KARON GRILLI Osakesijoittaminen on viime aikoina tuntunut olevan reagointia Yhdysvaltain kiivasta vauhtia vaihtuviin poliittisiin mielenliikkeisiin.
Viime viikolla äidyttiin laskemaan, mitä Yhdysvaltain asettamat tuontitullit vaikuttavat eri yhtiöihin. Kuinka ne vaikuttavat tuotteiden hintaan ja menekkiin, mitkä yhtiöt hyötyvät, mitkä kärsivät, millaisia ovat dynaamiset vaikutukset? Entä kuinka yhteiskunta alkaa muuttua, jos tulleista tulee pysyvä ilmiö – millaisia investointeja tehdään ja minne? Kuka toimittaa tuotteet?
Merkitykset joidenkin yhtiöiden kohdalla ainakin lyhyellä ja keskilyhyellä aikavälillä voivat olla dramaattisia.
Entä mikä on todennäköisyys sille, että tulleja lievennetään, ja kuinka muut maat vastaavat? Millaisia vaikutuksia päätöksillä on korkotasoon, ja miten se taas vaikuttaa yhtiöihin.
Pohdinnoissa voi mennä loputtoman syvälle.
Tällainen spekulaatio työllistää sijoitusalan ammattilaisia ja on kiehtovaa harjoitusta älynystyröille. Pörssien liikkeet ovat massiivisia, joten toisten sijoittajien liikkeitä parhaiten ennalta lukeva pystyy tekemään suuret voitot.
Yksittäiset yhtiöt pyrkivät omilla toimillaan pitämään ulkopuolelta annettavien toimintaedellytysten muutosten negatiiviset vaikutukset mahdollisimman pieninä ja samalla miettivät, kuinka uudessa tilanteessa menestytään. Valtaosin yhtiöt kuitenkin pyrkivät tekemään sitä, mitä ihan joka päivä muutenkin: kehittämään tuotteita ja palveluita, jotka ratkaisevat asiakkaiden ongelmia entistä paremmin.
Yrityksillä on tapana sopeutua uusiin ympäristöihin hämmästyttävän nopeasti.
Pörssien viime aikojen kovat liikkeet ovat osin seurausta siitä, että etenkin Yhdysvalloissa osa indeksipainoltaan merkittävistä osakkeista oli vuoteen lähdettäessä hinnoiteltu varsin optimistisesti.
Ukraina rakennetaan ennemmin tai myöhemmin
Maailman kauppapolitiikan nopeiden käänteiden alle ovat painuneet ilmeiset kehityskulut. Niiden vaikutuksia spekuloitiin jonkin verran ennen kuin akuutimmat asiat veivät huomion.
Euroopan suuret turvallisuusinvestoinnit ovat olleet alkuvuoden teema. Toinen ilmeinen kehityskulku on rauhan saaminen Ukrainaan.
Kun Ukraina palaa rauhan tilaan, alkaa maan jälleenrakentaminen. Se tapahtuu väistämättä jossain vaiheessa, vaikka ajankohtaa on vaikea arvailla. Suorimmin jälleenrakentamisen voisi uumoilla vaikuttavan aivan konkreettisesti rakennustarvikkeiden hintoihin ja rakentamisen ammattityövoiman saatavuuteen.
Rakentamisen kustannukset oletettavasti nousevat myös Suomessa. Kun tähän lisää sen, että kiinteistösijoitusrahastoilla on taseissaan tönöjä, joista ne mielellään hakeutuisivat eroon ja kun eläkevakuuttajatkin lienevät vähentämässä kiinteistöomistustensa painoa, uudisrakentamisen tulevaisuus tuntuu lykkäytyvän vain eteenpäin.
Tällä ajatuksella alkuvuoden aikana myin YIT:t ja Ecoupit salkustani ja avasin rivin Kojamossa. Käsittelen tammi–maaliskuun 2025 ostojani ja myyntejäni Karon Grillin monologijaksossa.
YIT tosin on ilmoitellut hankkeiden aloittamisesta ja pääsee rakentamaan nykyisin, vielä ”edullisilla” hinnoilla ja vastaamaan siten mahdolliseen lisääntyvään asuntokysyntään. YIT:lle tarjoutunee mahdollisuuksia myös puolustusinfran rakentamisessa. Osakekurssikin kuitenkin tuntuu jo hinnoittelevan mahdollisuuksia.
Jälleenrakentaminen tarkoittaa myös Ukrainan teollisuuden rakentamista uudelleen. Se avaa ilman muuta myyntipaikkoja myös suomalaisille konepajoille.
Kuihtuiko ekobuumi?
Muutama vuosi sitten kaikki, missä oli vihreää, sai osakekurssin vihertämään. Sijoittajat maksoivat kernaasti viherpreemiota yhtiöistä, jotka tuottivat jotakin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvää tai muuten maailmanloppua kauemmas työntävää ratkaisua. Nesteen kurssi ampui katosta läpi, pörssiin tulivat muiden muassa Betolar, Ecoup ja Spinnova.
Sijoittajien mielipideilmasto tuntuu kylmenneen tehokkaammin kuin maapallon atmosfääri. Eko-yhtiöistä ei makseta hypekertoimia.
Yhtiöiden oivallukset eivät sinänsä ole muuttuneet mihinkään, joten jos kyse on vain sijoittajien kulloisistakin arvostuksista, pitäisikö viherfirmojen osakkeisiin tarttua?
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että myös yhtiöiden asiakkaiden viherhimo on hiipunut: kuluttajat ja yritykset eivät tunnu etsivän niin kiihkeästi ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja halua maksaa niistä normaalituotetta enemmän. Se tarkoittaa esteitä ei pelkästään sijoittajien mielissä vaan myös liiketoiminnassa.
Neste on tästä tietenkin näyttävin esimerkki Helsingin pörssissä. Spinnova ajautui vaikeuksiin Suzanon päätettyä vetäytyä investoinnista. Betolar on suunnannut liiketoimintansa uudelleen.
Onko kyse väliaikaisesta hiipumisesta vai pysyvästä markkinatrendin muutoksesta? Ilmastonmuutos ei ole kadonnut mihinkään ja sen hillitsemiseksi tehdään töitä. Yritysten täytyy edelleen täyttää ESG-raporttinsa ja todistaa ilmastoystävällismielisyyttään, ja vihreiden joukkolainojen ehdot täyttävä saa rahoituksensa edullisemmin. Tällaiset seikat tuntuisivat takaavan ainakin jonkinlaista kysyntää.
Toisaalta kokemus on osoittanut, että sijoittamisessa trendit tapaavat tulla, ampua yli ja mennä.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Kojamoa ja Nestettä.
