KARON PÖRSSI Joukkorahoitus on noussut Suomessakin kuluneen vuoden aikana ilmiöksi. Tarjolla on useita palveluita ja niiden listalla sekalainen kirjo rahaa hakevia yrityksiä ja projekteja. Ne ovat tyypillisesti hyvin varhaisen vaiheen hankkeita, joiden toteutuminen voi olla kiinni siitä, aukeavatko mikrosijoittajien kukkaronnyörit.
Tarjoaako joukkorahoituspalvelu mahdollisuuden päästä osalliseksi tulevista supercelleistä ensimmäisten joukossa vai onko "sijoitusta" syytä pitää ennemmin hankkeen tukemisena, jolla tehdään hyvää ennemmin kuin voittoa?
Ainakin jälkimmäistä, mutta miksei myös ensimmäistä. Todennäköisesti erittäin potentiaalinen rahaa hakeva yritys löytää hankkeensa tarvitsemat eurot suoraan bisnesenkeliltä tai start up -sijoitusyhtiöiden kassasta kuin nettiklikkauksilla, mutta toisaalta aloittelevalle yritykselle netissä järjestettävä osakeanti on tehty niin helpoksi, että se sujuu vaivattomammin ja nopeammin kuin ramppaaminen pääomasijoittajien tai bisnesenkeleiden luona.
Sijoituspalvelutoimintaa?
Vasta muotoaan ja toimintatapojaan hakeva joukkorahoitus on melkoisen villi kenttä. Joukkorahoitusta koskevaa kattavaa lainsäädäntöä ei ole, mutta sitä saatavat sivuta esimerkiksi rahankeräyslaki tai arvopaperimarkkinalaki. Sääntelyä mietitään kaiken aikaa. Parhaillaan Finanssivalvonta käy läpi joukkorahoituspalveluita, ja osa palveluntarjoajista joutunee hakemaan sijoituspalveluyrityksen toimilupaa, jos haluaa jatkaa toimintaansa. Ainakin Invesdor on jo ilmoittanut hakevansa toimilupaa.
Joukkorahoitushankkeiden kirjo on vähintään monimuotoinen, mutta enimmäkseen rahaa tunnutaan hakevan pieniin hankkeisiin. Itse ajattelen, että terve lähtökohta on ajatella joukkorahoitusta sponsorointina, josta vastikkeeksi saa hyvää mieltä. Toinen ajattelutapa on klubijäsenyys; tätä ajattelua ruokkivat yhtiöt, jotka tarjoavat osakkailleen alennuksia tuotteistaan tai omistajailtoja. Näin on luonteva suhtautua vaikkapa ravintolayhtiöjoukkorahoitukseen: on mukava mennä syömään omaan ravintolaan, josta osakas vielä saa alennuksia.
Sellaisia hankkeita, joita voisi tarkastella vakavasti ansaintamielessä, on satunnaisen seurantani perusteella ollut tarjolla niukasti.
Viime viikolla pankkiiritaustaiset Tommi Äijälä ja Antti Parviainen avasivat joukkorahoituspalveluiden uuden yrittäjän Innovestorin, jolla haetaan selvästi enemmän sijoitusprofiilia kuin nykyisillä palveluilla. Palaan Innovestoriin ja sen tarjoamiin sijoituskohteisiin myöhemmin syksyllä tällä palstalla, kunhan palveluun saadaan nykyisen "pilottikeissin" jälkeen uusia, kiinnostavia yhtiöitä.
Hyvää mieltä kirjasta
Selvästi mesenointihengellä ovat liikkeellä Mesenaatti.me:n hankkeiden rahoittajat. Palvelussa haetaan rahaa esimerkiksi äänilevyn tuottamisen kustannuksiin tai valokuvaaja Caj Bremerin keittokirjan kustantamiseen.
Esimerkiksi keittokirjahankkeen budjetiksi on arvioitu 18 000 euroa, josta joukkorahoituksella havitellaan kymppitonnia. Vähimmäisrahoitussummalla eli 35 eurolla saa vastikkeeksi valmiin kirjan. Kyse tuntuu siis olevan kirjan ennakkomyynnistä. Teoksen saa signeerattuna 40 eurolla. Hieman suuremmalla 120 tai 600 euron summalla vastikkeeksi saa vedoksen Bremerin valokuvasta. Projektin mahdollisesta tuotosta joukkorahoittaja ei pääse osalliseksi.
Mesenaatti.me:ssä tarjolla olevissa hankkeissa rahoituksen vastike voi olla myös kutsulippu avajaisjuhliin tai yrityksille suunnattu koulutuspaketti. Henki on selvästi: "olemme tukemassa hyvää hanketta".
Suomalaista keramiikkadesignia...
Joukkorahoituspalveluista tunnetuimman Invesdorin listoilla on osakeyhtiöitä, ja rahansa vastineeksi sijoittajat saavat osakkeita. Tätä kutsutaan osakepohjaiseksi joukkorahoitukseksi. Tällä hetkellä anti on auki jyväskyläläisellä ravintolalla, keramiikkavalmistajalla ja kimppaostopalvelulla.
Keramiikkavalmistaja VAJA Finland toimii paitsi oman brändinsä tuoteperheen tuotteiden valmistajana ja markkinoijana myös tarjoaa tuotekehitys- ja sopimusvalmistuspalveluita muille yhtiöille. Rahaa yhtiö hakee tuotantokapasiteettinsa laajentamiseen: piensarjatuotannosta olisi tarkoitus siirtyä teolliseen sarjatuotantoon.
Yhtiön tämän vuoden budjetoitu liikevaihto on 120 000 euroa ja toimintakustannukset 186 000 euroa. Kuitenkin jo ensi vuonna olisi tarkoitus nousta plussalle: liikevaihdon ennakoidaan kipuavan peräti 450 000 euroon, mutta toimintakustannukset jäisivät 390 000:een. Vuoden 2017 liikevaihtoennusteeksi on raapaistu nätti tasaraha miljoona. Silloin käyttökatteen ennakoidaan olevan jo 225 000 euroa eli 22,5 prosenttia liikevaihdosta.
Numeroita voi heitellä miten hyvänsä, eikä VAJA Finland kerro kuin maalailevin sanoin, kuinka niitä kohti päästään. Annissa yritys on arvostettu 320 000 euroon. Jää tosin hieman epäselväksi, mitä sillä tarkoitetaan, sillä annissa tarjolla on 20–41,82 prosentin omistus ja haettavan rahamäärän haarukka on 80 000 – 230 000 euroa. Viime vuoden lopussa yhtiöllä oli 47 000 euroa lainaa ja oma pääoma tukevasti miinuksella. Sen tuoreempia lukuja yhtiö ei ilmoita. Yhtiön kotisivuilla tuorein uutinen on syyskuulta 2013.
... tai kimppakilpailutusta?
Naapur.fi-kilpailutuspalvelun tavoitteet ovat kunnianhimoiset: tänä vuonna nollatulos 120 000 euron liikevaihdolla, ja vuoteen 2017 mennessä liikevaihdon olisi tarkoitus jo satakertaistua 12 miljoonaan euroon. Silloin käyttökatetta jäisi 7,2 miljoonaa eli 60 prosenttia liikevaihdosta. Annilla tavoiteltavaa 40 000 – 120 000 euroa Naapur.fi käyttäisi palvelunsa kohdennettuun markkinointiin.
Naapur.fi:n idea on saada lähekkäin sijaitsevat taloyhtiöt hankkimaan ja kilpailuttamaan palveluita yhdessä. Myös palveluntarjoajat – vaikkapa jätehuoltoyhtiö tai talkkarifirma – voi tehdä tarjouksen tietylle alueelle.
Jos diili syntyy, Naapur.fi veloittaa yritykseltä palveluprovisioprosentin mukaisen osuuden kaupan myötä syntyvästä liikevaihdosta. Esimerkiksi jätekuljetuksen kilpailutuksessa yhtiö veloittaa jätehuoltoyhtiöltä 2,65 prosenttia 12 kuukauden laskutuksesta. Liiketoimintasuunnitelma nojaa provisiopalkkioihin, mutta Naapur.fi saa rahaa myös markkinointimaksuina, kun yritys tekee alueellisen tarjouksen.
Jos ajatellaan optimistisesti, että Naapur.fi:n keskimääräinen provisio olisi kolme prosenttia, vuoden 2017 tavoiteltavan 12 miljoonan liikevaihdon saavuttaminen edellyttäisi, että sen kautta kulkisi neljänsadan miljoonan euron liikevaihto. Tässä yksinkertaistetussa laskelmassa ei ole otettu huomioon sitä, että osa rahasta tulee markkinointimaksuina.
Asun Helsingin Töölössä kerrostalossa, jonka asuin- ja liikehuoneistojen ja varastojen yhteispinta-ala on noin 5 500 neliötä ja talossa on 55 asuinhuoneistoa. Viime vuonna yhtiömme jätehuolto maksoi 13 600 euroa.
Neljänsadan miljoonan euron jätehuoltoliikevaihdon saaminen edellyttäisi, että asiakkaina olisi lähes 30 000 vastaavanlaista taloa. Niissä olisi yhteensä 1,6 miljoonaa asuinhuoneistoa.
Vaikka Naapur.fi:n tulonlähteet ovat tietenkin selvästi moninaisemmat eikä se nojaudu pelkästään jätehuollon varaan, ja vaikka yhtiön reilun 1,1 miljoonan euron antiarvostus on naurettavan edullinen, jos vuoden 2017 ennuste toteutuu puoliksikaan, enpä taida laittaa ropojani tähänkään yhtiöön.
Huikentelevien laskelmien rinnalla jyväskyläläisen Bar Pajan tulosennusteet ja liiketoimintasuunnitelma näyttävät kumman uskottavilta. Liikevaihdon on ennakoitu kasvavan 3,1 prosentin vuositahtia ja tulosmarginaalin paranevan. Yhtiön perustaja onkin Tiimiakatemian käynyt tradenomi ja hallitukseen kuuluu Jyväskylän osakesäästäjistä tuttu ja asuntosijoittamisesta kirjan kirjoittanut Joonas Orava.
Olennainen osa ravintolasijoitusta on kuitenkin oman ravintolan tuntu. Jyväskyläläisenä tutkisin tätä yhtiötä tarkemmin, helsinkiläisenä sivuutan sen tuosta vain.
Viikon trio: Parhaat arvoyhtiöt
Sijoittaja.fi-palvelun kriteerien perusteella arvoyhtiöiksi luokitelluista Helsingin pörssin yhtiöistä seuraavat kolme ovat saaneet parhaat kokonaispisteet palvelun osakerankingissa. Arvoyhtiön Sijoittaja.fi määrittelee yhtiöksi, jonka "kokonaisarvostus on houkutteleva". Kokonaispisteet lasketaan palvelun kehittämän laskentakaavaston avulla yhtiön ja osakkeen tunnusluvuista.
| Yhtiö | Kokonaispisteet |
| Aktia | 77 |
| HKScan | 67 |
| Technopolis | 66 |
Lähde: Sijoittaja.fi, päivitys 15.8.2014, haettu 25.8.2014.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.