KARON PÖRSSI Viime viikolla kirjoitin tällä palstalla, että Suomeen sijoittava osakeindeksirahasto ei ole suomalaiselle järin hyvä sijoituskohde. Nimeltä mainitsin yhden tuotteen, Nordnetin Suomi Indeksi -rahaston.
Rahastoraportin mukaan se on 244 000 osuudenomistajallaan suomalaisten laajimmin omistama sijoitusrahasto.
Rahastoraportin mukaan Suomen toiseksi suosituin sijoitusrahasto on OP-Maltillinen, jolla on 210 000 osuudenomistajaa, joten tällä kertaa kerron, miksi OP-Maltillisen kaltainen yhdistelmärahasto ei sovi oikein kenellekään.
Laajimmin omistettujen rahastojen listan kolmantena on oranssin pankkiryhmän kehittyneiden maiden osakemarkkinoille (eli käytännössä niiden suurimpiin yhtiöihin) sijoittava OP-Maailma Indeksi -rahasto.
Se on minusta oikein hyvä perustuote, joten ”Karo haukkuu eniten omistetut rahastot” -sarja ei saa ensi viikolla kolmatta osaa.
Yksi koko ei sovi kenellekään
OP-Maltillinen on yhdistelmärahasto, joka sijoittaa varansa maailman korko- ja osakemarkkinoille. Perustilanteessa puolet sijoitetaan korko- ja puolet osakemarkkinoille, mutta kummankin omaisuusluokan osuus voi vaihdella 30–70 prosentin välillä.
Tällainen 50/50-yhdistelmärahasto on yhden koon saapas. Pienijalkaisen jalassa se hölskyy, isojalkaisen varpaat menevät kippuraan. Sateessa se kuitenkin suojaa jalkoja kastumiselta ja on suolla tarpoessa nahkaista kävelykenkää parempi vaihtoehto.
50/50-yhdistelmärahastoon on helppo päätyä, jos ei tiedä, miten haluaa sijoittaa, kuinka pitkäksi aikaa ja mitä sijoittamisellaan haluaa.
Osakkeiden ja korkojen tasajako vastaa monen epävarmana pankin sijoitustuotemyyjän kanssa keskustelevan asiakkaan toiveisiin: ei nyt mielellään mitään isoa riskiä, mutta tuottoa saisi kyllä tulla…
Kompromissina on helppo päätyä yhdistelmärahastoon. Hyvä jos siihen kuitenkin.
Korot korkoina, osakkeet osakkeina
Yhdistelmärahasto on tyypillisesti aloittelevan sijoittajan tuote, ja on ilman muuta useimmiten parempi sijoittaa siihen kuin jättää sijoittamatta. Yhdistelmärahastossa sijoitus karttuu todennäköisesti paremmin kuin pankkitilillä.
Sen sijaan että vain länttäisi rahat 50/50-yhdistelmärahastoon, sijoittajan kannattaisi kuitenkin kysyä itseltään vielä yksi kysymys: onko juuri tasajako korko- ja osakemarkkinoiden kesken minulle ihanteellinen? Usein nimittäin ei ole.
Yhdistelmärahaston sijaan sijoituksensa voi hyvin tehdä osakerahastoon ja korkorahastoon. Itse asiassa niin moni yhdistelmärahastokin tekee, siis sijoittaa rahansa edelleen saman pankin osake- ja korkorahastoihin.
Esimerkiksi OP-Maltillisen tapauksessa vaihtoehtoinen sijoitustapa olisi jakaa sijoituspääoman osakeosuus OP-Maailma Indeksi -rahastoon ja korko-osuus OP-Korkosalkku-rahastoon. Osake- ja korkomarkkinoiden suhteen voi tällöin valita haluamakseen sen sijaan että ottaisi OP-Maltillinen-rahaston tarjoaman 50/50-jaon.
Ennen kuin yhdistelmärahastokauppiaat ryhtyvät huomauttamaan, että yhdistelmärahaston salkunhoitaja aktiivisesti allokoi varoja vaihtelurajojen sisällä sen mukaan, mitkä osamarkkinat ovat kulloinkin houkuttelevimpia, kannattaa katsoa yhdistelmärahastojen historiallisia tuottoja.
Esimerkiksi OP-Maltillinen on kymmenen vuoden aikana antanut keskimäärin 2,9 prosentin vuosituoton, kun sen vertailuindeksi on tuottanut 5,6 prosenttia vuodessa.
Salkunhoitajan aktiivinen näkemyksenotto on siis johtanut selvästi huonompiin tuottoihin kuin passiivinen kohdeindeksin seuraaminen. Tämän kertoo rahaston kuukausikatsaus (kesäkuun 2025 lopun tilanteen mukaisesti).
Jos kymmenen vuotta sitten olisi laittanut kymppitonnin OP-Maltilliseen, 2,9 prosentin keskimääräisellä vuosituotolla se olisi paisunut 13 300 euroksi, eli tuottoa olisi tullut 3300 euroa. Sen sijaan vertailuindeksissä sama sijoitus olisi kohonnut 17 200 euroksi eli tuonut 7200 euron tuoton. Vertailuindeksi olisi siis antanut yli kaksinkertaisen tuoton sijoitusaikana.
Toki yhdistelmärahaston salkunhoitaja huolehtii siitä, että painotukset osakkeiden ja korkojen välillä pysyvät sijoitusaikana kurissa eivätkä vääristy, jos toinen omaisuusluokka tuottaa paremmin.
Jos sijoittaja haluaa, että hänen sijoituksensa ovat puoliksi osake- ja puoliksi korkomarkkinoilla ja hän tekee sijoitukset osakemarkkinoille sijoittavan ja korkomarkkinoille sijoittavan rahaston kautta, hänen täytyy aika ajoin katsoa, kuinka rahastot ovat kehittyneet ja myydä paremmin tuottanutta ja ostaa heikommin tuottanutta.
Tällöin joutuu maksamaan verot mahdollisista myyntivoitoista – yhdistelmärahaston sisällä salkunhoitajan tekemistä allokaatiomuutoksista ei aiheudu rahastosijoittajalle veroseuraamuksia.
Tietysti voi myös kysyä itseltään, onko osake- ja korkomarkkinoiden painon oltava juuri jokin tietty prosenttisuhde, vai kannattaisiko ennemmin ajatella riskipitoisempia ja vähemmän riskipitoisia sijoituksia niihin sijoitettujen eurojen kautta.
Jos sijoittaja on säästötilassa, eli hänelle kertyy lisää sijoitettavaa, hän voi tehdä tasapainotuksen ostamalla heikommin kehittynyttä markkinan osaa. Jos hän taas on sijoitusten purkutilassa, hän voi ratkaista tasapainotusongelman lunastamalla paremmin kehittynyttä rahastoa.
Yhdistelmärahasto maksaa enemmän
Yhdistelmärahasto on laiskan sijoittajan valinta, ja laiskuudesta joutuu yleensä maksamaan. Niin myös rahastosijoittamisessa.
OP-Maltillisen vuotuinen hallinnointipalkkio on 1,25 prosenttia, mikä osaltaan mutta vain osaltaan selittää sitä, miksi rahasto on hävinnyt selvästi vertailuindeksilleen.
Koko kehittyneen maailman osakemarkkinoille sijoittavan OP-Maailma Indeksi -rahaston hallinnointipalkkio on 0,39 prosenttia vuodessa ja eri korkolajien kesken hajauttavan OP-Korkosalkun hallinnointipalkkio 0,6 prosenttia. Näistä kahdesta rahastosta 50/50-suhteessa omatekoisen yhdistelmärahaston tekevä pääsisi siis 0,5 prosentin vuosikululla 1,25 prosentin sijaan.
Toisin laskettuna: yhdistelmärahasto on 150 prosenttia kalliimpi kuin osake- ja korkomarkkinoille sijoittaminen kahden rahaston kautta.
Yhdistelmärahasto on perustuote
OP-Maltillinen pääsi tämän jutun esimerkiksi suuren suosionsa vuoksi. Kutakuinkin sama pätee kuitenkin myös muiden laajasti yksityishenkilöasiakkaita palvelevien pankkien yhdistelmärahastoihin.
Yhdistelmärahastojen toteutustavat ja palkkiorakenteet voivat kuitenkin poiketa OP:n käytännöistä.
Nordealla yhdistelmärahastoperheen muodostavat Säästö-rahastot, Dansken yhdistelmärahastot ovat Kompasseja. S-Pankki ja Evli ovat nimenneet yhdistelmärahastonsa varainhoitorahastoiksi, Aktia varainhoitosalkuiksi.
OP:llä 50/50-rahasto OP-Maltillisen kavereita ovat OP-Rohkea, jonka osakepaino perustilanteessa on 80 prosenttia, ja OP-Varovainen (osakepaino perustilanteessa 20 prosenttia).
Suosituimmat rahastot osuudenomistajamäärän mukaan:
| Nordnet Suomi Indeksi | 244 000 |
| OP-Maltillinen | 210 000 |
| OP-Maailma Indeksi | 117 000 |
| OP-Rohkea | 117 000 |
| Nordnet Sverige Index | 111 000 |
| Nordea Global Enhanced | 107 000 |
| OP-Amerikka Indeksi | 105 000 |
| S-Pankki Varainhoito 100 | 93 000 |
| Nordnet Maailma Indeksi | 86 000 |
| Nordea Sustainable Equities Global | 86 000 |
Lähde: Rahastoraportti kesäkuu 2025
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on vapaa grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Aktiaa ja Nordeaa ja rahastoista OP-Amerikka Indeksiä.
