuvauhti kiihtyy. Kasvu lisää kysyntää ja hintapaineita, joten myös inflaatio kiihtyy. Korkoja laskemalla yritetään puhaltaa vauhtia hiipuvaan talouteen. Kasvukiidossa taas pyritään suitsimaan kustannusten nousua ja talouden ylikuumenemista korkoja nostamalla.
Suomen taloudella menee huonosti, mutta euroalueen korot eivät riipu Suomen tilanteesta. Euroalue keskimäärin on huomattavasti Suomea paremmassa vedossa. Tosin alueen kasvusta vastaa pääosin Saksa. Kuitenkin myös esimerkiksi syvissä vaikeuksissa kompuroinut Espanja on jo reilusti parantanut vauhtiaan.
Joko siis alkaa olla aika odottaa korkojen nousua?
Ei varmaan vielä vuoteen tai pariin, arvioi Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen.
”Euroopan keskuspankki (EKP) on edelleen kaukana inflaatiotavoitteestaan. Sillä on myös käynnissä suuri osto-ohjelma, joka jatkuu ainakin vuoden 2016 syksyyn. Ei ole syytä odottaa, että EKP nostaisi ohjauskorkoaan ensi vuonna.”
”Vielä on vaikea sanoa, alkavatko koronnostot mahdollisesti vuonna 2017 vai vasta 2018. Pieni liikahdus voidaan ehkä nähdä jo vuoden 2017 loppupuolella, jos euroalueen talous kasvaa nykyisten ennusteiden mukaisesti eli suurin piirtein 1,5 prosentin vuosivauhdilla”, Pasi Sorjonen sanoo.
Keskuspankin ohjauskorko vaikuttaa markkinakorkojen tasoon ja markkinakorot puolestaan esimerkiksi yritysrahoituksen hintaan. Kuluttajilla markkinakorkojen nousu näkyisi muun muassa asuntolainojen korkojen nousuna.
Pasi Sorjosen mainitsema osto-ohjelma tarkoittaa, että EKP ostaa euromaiden valtionlainoja painaakseen markkinakorkoja ja lisätäkseen investointeja, minkä pitäisi piristää taloutta. Se on siis elvytystä, joten koron nostaminen samaan aikaan toimisi päinvastaiseen suuntaan.
Markkinat etukenossa
Markkinoilla reagoidaan keskuspankin liikkeisiin etukenossa. Markkinakorot lähtevät nousuun jo siinä vaiheessa, kun keskuspankin koronnostoa aletaan uumoilla. ”Pidemmät korot nousevat ensin. Jos nykyiset ennusteet toteutuvat, esimerkiksi 12 kuukauden euribor alkaisi nousta viimeistään vuoden 2017 alkupuolella.”
Pasi Sorjonen kertoo, että monet muut keskuspankit maailmalla ovat jo vähitellen valmistautumassa korkojen nostamiseen. Esimerkiksi Yhdysvaltain Fediltä nostoa odotetaan tänä syksynä ja Ison-Britannian keskuspankilta ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Jos korotuskierros alkaa, todennäköisesti EKP seuraa ennemmin tai myöhemmin perässä.
Elokuussa Kiinan osakekurssien romahdus kuitenkin herätti entistä suurempaa levottomuutta maan talouden tilasta. Entä jos Kiinan kasvun hidastuminen tyrehdyttää kasvun muuallakin? Eikö se vaikuttaisi myös euroalueen korkoihin?
”Kyllä se vaikuttaa, jos se johtaa hitaampaan talouskasvuun ja inflaatiopaineiden vähentymiseen.”
”Kiina on meidän ennusteissamme ollut yksi keskeisistä riskeistä jo ennen elokuista pörssikurssien pudotusta. Kiinan taloudessa voi olla kasvamassa kuplia, joiden puhkeamisen mahdollisuus on otettava huomioon”, Pasi Sorjonen sanoo.
Mutta vaikka euroalueen kasvu hyytyisi, Nordeassa ei uskota, että EKP enää laskisi korkoa nykyisestä tai että laskemisesta saataisiin sanottavaa lisähyötyäkään. Ohjauskorko on ollut 0,05 % viime vuoden syyskuusta lähtien.
Orastavaa piristymistä asuntokaupassa?
Suomalaiskuluttajien arjessa tärkeät korot, kuten asuntolainojen yleisimmät viitekorot euriborit, ovat lasketelleet alamäkeä jokseenkin samassa tahdissa kuin EKP:n ohjauskorko.
Suomen Pankin tilaston mukaan uusien asuntolainojen keskikorko oli kesäkuussa 1,51 %. Lainaraha ei siis paljon maksa.
Kun euriborit ovat lähellä nollaa, lainan kokonaiskorko koostuu pääosin pankin perimästä marginaalista. Pankkien kilpailu asuntolaina-asiakkaista on höylännyt keskimääräisen marginaalin suurin piirtein 1,2-1,4 prosenttiyksikköön.
Vaikuttaa siltä, että lainakoroissa ei ole tapahtumassa suuria muutoksia. Entä asuntomarkkinoilla muuten?
”Kun asuntohinnoista puhdistaa pois kausivaihtelun, hintojen trendi on jatkunut aavistuksen laskevana. Kun palkat ovat edelleen loivasti kohonneet ja vuokrataso puolestaan noussut, omistusasuminen on halventunut suhteessa tulojen ja vuokrien kehitykseen. Sikäli en näe hintatasossa ongelmaa”, Pasi Sorjonen selvittää.
”Asuntojen kauppamääristä on hyviä uutisia. Pääkaupunkiseudulla Helsingissä ja Espoossa asuntokauppa näyttää piristyneen kesällä selvästi. Kauppamäärät ovat olleet samaa tasoa kuin viimeksi vuonna 2010 keskimäärin.”
”Helsingissä ja Espoossa aletaan lähestyä ’normaaleja’ kauppamääriä, mutta muualla Suomessa markkinatilanne on hajanainen. Myöskään Vantaalla ei ole vielä näkynyt vastaavaa piristymistä.”
Inflaatiosta tulikin tallettajan ystävä
Kun asuntovelalliset ovat ottaneet ilon irti historiallisen matalasta korkotasosta, tallettajan mieli on ollut musta. Valitsipa säästöilleen melkein minkä hyvänsä talletuksen, vuosikorko jää alle prosenttiin, usein reilusti pienemmäksikin.
Talletuskorkoihin ei nykytilanteessa ole odotettavissa olennaista parannusta.
”Toisaalta inflaatio on nyt ollut vähän nollan alapuolella”, Pasi Sorjonen lohduttaa. ”Siten talletukselle saattaa saada hiukan reaalituottoa.”
Jos kuitenkin haluaa saada säästönsä karttumaan, on syytä valita jokin muu sijoituskohde kuin talletus. Mikä – sitä saakin sitten talouden nykytilanteessa pohtia pitkään.
Ulla Simola
