veronmaksajat.fi

RAHAT

Ei todellakaan, HK! Liha­yhtiön voitonjako­ehdotus hakee järjettömyydessä vertaistaan

Ei todellakaan, HK! Liha­yhtiön voitonjako­ehdotus hakee järjettömyydessä vertaistaan
2.4.2025

KARON PÖRSSI HK Foodsin hallitus ehdottaa huhtikuun lopulla Turussa kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaisi yhdeksän sentin pääomanpalautuksen. Sen lisäksi hallitus toivoo itselleen valtuuksia päättää vielä tuon lisäksi enintään viiden sentin suuruisesta pääomanpalautuksesta osaketta kohti.

Kyseessä on heittämällä yhtiökokouskauden hölmöin voitonjakoesitys. Se on niin pähkähullu, että menetin viimeisetkin uskonrippeeni siihen, että HK Foodsin hallitus ajattelisi kaikkien osakkeenomistajien etua. Myin vähäisiksi kuihtuneet omistukseni.

HK:n voitonjakosumma ei ole euroissa kuin 8,1 miljoonaa, jonka päälle hallituksen mahdollisesti jakamat 4,5 miljoonaa euroa, mutta tappiollisesta tuloksesta pennikin on iso raha. Viime vuonna HK Foodsin nettotappio oli 25,8 miljoonaa euroa. Suurin osa siitä toki kohdistui lopetettuihin toimintoihin.

Voitonjakoehdotuksen järjettömyys tulee siitä, että HK Foodsilla olisi rahoille vaihtoehtoinen käyttökohde. Se voisi maksaa pois erittäin kallista hybridilainaansa.

Yhtiö, silloiselta nimeltään vielä HK Scan, laski syyskuussa 2018 liikkeelle 40 miljoonan euron hybridijoukkovelkakirjalainan, josta osakekonversioiden jälkeen on jäljellä 25,9 miljoonaa euroa. Lainan korko on pöyristyttävät 16 prosenttia. 25,9 miljoonan euron lainan korkokulut ovat siis 4,1 miljoonaa euroa vuodessa. Se tarkoittaa yli neljää senttiä osaketta kohden.

Hybridilainaa olisi päässyt lunastamaan pois viime syksynä, ja sitä voi lunastaa taas ensi syksynä. Mitä toimiva johto ja hallitus ovat miettineet, kun HK Foods ei ole lunastanut lainaa ja järjestellyt edullisempaa rahoitusta? Yhtiön etua? Vaikea uskoa.

Voi tietysti olla, että hybridilainan omistajat ovat HK:n johtajien ja hallituksen jäsenten kavereita eikä heiltä haluta viedä tuottoisaa tulonlähdettä.

HK:lla ei kuitenkaan ole pulaa lainoista, joita se voisi lyhentää. Vuodenvaihteessa yhtiöllä oli taseessaan lähes 190 miljoonaa euroa korollista vierasta pääomaa, josta suuri osa on toki vuokrasopimusvelkoja. Korolliset nettovelat olivat muhkeat 150 miljoonaa euroa. Hybridilaina ei ole mukana näissä luvuissa, sehän kirjataan hybridiluonteensa vuoksi omaksi pääomaksi.

Velkavipu vinossa

Viime vuonna HK Foodsin rahoituskulut olivat 24 miljoonaa euroa eli kaksi miljoonaa euroa suuremmat kuin jatkuvien liiketoimintojen liiketulos.

HK ei saa 528 miljoonan eurontasettaan tuottamaan kaksisesti. Velkojen korot on maksettava, joten omistajien tuotto painuu. Jatkuvien toimintojen liikevoittoprosentti oli viime vuonna 2,2 prosenttia eli selvästi pienempi kuin HK:n lainojen korkotaso.

On epäilemättä liioiteltua sanoa voitonjakoesitystä harkitsemattomaksi, sillä varmasti yhtiössä on jouduttu harkitsemaan ainakin sitä, kuinka asia viestitään ulospäin.

Voitonjakoa voi miettiä myös velkojien näkökulmasta. Ei HK suoranaisesti uhmaa lainoittajia, mutta velkojat varmasti seuraavan kerran tullen muistavat, että HK:ta tykätään ajaa raskaassa velkalastissa ja hoitaa tasetta pölkkypäisesti, joten rahan hinta on sitten sen mukainen.

LSO pyörii tappiolla

HK Foodsia hallitsee lihantuottajien LSO Osuuskunta, joka omistaa kinkkusiivun verran yli 30 prosenttia HK Foodsin osakkeista ja pekoniviipaleen verran alle 60 prosenttia HK Foodsin osakkeiden tuottamista äänistä.

Siinä missä LSO on tärkeä HK:lle, on HK olennaisen tärkeä LSO:lle. Osuuskunnan tuotot tulevat käytännössä HK Foodsin voitonjaosta.

Kun HK Foods ei ole kyennyt viime vuosina jakamaan osinkoa, LSO:n tulos on ollut miinuksella. Siitä huolimatta osuuskunta on maksanut jäsenilleen 5 prosentin osuuspääoman korkoa. LSO on vieraillut pankin tiskillä hakemassa lainaa, jotta osuuspääoman korot on pystytty pitämään kiveen hakatulla tasolla.

Joku voisi kysyä, onko LSO Osuuskunnan rahantarve ajanut HK Foodsin ja HKFoodsin muiden osakkeenomistajien edun edelle. Joku toinen voisi väittää, että niin on käynyt.

LSO Foodsin jälkeen HK:n suurimpia omistajia ovat muiden muassa Apteekkien eläkekassa, Petter Langenskiöldin Fourton Hannibal -sijoitusrahasto ja MTK.

Ei LSO:kaan tietenkään saa rahojaan tuottamaan hybridilainan koron mukaisella 16 prosentin tasolla, mutta ehkä edustajiston, hallintoneuvoston ja hallituksen sisältävässä organisaatiossa muut asiat kuin taloudellinen etu menevät päällimmäiseksi.

Osakeyhtiön hallituksen tulee toimia kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti. Niin niiden, jotka ovat hallituksessa suurimman omistajan mandaatilla, kuin niiden, jotka eivät vaikuttaisi olevan.

HK Foodsin voitonjakoesityksen siunanneesta hallituksesta muut paitsi Anne Koutonen ovat ehdolla hallitukseen uudelleen.

Osinkotuottonousu

HK Foodsin osakekurssi on noussut tuntuvasti tilinpäätöksen ja voitonjakoesityksen julkistamisen jälkeen. Helmikuun puolivälissä tulosraportin aattona osakekurssi pyöri 0,85–0,90 sentissä. Nyt osake maksaa noin 1,25 euroa. Se tarkoittaa suunnilleen 40 prosentin kurssinousua puolessatoista kuukaudessa.

Osan kurssinoususta selittänee se, että HK Foods nousee korkealle listoilla, joilla listataan korkeimman osinkotuoton yhtiöitä Helsingin pörssissä. Vaikkei pääomanpalautus tarkkaan ottaen ole osingonjakoa, sitä on järkevä käsitellä listoissa samoin kuin osinkoa.

Kurssinousu on ilahduttanut varmasti myös LSO Osuuskuntaa. Osuuskunta ei ole nettisivuillaan julkistanut viime vuoden tilinpäätöstään, mutta vuoden 2023 vuosikertomuksen mukaan se on kirjannut HK Foodsin osakkeet taseeseensa 76,3 miljoonalla eurolla. Osakkeiden markkina-arvo on kurssinousun myötä kivunnut 37 miljoonaan eli suunnilleen puoleen kirjanpitoarvosta.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti