Suomalaisilta yritettiin huijata vuonna 2025 yhteensä 148 miljoonaa euroa. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan yli puolet rikollisille menossa olleista maksuista. Verkkohuijareille päätyi lopulta 72,5 miljoonaa euroa suomalaisten rahoja.
Eniten rahaa yritettiin huijata tietojenkalasteluhuijauksissa, joissa rikolliset tavoittelivat yhteensä 53,1 miljoonaa euroa. Näistä maksuista pankit saivat estettyä tai palautettua 31,2 miljoonaa euroa, käy ilmi Finanssiala ry:n (FA) pankeilta keräämistä tiedoista.
Vuoden 2025 huijausluvuissa on nyt ensimmäistä kertaa laskettu myös kalasteluhuijausten torjuntaprosentti, joka on 76. Yli kolme neljäsosaa tietojenkalasteluhuijauksista saatiin estettyä jo ennen kuin rahaa ehti siirtyä rikollisille.
Tietojenkalasteluhuijausten kohteeksi joutui vuoden 2025 aikana lähes 17 000 ihmistä. Näistä noin 13 000 henkilön varat pankit pystyivät pelastamaan.
"Näissä torjuntatoimissa pelastuneita rahamääriä ei voi arvioida, mutta läpimenneissä kalasteluhuijauksissa, eli sellaisissa, joissa rahaa on jo siirtynyt tai yritetty siirtää rikollisille, määrä oli yli 53 miljoonaa. Puhutaan siis merkittävistä summista", Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm sanoo tiedotteessa.
Pankkien tietoon tulleet huijaukset 2025
| Rikollisille päätynyt summa, milj. e |
Torjuttu, milj. e | |
| Tietojenkalastelu- huijaukset |
21,9 | 31,2 |
| Turvatilihuijaukset | 14,6 | 23,8 |
|
Dokumentti- ja |
8,4 | 5,3 |
| Sijoitushuijaukset | 18,9 | 12,4 |
| Toimitusjohtaja- ja laskutushuijaukset |
5,3 | 1,3 |
| Haittaohjelmat | 0,1 | 0,2 |
Lähde: Finanssiala ry (FA)
Vuonna 2024 suomalaisilta yritettiin huijata yhteensä 107,2 miljoonaa euroa. Tuolloin rikollisille menossa olleista maksuista saatiin estettyä tai palautettua runsaat 40 prosenttia.
Turvatili on sitkeä huijauskeino
Peräti 60 prosentissa huijaustapauksista asiakas on itse siirtänyt rahat rikollisille. Osuus on kasvanut aiemmista vuosista. Näissä tapauksissa ei siis ole ollut kyse esimerkiksi pankkitunnusten kalastelusta.
Vuonna 2025 tilastoihin lisättiin uutena kategoriana turvatilihuijaukset, jotka aiemmin sisältyivät laskettiin kalasteluihin. Turvatilihuijauksissa suomalaisilta yritettiin varastaa yhteensä 38,4 miljoonaa euroa. Näistä maksuista pankit saivat estettyä tai palautettua 23,8 miljoonaa euroa.
Tyypillisessä turvatilihuijauksessa rikolliset soittavat pankin nimissä ja varoittavat asiakkaan tililtä lähtevästä suuresta maksusta. Asiakas manipuloidaan luovuttamaan tunnuksensa ja hyväksymään varojen siirto niin sanotulle pankin turvatilille. Huijauksen uskottavuutta on usein lisätty luettelemalla urkkimalla hankittuja tietoja uhrin todellisista tilitapahtumista.
"Mitään turvatiliä ei ole olemassa – ei ole koskaan ollutkaan. Pankki pystyy kyllä turvaamaan asiakkaan rahat ilman mitään hyväksymisiä. Jos yhteydenottaja tarinoi turvatileistä, kyseessä on huijari", Niko Saxholm sanoo.
Pankkien ja poliisin luvut eroavat
Pankkien ja poliisin tietoon tulevat luvut eroavat tosistaan jonkin verran. Pankkien luvut ovat yleensä suurempia, sillä poliisin tiedot perustuvat tehtyihin rikosilmoituksiin.
Etenkään rakkaus- tai sijoitushuijauksen uhriksi joutuneet eivät välttämättä tee ilmoitusta. Poliisin ilmoittama rikoshyöty tilastoidaan myös jo ilmoituksen tekovaiheessa, minkä jälkeen summa on saattanut muuttua esimerkiksi pankin palautustoimien tai poliisin takavarikkojen seurauksena.
KUKA KYSYY PANKKITUNNUKSIASI? Ei pankki eikä poliisi. Huijari kysyy! Vinkkejä huijausten välttelyyn Huijaamaton-sivustolla ja Traficomin Huijausta vai ei – mistä sen voi tietää? -sivustolla.
Minna Petäinen
