Yhä suurempi osa suomalaisten varallisuudesta on perittyä. Perintöjen merkitys kasvaa tulevina vuosikymmeninä, mutta taloudellinen turva kannattaa rakentaa ensisijaisesti omalle säästämiselle ja sijoittamiselle.
Suomalaisen aikuisen nettovarallisuus on keskimäärin 154 000 euroa. Nettovarallisuus tarkoittaa varallisuutta, josta on vähennetty velat.
Lähi-Tapiolan teettämän kyselyn perusteella yli viidennes suomalaisten nettovarallisuudesta on perittyä. Suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuudesta keskimäärin 35 000 euroa on perittyä omaisuutta, ja osuus kasvaa iän myötä.
Suurimmillaan osuus on 65–74-vuotiailla, joiden perityn varallisuuden osuus on 29 prosenttia. Heidän nettovarallisuudestaan jopa 63 000 euroa on perittyä.
"Perintöjen osuus kasvaa erityisesti yli 54-vuotiailla, koska yleisin ikä saada perintö on 55–64-vuotiaana. Näin ollen myös suurin osa perinnöistä keskittyy vanhempiin ikäluokkiin", sanoo Lähi-Tapiolan varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro tiedotteessa.
Säästöön, sijoituksiin ja velkojen maksuun
Kyselyssä selvitettiin myös, mitä suomalaiset tekisivät, jos saisivat kohtalaisena pitämänsä perinnön. Suosituimmat vaihtoehdot olivat säästäminen tai sijoittaminen sekä velkojen lyhentäminen. Moni käyttäisi perinnön isompiin hankintoihin, ja osa jakaisi summan läheistensä kanssa.
Lähi-Tapiola kysyi asiaa edellisen kerran suomalaisilta vuonna 2021. Tänä päivänä selvästi suurempi osuus suomalaisista käyttäisi perinnön lainojen lyhentämiseen kuin neljä vuotta aiemmin.
"Nollakorkoajan päättyminen näkyy selvästi. Samalla perintösuunnittelu ja lahjoittaminen elinaikana näyttävät yleistyvän", Nummiaro toteaa.
Perinnön kaltaisella suurella kertaerällä haetaan usein myös elämyksiä. Tänä päivänä noin viisi prosenttiyksikköä suurempi osuus suomalaisia käyttäisi perinnön matkustamiseen kuin reilut neljä vuotta aiemmin.
Suomalaiset vaikuttavat olevan vastuullisia rahankäyttäjiä, sillä vain neljä prosenttia vastaajista törsäisi rahansa makeaan elämään.
Kahdeksan prosenttia vastaajista lopettaisi työnteon tai oleellisesti vähentäisi sitä.
Uutena vastausvaihtoehtona oli yrityksen perustaminen tai yritystoiminnan jatkaminen. Tämän vaihtoehdon valitsi kolme prosenttia vastaajista.
Perintö ei saa olla talouden kulmakivi
Perintöjen merkitys on kasvussa, mutta sen varaan ei kannata omaa taloutta rakentaa.
"Perinnön ajankohtaa ei voi ennustaa, eikä myöskään sen suuruutta. Elämässä saattaa tulla eteen tilanteita, joissa varoja tarvitaan ennen kuin perintöä on luvassa. Jos luottaa perintöön eikä säästä tai sijoita itse, voi käydä niin, ettei oma eläkevarallisuus riitä toivotun elintason ylläpitämiseen", Nummiaro toteaa.
Lähde: Lähi-Tapiolan Arjen katsaus -kysely. Kyselyyn vastasi 1 100 suomalaista 4.–11.4.2025 välisenä aikana ja 1 013 suomalaista 17.–23.9.2021 välisenä aikana. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Verian.
Jenni Vihtkari
