KARON PÖRSSI "Miten avoimesti saa myydä sellaisilla argumenteilla, jotka eivät pidä paikkaansa?", Martin Paasi puuskahtaa.
Nordnetissa talousvalmentajan tittelillä keväällä aloittanut Paasi on ottanut tehtäväkseen finanssimaailman mätäisten toimintatapojen puhkomisen. Siihen hänellä on hyvä tausta, onhan hän toiminut alan sisällä muun muassa Seligsonilla ja East Capitalilla ja nähnyt rahastoyhtiöiden toimintaa paitsi Suomessa ja Ruotsissa myös kansainvälisesti.
Ensimmäiseksi maalikseen Paasi on ottanut piiloindeksoinnin. Siitä hän on sauhunnut blogissaan (Ihmiskunnan-suurin-puhallus: piiloindeksointi), ja siitä hän sauhuaa Helsingin vanhassa keskustassa ravintola Bryggeri Helsingin sisäpihaterassilla.
Paasi ampuu kohti – lähinnä suurten pankkien – sijoitusrahastoja, jotka noudattelevat suurelta osin indeksikehitystä. Tällaisia rahastoja tavataan kutsua piiloindeksirahastoiksi tai kaappi-indeksirahastoiksi, sillä niitä myydään aktiivisina rahastoina, vaikka todellisuudessa salkku ei juuri poikkea indeksistä. Tällöin sijoittaja saa passiivisen salkunhoidon tuotot ja aktiivisen salkunhoidon kulut.
Siinä ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä.
Jos haluaa indeksituottoa, kannattaa ostaa edullista indeksirahastoa. Jos taas haluaa aktiivista salkunhoitoa, kannattaa ostaa sellaista rahastoa, jonka salkunhoitaja oikeasti tekee muutakin kuin peesailee indeksiä. Suomessakin on monia persoonallisten salkunhoitajien luota minuun -rahastoja, jotka välittävät piut paut yleisestä markkinakehityksestä.
Fourton sulautti Suomen
Rohkeasti näkemystä ottavat "luota minuun" -rahastot menestyvät hyvin tai menehtyvät, mutta keskimääräistä tuottoa niistä saa harvoin. Yksi poikkeuksellisen persoonallisista rahastoista Suomeen sijoittavista osakerahastoista on ollut Petter Langenskiöldin hoitama Fourton Fokus Finland.
Rahasto on huidellut parhaiten menestyneiden Suomi-rahastojen joukossa, mutta huhtikuussa Fourton pani lapun rahaston luukulle ja yhdisti sen – erinomaisesti menestyneeseen – Hannibal-rahastoonsa, joka niin ikään on poikkeuksellisen omapäinen. Fourtonin linjana on, että sen rahastot eivät indeksiä kumartele.
"Sulautumisen taustalla oli eri syitä. Ensinnäkin rahasto oli erikoissijoitusrahasto, ja kun erikoissijoitusrahastoja koskeva yleiseurooppalainen lainsäädäntö muuttui tänä vuonna, Fourtonissa päätettiin muuttaa kaikki rahastomme normaaleiksi sijoitusrahastoiksi. Se olisi tehnyt Fokuksen keskitetyn sijoitusstrategian mahdottomaksi", Petter Langenskiöld kertoo.
"Toiseksi rahaston koko oli 11 miljoonaa euroa ja sen kasvattaminen oli hankalaa, vaikka rahasto sulautuessaan oli tuotolla mitattuna Suomi-rahastovertailujen kärjessä. Kolmanneksi halpojen osakkeiden sijoitusstrategiaa on helpompi toteuttaa Euroopan-laajuisesti", Langenskiöld taustoittaa.
30 miljoonaa tyhjästä?
Blogimerkinnässään Martin Paasi väittää, että piiloindeksointi olisi ihmiskunnan suurin puhallus. Se on luettava retoriikaksi. Maailmanhistoriasta tulee vähäisellä etsimisellä mieleen mittaluokaltaan suurempia kysymyksiä, semminkin kun piiloindeksointi on kuitenkin viime kädessä mittauskysymys. Esimerkiksi Helsingin kaltaisilla pienillä markkinapaikoilla mahdollisuudet hajauttaa salkkua aktiivisten näkemysten mukaan ja laskennallisesti indeksistä poikkeavaksi ovat rajallisemmat kuin suuremmissa pörsseissä.
Silti kyse on isoista rahoista. Suomalaisissa osakerahastoissa – niissähän erot pääsevät parhaiten näkyviin – on pyöreästi kolmenkymmenen miljardin euron pääomat. Joukossa on indeksirahastoja ja aidosti aktiivisesti hoidettuja rahastoja. Jos arvioi, että piiloindeksirahastojen osuus olisi kymmenen prosenttia pääomista, piiloindeksoidusti hoidettaisiin kolmen miljardin edestä suomalaisvaroja.
Aktiivisen rahaston hallinnointipalkkio on tyypillisesti puolentoista prosentin tienoilla, kun taas indeksirahaston palkkiot pyörivät puolen prosentin tienoilla. Näin laskettuna suomalaisiin osakerahastoihin sijoittavat maksavat joka vuosi 30 miljoonaa euroa tyhjästä.
Superia muihin Pohjoismaihin
Vaikka Martin Paasi saa talousvalmentajan tehtävässään puhua kriittisesti ja kumartelematta myös Nordnetin omista tuotteista, piiloindeksointihyökkäys tukee mukavasti Nordnetin hetki sitten lanseeraamaa Superrahastoa.
Yksityissijoittajapiireissä runsaasti keskustelua herättänyt indeksirahasto on Nordnetin mukaan täysin kuluton. Se ei ole ensimmäinen rahasto, jonka hallinnointipalkkio on nolla prosenttia. Monille tuttu on Deutsche Bankin Eurostoxx 50 -indeksiin eli euroalueen suuriin yhtiöihin sijoittava etf, joka tosin on replikointitapaansa muutettuaan siirtynyt perimään 0,09 prosentin hallinnointipalkkiota. Nordnetin Superrahaston tapaan toimii ruotsalainen Avanza Zero.
Nollapalkkioiset rahastot tapaavat napata itselleen joitakin tuottoja, jotka oikeastaan kuuluisivat rahaston osuudenomistajille. Tällaisia tuottoja voivat olla esimerkiksi osakelainoista saatavat korvaukset. Myös erilaisilla johdannaisvirityksillä kuluja saadaan viilailtuja ja riskejä siirreltyä.
Nordnetin Superrahasto ei Martin Paasin mukaan tee niin. Indeksirahaston hallinnointipalkkiot saadaan pieniksi, ja ne Nordnet kuittaa markkinointikulunaan. Lisäksi Nordnet on sitoutunut korvaamaan rahastolle kaikki osakevälityksestä aiheutuneet kulut.
Superrahastoa hoitaa ruotsalainen Öhman-rahastoyhtiö. Öhman on Nordnetin suurin osakkeenomistaja.
Superrahastollaan Nordnet tavoitellee ensisijaisesti sellaisia säästäjiä, jotka eivät tällä hetkellä sijoita itse suoraan osakemarkkinoille vaan ovat laittaneet rahojaan ehkäpä juuri suurten pankkien Suomi-osakerahastoihin. Sen sijaan aktiivisesti osakemarkkinoita seuraavalle ja Suomi-osakkeisiin itse sijoittavalle Superrahasto tuntuu turhalta tuotteelta: Suomi on jo hoidettu suorilla osakesijoituksilla, joten rahastoa tarvittaisiin hajautuksen välineeksi. Hyötyä tulee toki sitä kautta, että Superrahasto ei maksa tuottoja ulos vaan ne kerryttävät pääomaa. Näin ollen veroseuraamukset eivät lankea vuosittain niin kuin osinkoja saavalle osakesijoittajalle.
Milloin saadaan samanlaiset rahastot Nordnetin muihin toimintamaihin?
"Norjassa ja Tanskassa rahastot on jo lanseerattu. Norjan Superrahasto sijoittaa Oslon pörssin OBX-indeksin ja Tanskan Superrahasto Kööpenhaminan pörssin OMXC20-indeksin mukaisesti. Niillä saa aika hyvän valuuttahajautuksen."
Eniten kiinnostaisi Ruotsi. Milloin Nordnetilta saadaan OMXS30-indeksiä seuraileva nollakuluinen rahasto?
"Se on käsitykseni mukaan tulossa parin kuukauden sisällä"
Yritin etsiskellä tietoja Tanskan ja Norjan Superrahastoista. Öhmanin sivuilta tiedot löytyvät, mutta Nordnetista en löytänyt kuin Suomeen sijoittavan Superrahaston. Kuinka voin sijoittaa Norjan tai Tanskan vastaaviin tuotteisiin?
"Tämä piti jo olla mahdollista ihan normaalin tapaan, mutta se siirtyi heinäkuun puoliväliin."
Viikon trio: MM-sponsoreiden huokeimmat
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen sponsorit on jaettu kolmeen luokkaan. Eniten rahaa peliin ovat panneet FIFA:n partnerit, joita on tällä hetkellä kuusi. Toisen kategorian muodostavat MM-kisojen sponsorit, joita on kahdeksan kappaletta ja joiden joukkoon mahtuu pienempiäkin yhtiöitä, esimerkiksi brasilialainen teleoperaattori Oi. Lisäksi MM-kisoilla on kuusi kansallista tukijaa, joista tutuin on brasilialainen Itaú-pankki.
Sponsorikunnan maailmanlaajuisesti toimivista yhtiöistä p/e-luvulla mitattuna edullisimmat ovat Budweiser-brändillään MM-kisoja sponsoroiva globaali panimoyritys Anheuser-Busch InBev. Rengasyhtiö Continental on voittokertoimella hieman edullisempi kuin öljy-yhtiö BP, joka sponsoroi jalkapallon maailmanmestaruustaistoa Castrol-voiteluöljymerkillään.
| Yhtiö | p/e | Osinkotuotto |
| Anheuser-Busch InBev | 12,9 | 2,3 % |
| Continental | 16,2 | 1,1 % |
| BP | 16,4 | 4,3 |
Lähde: Morningstar, tilanne 30.6.2014.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
