Säästöt, pienetkin, kannattaa panna tuottamaan, vaikka niille olisi jo käyttöä näköpiirissä. Tarjolla on kohteita, joihin säästöt voi parkkeerata lyhyeksikin aikaa ja saada silti niille tuottoa. Sen sijaan olemattoman koron käyttelytileillä säästöt vain syöpyvät.
Muistatko, miten paljon sait viimeksi korkoa käyttelytilillesi – jos sait?
Kaikille tileille korkoa ei heru lainkaan. Oletetaan nyt kuitenkin, että sinun tilisi korko oli viime vuonna 0,25 prosenttia. Jos tililläsi olisi ollut koko vuoden tasan 1 000 euroa, olisit saanut korkoa 2,50 euroa vuodessa. Korosta perittävän lähdeveron jälkeen sinulle olisi jäänyt siitä käteen 1,75 euroa.
Viimeistään säästösumman kasvaessa ja talletusajan pidentyessä käy selväksi, että parempiakin vaihtoehtoja säästöille olisi hyvä löytää. Jos pitäisit käyttelytililläsi esimerkiksi 5 000 euroa viiden vuoden ajan, 0,25 prosentin korolla korkotuottosi veron jälkeen jäisi reiluun 40 euroon.
Inflaatio oli viime vuonna keskimäärin 1,6 prosenttia. Sille et moisella tilikorolla pärjäisi, joten säästösummasi todellinen arvo, ostovoima, kutistuisi säästöaikana.
Kaikkia säästöjä ei aina voi tai ole viisasta sitoa osakkeiden kaltaisiin sijoituskohteisiin, vaikka tuotto-odotus olisi aivan toista kuin tilillä.
Sijoittamisessa riski ja tuotto-odotus ovat kytköksissä toisiinsa. Mitä suurempaa tuottoa tavoittelet säästöillesi, sitä enemmän joudut ottamaan riskiä. Esimerkiksi juuri osakesijoitusten arvonvaihtelu voi olla suurta, ja tämän riskin vuoksi niissä tulisi varautua useiden vuosien sijoitusaikaan.
Sinulla voi olla rahoillesi käyttöä lähitulevaisuudessa. Olisi harmi, jos joutuisit sen vuoksi myymään osakesijoituksesi huonolla hetkellä huonoon hintaan.
Käyttelytileillä ei silti kannata pitää rahaa enempää kuin on välttämättä tarpeen. Sopiva summa riippuu kunkin omasta tilanteesta.
Tuottotavoite ja riski puntariin
Suomalaisilla keskimäärin on nyt tavallista enemmän rahaa säästössä. Isompia hankintoja on vältelty tai viivytetty, kun Suomen taloudesta on kuultu lähinnä ikäviä uutisia. Asuntokauppakin on ollut pitkään pahasti hyydykkeessä.
Nyt uskotaan, että nähtävissä on merkkejä talouden kääntymisestä parempaan. Jos asunnon ostaminen tai muu hintava hankinta on jossain vaiheessa edessä, säästöt otetaan ehkä käyttöön silloin. Johonkin ne pitää silti parkkeerata tällä välin.
Parkkipaikkaa tarvitsevat nekin, jotka säästävät pienempiin hankkeisiin – tai joille ylipäätään jää nyt rahaa säästöön, vaikka mitään täsmällistä säästökohdetta ei olisikaan.
Sopivan parkkipaikkasijoituksen valintaan kannattaa uhrata hetki. On hyvä miettiä esimerkiksi, millaista tuottoa säästöille voi saada, miten nopeasti säästöt voi saada käyttöönsä, millaisia riskejä sijoituksessa on ja millaisia kuluja sijoituksesta ehkä koituu.
Lyhytaikaiseksi, enintään muutaman vuoden parkkipaikaksi yleisimmät vaihtoehdot ovat erilaiset pankkitilit ja määräaikaistalletukset sekä lyhyen koron korkorahastot.
Talletus on käytännössä riskitön sijoitus, jos talletettava summa mahtuu talletussuojaan. Suoja kattaa talletuksia 100 000 e/asiakas/pankki tai pankkiryhmä.
Talletus voi olla hyvä vaihtoehto, jos tarvitset rahat käyttöön piakkoin. Tarjolla on määräaikaistalletuksia sekä monenlaisia säästö- ja sijoitustilejä.
Tänä keväänä huhtikuun alussa vuoden määräaikaistalletukselle tarjottiin Taloustaidon vertailussa keskimäärin noin 2,4 prosentin korkoa. Tarjoukset vaihtelivat 1,75–3,20 prosentin haarukassa.
Yleinen korkotaso on edelleen laskussa, joten todennäköisesti myös talletuskorkojen alamäki jatkuu.
Tarkista ehdot ja vertaile
Käyttelytilejä korkeampikorkoiset talletukset ovat silti varteenotettava vaihtoehto säästöjen parkkipaikaksi. Kunhan muistaa, että määräaikaistalletuksesta ei voi nostaa rahaa kesken sopimusajan ilman kustannuksia. Sen sijaan säästö- ja sijoitustileiltä pystyy yleensä nostamaan, vaikka nostorajoituksia olisikin.
Kannattaa siis tutustua tarjolla olevien tilien ja talletusten ehtoihin huolella etukäteen.
Tarkista nämä talletuksesta
- Mikä on talletuksen korko? Onko se kiinteä vai vaihtuva?
- Mikä on koron laskentaperuste? Jos korko lasketaan esim. tietyn jakson alimmalle saldolle, korkotuotto voi jäädä huomattavasti pienemmäksi verrattuna siihen, että korko laskettaisiin jokaisen päivän saldolle. Joissakin tileissä taas korko nousee portaittain talletussumman mukaan.
- Onko tilillä nostorajoituksia? Vaikuttavatko nostot korkoon? Peritäänkö nostopalkkioita?
Talletusten ja tilien korot ilmoitetaan vuosikorkona, joten niitä pystyy vertailemaan.
Huomaa, että sinua ei välttämättä palkita paremmalla korolla siitä, että olisit valmis sitomaan varasi pidemmäksi aikaa. Nyt, kun yleisen korkotason ennustetaan laskevan, esimerkiksi kahden vuoden määräaikaistalletukselle voidaan tarjota pienempää korkoa kuin yhden vuoden talletukselle.
Määräaikaistalletuksessa vuosikorko on tyypillisesti parempi kuin vapaammilla säästö- ja sijoitustileillä, mutta ei suinkaan aina.
Parhaiden korkojen tarjoajat ovat usein ulkomaisia pankkeja ja ns. nettipankkeja, jotka keskittyvät pääasiassa kulutusluottojen myöntämiseen sekä talletuksiin. Osa niistä on jo suomalaisille tuttuja, mutta tarjoajien joukko on kasvanut.
Jos aiot tallettaa pankkiin, jota et tunne, tutki talletuksen ehtojen lisäksi pankin tausta ja se, onko pankilla Suomessa sivuliike. Sivuliikkeen puuttuminen vaikuttaa mm. siihen, miten talletussuoja käytännössä toimii.
Jos säästöjä kertyy eikä niille ole akuuttia käyttötarvetta, niitä ei kannattaisi ”unohtaa” tileille. Pahan päivän varalle säästäminen on erinomainen asia, mutta niitäkään rahoja ei tarvitse kokonaisuudessaan pitää jatkuvassa käyttövalmiudessa kehnolla korolla.
Parkkipaikaksi lyhyen koron rahasto
Jos sijoitusaikasi on venymässä 1–2 vuoteen, säästöjen parkkipaikaksi voi harkita talletusten sijaan tai rinnalle myös lyhyen koron rahastoja – ainakin, jos sijoitusaikasi on venymässä 1–2 vuoteen.
Lyhyen koron rahasto on sijoitusrahasto, joka sijoittaa enintään vuoden mittaisiin korkosijoituksiin, kuten valtioiden ja yritysten velkakirjoihin. Sijoitukset on laajasti hajautettu. Se pienentää sijoittajan riskiä.
Lyhyen koron rahastot ovat parina viime vuonna tuottaneet keskimäärin paremmin kuin talletukset. Helmikuun Rahastoraportin mukaan 12 viime kuukauden tuotto oli keskimäärin noin 4,5 prosenttia, mutta hajonta oli suurta.
Tuo on siis menneen vuoden tuottolukema. Korkorahastojen tuotto seurailee viiveellä yleisen korkotason muutoksia. Korkotason nopea nousu sijoitusaikana onkin yleensä sijoittajan merkittävin riski lyhyen koron rahastoissa. Niissä riski eli arvon vaihtelu on kuitenkin paljon vähäisempää kuin esimerkiksi osakerahastoissa – tosin pienempiä ovat tuotto-odotuksetkin.
On silti hyvä pitää mielessä, että viimeaikaisten tuottojen perusteella ei voi päätellä rahastojen tulevia tuottoja.
Esimerkiksi kesällä 2022 yleinen korkotaso oli kovassa nousussa. Silloin lyhyen koron rahastojen 12 kuukauden tuottolukemat olivat reilusti miinuksella, koska rahastoissa oli vanhoja velkasitoumuksia, joista sai huonompaa korkoa kuin uusista. Rahastoon sijoittaneiden omistuksen arvo pieneni.
Pudotus jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, ja vuoden päästä rahastojen tilanne oli jo kirkastunut.
Vaikka sijoittajan riski on siis kohtalaisen pieni, sellainen kuitenkin on, toisin kuin esim. määräaikaistalletuksessa.
Mutta tarkemmin ajatellen korkoriskiä ottaa tallettajakin: jos teet talletuksen kiinteällä korolla vuodeksi tai peräti kahdeksi ja sinä aikana yleinen korkotaso ampaisee nousuun, saatat pettyä korkotuottoosi.
Talletussuojaa ei rahastosijoituksella kuitenkaan ole.
Rahasto vai talletus? Muista erot
- Talletuksella on talletussuoja, rahastosijoituksella ei.
- Talletuksen korosta maksat lähdeveron (30 %), rahastosijoituksen tuotosta maksat luovutusvoittoveron (30 tai 34 %) sitten, kun lunastat (eli myyt) rahasto-osuutesi.
- Kun vertaat määräaikaistalletuksen korkoa ja korkorahaston tuottoa, muista, että talletuskorko kertoo tulevasta tuotosta, korkorahaston tuotto taas menneen ajanjakson tuotosta.
MIHIN SÄÄSTÖT? KAKSI ESIMERKKIÄ, KUUSI EHDOTUSTA |
1. Minulla on 30 000 - 40 000 euron summa, jonka todennäköisesti tarvitsen asuntokauppaan muutaman vuoden kuluttua. Minne summa olisi järkevää parkkeerata?
2. Saan nykyään säästöön100-200 euroa kuukaudessa. Säästän isompin hankintoihin, lomamatkoihin ja muihin vastaaviin, joten en halua sitoa näitä säästöjä pitkäksi aikaa. Millaisia sijoituskohteita ehdottaisit?
Lue koko juttu ja vastaukset digilehdestä, Taloustaito 3/2025 s. 16 >>
Juttua varten on haastateltu Thomas Lindholmia Aktiasta, Mikko Kotilaista Danske Bankista ja Kai Kalajaista OP:stä.
Ulla Simola
Piirros: Ella Partanen
