KARON GRILLI Kulta on noussut sijoitusmarkkinoiden hittikohteeksi. Maaliskuussa kullan unssihinta ylitti ensimmäistä kertaa 3000 Yhdysvaltain dollarin rajapyykin, ja eilen jalometallin hinta rikkoi jo 3500 dollaria. Vuodessa kullan hinta Yhdysvaltain dollareissa on noussut yli 40 prosenttia ja euroissa yli 30 prosenttia.
Geopoliittiset jännitteet ovat ajaneet kullan hintaa ylöspäin jo pidemmän aikaa. Keskuspankit, etenkin Kiina, ovat ostaneet kultaa. Kiinan tavoitteena on vähentää taloudellista riippuvuuttaan Yhdysvaltain dollarista ja vahvistaa oman valuuttansa yuanin asemaa.
Donald Trumpin poukkoileva politiikka on lisännyt keskuspankkien lisäksi sijoittajien kysyntää. Ensinnäkin kulta vetää sijoittajia silloin, kun Yhdysvaltain dollari heikkenee. Toiseksi kulta mielletään turvakohteeksi, jota ostetaan silloin, kun maailmalla myrskyää.
Jo turvasataman maine riittää ohjaamaan sijoittajien rahavirtoja ja nostamaan kullan hintaa.
Kun Ilomantsissa kultaa kaivavan Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen vieraili vajaa vuosi sitten Grillillä, hän esitti hurjalta tuntuvan ennusteen kullan hinnasta: vuoden sisällä se rikkoisi 3000 taalaa. Tavoite toteutui, paljon enemmänkin. Voiko kullan nousu vielä jatkua?
”Puolitoista vuotta sitten, kun alettiin lähentyä kahta tonnia, tosi moni sijoittaja sanoi: ’no, olisi pitänyt sijoittaa, me ollaan nyt myöhässä, ei enää kannata’”, Vyhtinen muistuttaa.
”Mutta miten tämä menee tästä eteenpäin? Kyllä näkymä on vahva”, hän sanoo.
Sinapilla kiristettäessä Vyhtinen antaa numeerisen arvauksen: 3850 Yhdysvaltain dollaria.
”Toisaalta ennustan, että dollari vähän heikkenee ja tietysti silloin se vaikutus on pikkaisen pienempi euroissa.”
Kaivajat kimaltavat kultaa kirkkaammin
Kultavarojen päällä istuvien ja kultaa kaivavien yhtiöiden osakekurssit ovat luonnollisesti kehittyneet vielä kullan hintaa suopeammin. Kullankaivajan tuotantokustannus ei sinällään riipu kullan maailmanmarkkinahinnasta, joten kullan hinnan nousu menee kutakuinkin suoraan tulokseksi.
Kullan hinnannousu nostaa myös kullankaivajien malmivarantojen arvoa ja tekee aiemmin kannattavuuden rajoilla olleista malmivarannoista kaivamisen väärtejä.
Kullankaivajayhtiöiden osakkeista muodostettujen ETF:ien kurssit ovat euroissa nousseet 40–50 prosentin luokkaa kuluneen kahdentoista kuukauden aikana. Ilomantsissa Karjalan kultalinjalla kultaa kaivavan Endominesin kurssi on kuitenkin selvästi yli kaksinkertaistunut samana aikana.
Tähtäin miljoonassa unssissa
Endomines on käynyt muutaman vuoden aikana läpi merkittävän muutoksen. Kolmisen vuotta sitten se naulasi strategiansa uusiksi. Se keskittyy kaivamaan ja rikastamaan kultaa Ilomantsissa ja etsimään sitä lisää niin, että tämän vuoden lopussa tiedossa olisi yli miljoonan unssin kultavarannot.
Tällä hetkellä varantotavoitteesta ollaan puolivälissä. Viimeisimmän varantopäivityksen mukaan Karjalan kultalinjalla on viime vuodenvaihteen tilanteen mukaisesti arviolta 492 800 unssia kultaa.
Grillillä Vyhtinen puhuu tavoitetta alas.
”Meidän täytyy tehdä valinta: keskitymmekö varantojen kasvattamiseen vai keskitymmekö tutkimaan aluetta laajemmin? Voi olla niin, että miljoonan unssin tavoite pikkaisen siirtyy, mutta itse en näe sillä merkitystä, koska on tärkeää saada tietoa siitä, mihin voi rakentaa asioita, ja missä sitä kultaa on ja miten se keskittyy.”
Kultaesiintymästä ei ole paljon iloa, jos sen nostaminen maasta ylös ja rikastaminen maksaa yhtä paljon kuin mitä siitä saa myydessään rikastetta ulos. Kullan maailmanmarkkinahinnan kehitys vaikuttaa suoraan taloudelliseen hyödynnettävyyteen. Korkean hinnan aikana kannattaa mennä myös matalamman kultapitoisuuden alueille.
Tämä on näkynyt Endominesin arjessa.
”Olemme katsoneet uudestaan sellaisia alueita, jotka on joskus hylätty. Nyt katsomme niitä uudestaan ja viemme tuotantoon, kun tilanne muuttuu niin nopeasti.”
Kairat tiuhaan kalliossa
Endomines on etsinyt kultaa ahkerasti. Alkuvuoden aikana se on päässyt kertomaan korkeapitoisista malminetsintätuloksista Korvilansuolta Eteläiseltä kultalinjalta. Ukkolanvaarasta on löytynyt ”uusi kultapotentiaalinen vyöhyke”. Nykyisen kaivoksen altakin on löytynyt lisää kultaa.
Tänä vuonna Endomines uskoo myyvänsä eteenpäin 16 000–22 000 unssia kultaa. Viime vuoden tuotanto oli 14 300 unssia. Tavoitteena on kuitenkin nostaa määrä 70 000–100 000 unssiin arviolta vuonna 2030.
Sinne pääseminen vaatii investointeja tuotantoon. Esimerkiksi nykyisen rikastamon kapasiteetti loppuu jo noin 30 000 unssin vauhdissa. Endomines valmisteleekin uutta strategiaa, joka on ilmoitettu julkistettavan vielä kevään 2025 aikana.
Strategiassa otettaneen kantaa myös muihin metalleihin kuten volframiin, jota Endomines on löytänyt eteläiseltä kultalinjalta. EU on määritellyt volframien kriittiseksi mineraaliksi, minkä ansiosta kaivoksen luvitusprosessi voi olla normaalia notkeampi, mahdollisesti myös kullan osalta.
Yhdysvaltain kaivokset eivät vain käy kaupaksi
Käynnissä olevalla strategiakaudella Endominesin tavoitteisiin on kuulunut Yhdysvalloissa olevien kultakaivosten järjesteleminen jonkinlaiseen kumppanuusjärjestelyyn. Alkujaan valmista piti olla jo vuonna 2023, sitten nimet toivottiin saatavan papereihin vuoden 2024 aikana, mutta kaivokset seisovat yhä tyhjän panttina ja aiheuttavat ylläpitokuluja.
Molemmat Endominesia seuraavat analyysitalot Evli ja Inderes ovat viime aikoina pudottaneet arviotaan Yhdysvaltain-omistusten arvosta. Se voisi kieliä siitä, että yhtiö on pyrkinyt puhumaan odotuksia alas.
Tätä Vyhtinen ei myönnä.
”Tällä hetkellä on vaikea nähdä, miten Trumpin päätökset vaikuttavat neuvotteluihin. Trump ajaa hyvin vahvasti nopeata luvitusta ja tuotantoa ja teollisuutta, mikä voisi nopeuttaa ja yksinkertaistaa asioita”, hän sanoo.
Toisaalta yleinen epävarmuus tapaa hidastaa päätöksentekoa.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä.
