Rahastot ovat järkevä sijoituskohde alaikäisten varojen kerryttämiseen. Mutta millaisia rahastoja kannattaa valita, kun sijoittaa lapselle tai nuorelle?
Pankkien valikoimissa on pilvin pimein erilaisia rahastoja ja kiinnostus sijoittamiseen on kasvussa. Millaisiin rahastoihin kannattaa sijoittaa ja millaisiin periaatteisiin tukeutua silloin, kun tavoitteena on sijoituspotin kerryttäminen lapselle tai nuorelle?
Rahastot voidaan jakaa aktiivisiin ja passiivisiin niiden kulurakenteen ja toimintalogiikan perusteella.
Aktiivisen rahaston tavoitteena on voittaa markkina, eli tuottaa enemmän kuin viitearvona käytettävä vertailuindeksi. Aktiivisella rahastolla on pankissa salkunhoitaja, joka valitsee sijoituksia. Aktiivisen rahaston kulut ovat yleensä passiivista rahastoa korkeammat. Aktiivisen rahaston riskitaso voi poiketa verrokki-indeksistä paljonkin.
Passiivisen rahaston tavoitteena taas on seurata markkinaa, kuten indeksiä, mahdollisimman tarkasti. Passiivisessa rahastossa sijoitukset tehdään automaattisesti indeksin mukaisesti, kulut ovat yleensä matalammat ja riskit aktiivista rahastoa pienemmät. Aktiivinen ja passiivinen rahasto eroavat toisistaan myös läpinäkyvyydeltään: passiivinen rahasto on usein aktiivista läpinäkyvämpi.
Lukuisten tutkimusten mukaan passiiviset rahastot ovat aktiivisia tuottoisampi valinta eli indeksin voittaminen ei useinkaan onnistu. Silti valtaosa suomalaisista valitsee pankin usein ensisijaisesti tarjoaman aktiivisen rahaston. Miten on, syövätkö aktiivisten rahastojen kulut niiden tuotot?
Tunne termit ja katso kulut
Pankkien verkkosivuilta löytyy rahastoista runsaasti tietoa, mutta tieto siitä, onko rahasto aktiivinen vai passiivinen, ei automaattisesti käy ilmi. Pankit eivät välttämättä käytä termejä ”aktiivinen” ja ”passiivinen”. Mistä siis liikkeelle?
Termi ”indeksirahasto” kertoo rahaston olevan passiivinen. ”Matalariskiset indeksirahastot seuraavat arvopapereille ennalta määriteltyä indeksiä. Rahaston nimestä voi päätellä myös maantieteellisen painotuksen”, pohjoismaisen osakevälittäjän Nordnetin talousasiantuntija Jasmin Hamid sanoo.
”Myös rahastosijoituksen vuosikuluihin kannattaa kiinnittää huomiota.”
Passiivisten rahastojen palkkiot ovat pieniä, tyypillisesti 0,05–0,3 prosenttia vuodessa. Aktiivisissa rahastoissa hallinnointipalkkiot asettuvat usein 0,5–2 prosentin haarukkaan vuodessa.
Kulujen osalta kannattaa tarkistaa myös, onko rahastossa merkintä- tai lunastuskuluja. Rahastosta kannattaa tarkistaa myös tuottohistoria, pidemmältä kuin vuoden ajalta.
Millaisessa tilanteessa aktiiviseen rahastoon sijoittaminen sitten kannattaa? ”Jos uskoo, että salkunhoitaja pystyy tekemään indeksejä isomman tuoton”, Hamid kiteyttää.
Kartoita tavoitteet
Pankkien ammattilaiset neuvovat miettimään ennen kaikkea rahastosäästämisen tavoitetta. Se, onko kyseessä lyhyen vai pitkän aikavälin sijoittaminen, antaa eväitä valintaan, S-Pankin päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä neuvoo. Onko tarkoituksena säästää esimerkiksi mopon tai auton hankintaan joidenkin vuosien päähän, vai kartuttaa ensiasunnon ostamisessa tai eläkkeellä tarvittavia varoja?
”Tuotto-odotuksista riippuu, miltä vertailuindeksien tiedot näyttävät”, Wennonen-Kärnä huomauttaa. Yhden vuoden tuottokäyrä on hyvin erilainen kuin vaikkapa kymmenen vuoden näkymä.
”Lapsilla ja nuorilla on puolellaan aikaetu. Jos kyse on esimerkiksi kahden- tai kolmenkymmenen vuoden aikajänne, itse ajattelen että osakerahastot olisivat hyvä sijoituskohde”, Hamid toteaa.
Ylipäänsä keskimääräisen tuoton tavoittelu on järkevä ratkaisu silloin, kun sijoittamisen ajallinen tavoite mitataan vuosikymmenissä, Hamid suosittelee.
”Vaikka tyypillisesti ajatellaan, että lapsen raha-asioiden kanssa ei pidä leikkiä, sijoituspäätökset voivat silti olla rohkeita ja eteenpäin katsovia, jotta lapsella tai nuorella olisi mahdollisuus kerryttää säästöjä. Eri aikaväleihin liittyviin tavoitteisiin voi liittää vaikka erityyppisiä rahastoja”, S-Pankin päivittäisten pankkiasioiden ja arjen talouden valmennuspäällikkö Emilia Simola ehdottaa.
”Toisaalta on samalla oltava tietoinen siitä, mikä on oma suhtautuminen riskiin.”
Tiedosta riskinsietotasosi
Riskinsietovalmius on yhteydessä tavoitteeseen. ”Jos sijoitushorisontti on pitkä, aika korjaa markkinaheilahtelut”, Wennonen-Kärnä toteaa. ”Tuoton ja riskin suhdetta voi tarkastella esimerkiksi Sharpen luvun avulla.”
Myös riippumaton Morningstar -tähtiluokitus antaa viitteitä rahaston riskitasosta.
”Tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. Jos haluaa vain puolustaa pääomaa tai tehdä lyhyen tähtäimen hankintoja, tuotto-odotus voi olla matalampi. Ajallisen hajautuksen lisäksi kannattaa ottaa huomioon maantieteellinen hajautus eli huolehtia siitä, että ei tule päällekkäisyyksiä”, Hamid suosittelee.
Vanhempien tai lasten kiinnostuksenkohteista riippuen rahastosijoitusvalintoja voi motivoida myös tiettyihin toimialoihin tai yrityksiin sijoittaminen.
Jotta korkoa korolle -ilmiö pääsee käynnistymään, tietty annos riskiä kannattaa ottaa harkintaan. Myös pitkäjänteinen sijoittaminen auttaa kasvattamaan tuottoja korkoa korolle -mekanismin kautta. Esimerkiksi riippumattoman Pörssisäätiön sivuilla voi arvioida Korkoa korolle -laskurin avulla, miten tuotot kertyvät.
Sijoita säännöllisesti ja pysy suunnitelmassa
Hamid suosittelee tekemään kuukausisäästösopimuksen, jotta sijoittamisesta tulee säännöllistä. ”Varsinkin jos elää ruuhkavuosia, sijoituksiin säästäminen saattaa unohtua.” Nordnetissä sijoitetaan lapsille paljon etenkin matalakuluisiin indeksirahastoihin.
Myös S-Pankissa tehdään paljon lapsen tulevaisuutta ennakoivaa, säännöllistä sijoittamista. ”Yleinen kuukausihaarukka asettuu 30 ja 120 euron välille”, Simola kertoo.
Moni käyttää lapsilisän rahastosijoituksiin.
Säännöllisyys ja pitkäjänteisyys on sijoittamisessa ylipäänsä kannattava johtotähti. ”Ettei ala sählätä ja menettää tuottoja sillä, että käy kauppaa”, Hamid varoittaa.
”Omassa suunnitelmassa pysyminen on tärkeää”, Simola vahvistaa. ”Kannattaa muistaa rahastoja vertaillessa myös se, että tuotoista on jo veloitettu palkkiot.”
Keskustele lapsen kanssa sijoituksista
Millaisia virheitä alaikäiselle sijoittamisessa kannattaa välttää?
”Rahastosijoittamisessa ei varsinaisesti voi tehdä virheitä”, Wennon-Kärnä toteaa. Hamid komppaa havaintoa. ”Ihmiset surkuttelevat lähinnä sitä, että aloittivat sijoittamisen liian myöhään.”
Hamid suosittelee varmistamaan alaikäiselle sijoittamisen yhteydessä, että vanhemmalle itselleen kertyy säästöjä. ”Lapselle sijoitetut rahat ovat lapsen rahoja.” Huollettavan salkusta ei voi lunastaa varoja, jos omat hupenevat.
Simola muistuttaa lähdekritiikin tärkeydestä. ”Tietoa on paljon saatavilla, ja mielipiteitä sitäkin enemmän. Positiiviset tarinat helposti korostuvat”, Simola sanoo.
Sekä S-Pankin että Nordnetin asiantuntijat muistuttavat, että järkevään lapselle sijoittamiseen kuuluu realistisen talousymmärryksen kartuttaminen. Vaikka alaikäisen varojen hallinnointi kuuluu vanhemmille, on hyödyllistä, että lapsi voi nähdä sijoitustensa arvon tilillä.
Talousasioista keskusteleminen vähentää samalla sitä riskiä, että jälkikasvu hassaisi rahat samantien ne täysi-ikäiseksi hallintaansa saatuaan. ”Rahakasvatusta on hyvä tehdä sopivin väliajoin, ja valmistaa lasta siihen, että joskus häntä saattaa odottaa isokin summa”, Simola kannustaa. ”Pääasia, että nuorilla on työkaluja ja taitoja säästämiseen.”
”Lapselle on hyvä kertoa lapsentasoisesti, että hänelle on sijoitettu, myös sen vuoksi, että hän näkee, millaista vaivaa vanhemmat ovat nähneet. Sijoitusmaailmaa voi lähestyä tutkimalla esimerkiksi lapsen omaan kiinnostukseen, kuten suoratoistopalveluun, liittyvän yrityksen taloutta”, Hamid vinkkaa. ”Sijoittaminen on sivistävä harrastus. Politiikka, talous ja yhteiskunnalliset teemat nivoutuvat siinä yhteen.”
Millainen sijoittajatyyppi olet?
1. Indeksijunailija
Valitsee kyytiin passiiviset indeksirahastot ja nauttii tasaisesta matkasta markkinoiden mukana. Ei hötkyile eikä maksa turhista kuluista. Kärsivällisyys on tämän matkustajatyypin voima.
2, Tähtisalkunhoitajan fani
Uskoo siihen, että ammattilainen päihittää markkinat. Valitsee aktiivisia rahastoja ja toivoo, että kovempi riski palkitaan isommilla tuotoilla. Vilkuilee tuottokäyriä useammin kuin säätiedotetta.
3. Korkoa korolle -maratoonari
Näkee sijoittamisen pitkänä juoksurupeamana, jossa jokainen kuukausisäästö on askel kohti tulevaisuutta. Luottaa siihen, että aika on paras kaveri ja että maltilla saa enemmän kuin pikavoitoilla.
4. Varovainen varojen vartija
Pitää pääoman turvassa ja nukkuu yönsä rauhassa. Valitsee mieluummin maltillisia rahastoja ja pienen riskin kohteita kuin heilahtelevia osakemarkkinoita. Tärkeintä on säilyttäminen, ei keuliminen.
LAPSEN OMAISUUS | Mitä laki sanoo lapselle sijoittamisesta? Millaisia vastuita, velvollisuuksia ja oikeuksia alaikäiselle sijoittamisessa on? Lue lisää täältä >>
Minna Hiidensaari
