Voisiko tekoälyä hyödyntää sijoittamisessa ja raha-asioiden hoidossa? Kysyimme asiaa Taloustaidon lukijoilta sekä S-Pankin sijoitusjohtajalta Mika Leskiseltä, joka paljasti, miten hän hyödyntää tekoälyä työssään.
Käytätkö tekoälyä sijoittamisessa ja raha-asioiden hoidossa? Lähes joka kolmannella (30 %) Taloustaidon kyselyyn vastanneella oli kokemusta tekoälyn käytöstä. Vastaajista lähes puolet (46,3 %) kertoi, etteivät he ole käyttäneet tekoälyä, mutta harkitsevat kuitenkin sen kokeilua. Useampi kuin joka viides ei edes harkinnut tekoälyn käyttöä.
Mutta kannattaisiko? Kysyimme S-Pankin sijoitusjohtajalta Mika Leskiseltä, miten hän käyttää tekoälyä sijoitusten ja raha-asioiden hoidossa.
"Itse käytän tekoälyä esimerkiksi sähköpostien muotoilussa ja tiedon hakuun yleensä. Tekoäly on korvannut minulla Googlen käytön kokonaan. Esimerkiksi tilinpäätökset löytyvät netistä, joten voin kysyä tekoälyltä tiivistelmiä tai analyysejä eri yhtiöiden tilinpäätöksistä tai analyysejä toimialojen tilanteesta. Voin kysyä esimerkiksi, mitkä ovat tärkeimmät yhtiöt jollain tietyllä toimialalla, mitkä kasvavat nopeimmin jne. Tekoäly on huisi työväline. Käytän useita eri tekoälysovelluksia, ja ne saattavat antaa hieman erilaisia vastauksia," Leskinen sanoo.
Taloustaidon kyselyssä tekoälyä käyttäneistä 40,9 prosenttia oli käyttänyt tekoälyä sijoituspäätösten tukena. Joka neljäs (28,6 %) oli etsinyt kokeilumielessä myös sijoituskohteita tekoälyn avulla ja yksittäiset ihmiset olivat myös sijoittaneet tekoälyltä saamiensa vinkkien pohjalta.
Vaikka vastaajista suurin osa ei ollut etsinyt sijoituskohteita tekoälyllä, moni kuitenkin halusi kokeilla sitä.
Soveltuuko tekoäly sijoituskohteiden etsimiseen?
Mika Leskinen huomauttaa, että tekoälyn käyttämä tieto ei ole välttämättä ajankohtaista, eikä sen takia sovellu markkinaliikkeiden seurantaan eikä sijoituspäätösten pohjaksi. Toki riippuu, mikä tekoälysovellus on käytössä ja esimerkiksi se, käyttääkö ilmaista vai maksullista versiota. Leskisen mukaan esimerkiksi Elon Muskin yhtiön Grok on tekoälysovellus, joka hyödyntää aina uusinta tietoa.
Taloustaidon kyselyyn vastanneet käyttivät lähinnä Chat GPT:tä. Joillakin oli kokemusta myös esimerkiksi Copilotista, Deepseekistä ja Grogista. Lisäksi jotkut olivat kokeilleet Googlen Geminiä sekä pankkien ja sijoitusyhtiöiden omia tekoälysovelluksia.
Sijoituskohteiden etsimisen lisäksi tekoälyä voi hyödyntää muillakin tavoilla raha-asioiden hoidossa. Leskinen miettii, että voisi itse käyttää tekoälyä esimerkiksi asuntolainan viitekoron valinnassa tai oman riskiprofiilinsa hahmottelussa.
Tekoälyn avulla sijoittaja voi onkia tietoja vaikkapa pörssiyhtiön uudesta toimitusjohtajasta pyytämällä tekoälyä listaamaan toimitusjohtajan aiemmat työpaikat ja kertomaan, miten pörssikurssit ovat kehittyneet näissä yhtiöissä toimitusjohtajan vetovastuulla.
Tekoälyn luotettavuus mietityttää käyttäjiä
Vaikka moni kyselyn vastaaja koki tekoälyn olevan hyödyllinen työkalu, tekoälyn luotettavuus, tietojen oikeellisuus, virheet ja tietoturva herättivät huolta. 60 prosenttia Taloustaidon kyselyyn vastanneista oli huolissaan tekoälyn mahdollisista virheistä ja väärintulkinnoista. Tiedon luotettavuus ja oikeellisuus askarrutti 60 prosenttia vastaajista.
Leskinen painottaa, että vaikka tekoäly on kehittynyt huomattavasti, on tärkeää tehdä oma luotettavuuden tsekkaus ja olla uskomatta kaikkea lukemaansa.
"Tekoäly on kehittynyt hirvittävän suurilla askelilla kuukaudesta toiseen. Jo nyt tekoälyllä saa huomattavasti luotettavampaa ja järkevämpää tulosta ulos kuin vielä vuosi sitten", hän toteaa.
Leskinen kokee, että tekoälystä on hyötyä myös vaikeiden asioiden kansantajuistamisessa. Vaikka sijoittamisen ammattilaiselle markkinoiden käyttämät termit ovat tuttuja, tekoäly voi vääntää maallikolle rautalangasta asioita ja olla apuna vaikkapa lääketieteellisten diagnoosien kansantajuistamisessa.
Koneet hoitavat yhä suuremman siivun sijoittamisesta
Entä miten tekoälyä voi käyttää taloudenhallinnan ja sijoittamisen apuvälineenä tulevaisuudessa?
Leskisen mukaan tekoälyä voi hyvin käyttää analyysityökaluna oman salkun hallinnassa ja hakea ajatuksia ja tutkailla sen avulla esimerkiksi omaa sijoitusallokaatiotaan.
Leskisen mukaan tekoäly on yksi lisätyökalu ihmisille, jotka haluavat jo nyt sijoittaa itse varojaan esimerkiksi suoriin osakesijoituksiin. Sen sijaan täyden valtakirjan asiakkaat ja rahastosäästäjät kaipaavat todennäköisesti jatkossakin luotettavaa ihmistä, joka hoitaa sijoituksia heidän puolestaan.
Sijoitusyhtiöissä koneet ovat korvanneet ihmisiä jo nyt. Leskisen uran alussa osakekauppaa käytiin vielä puhelimella ja meklarien ammattikunnan avulla. Nyt lähes koko ammattikunta on jäänyt välistä pois ja esimerkiksi hedge-rahastot saattavat käydä kauppaa pelkästään koneiden avulla.
Entä jääkö ihmiselle roolia asiantuntijana, kun tekoäly tästä vielä kehittyy? Leskinen toivoo, että ihmiset säilyvät vielä pitkään tärkeänä osana sijoittamista ja taloudenhallintaa erityisesti luovuuteen ja tunteisiin liittyvissä asioissa. "Toivottavasti rinnakkaiselo tulee olemaan mahdollisimman pitkä niin, että ihmisiä vielä tarvitaan mahdollisimman kauan. Joidenkin kymmenien vuosien päästä vähissä ovat kuitenkin asiat, joissa ihmiset olisivat parempia," hän sanoo.
Taloustaidon kyselyyn vastasi 82 henkeä. Vastausten pieni määrä viittaa siihen, että aihepiiri koettiin lukijoidemme keskuudessa ilmeisesti vielä melko vieraaksi, eikä kyselyä voi pitää millään lailla tilastollisesti edustavana. Kysely tehtiin huhtikuussa 2025 verkossa.
Outi Airaksinen
Kuva: Copilot / Photoshop (tekoäly)
