Afrikan talous kasvaa, mutta riskit ja mahdollisuudet voivat olla aivan erilaisia jättimaanosan eri puolilla.
Afrikan kasvavat taloudet voivat tarjota uusia vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, vaikka pikaista apua Suomen viennin ongelmiin ei sieltä kannata odottaa.
Afrikan talousnäkymät ovat tärkeitä myös sijoittajille. Esimerkiksi Afrikka-rahastoista kiinnostuneen säästäjän on viisasta ennen sijoituspäätöstä tutkailla, millaiseen ympäristöön on rahojaan panemassa.
Ulkoministeriö esitteli Afrikan markkinoiden näkymiä Keskuskauppakamarin kanssa järjestämässään tilaisuudessa elokuussa.
Alivaltiosihteeri Matti Anttonen ulkoasiainministeriöstä rohkaisi suomalaisia yrityksiä tarkastelemaan Afrikkaa avoimin silmin. ”Afrikka on muutakin kuin huonoja uutisia taudeista ja sodista.”
”Suomella on hyvä maine monessa Afrikan maassa muun muassa pitkän kehitysyhteistyöperinteen ansiosta. Meillä ei myöskään ole kolonialismin painolastia.”
”Afrikan talouden kehitys perustuu vielä kauan perushyödykkeisiin, mutta paljon tapahtuu myös esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan alalla. Infrastruktuurin kehittäminen on Afrikalle pitkäaikainen haaste, ja siinäkin suomalaisilla yrityksillä olisi annettavaa”, Matti Anttonen sanoi.
Juuri heikko infrastruktuuri on myös yksi Afrikan markkinoiden riskeistä, totesi osastopäällikkö Jarno Syrjällä ulkoministeriöstä.
Hän kuvasi markkinoita ylipäätäänkin hyvin haastaviksi. Mukaan ei ole aivan helppo päästä. ”Afrikan markkinat ovat myös erittäin kilpaillut – suomalaisten kansainväliset kilpailijat ovat jo siellä.”
Afrikka on vähitellen yhdentymässä maailmantalouteen. Se on myönteinen asia, mutta on huomattava, että samalla globaalit suhdanteet alkavat vaikuttaa yhä voimakkaammin myös Afrikan talouteen.
Isoja mahdollisuuksia, suuria riskejä
Afrikka on valtava maanosa. Välimeren rannalta Algerin kaupungista Afrikan eteläkärkeen Kapkaupunkiin on linnuntietä noin 8 000 kilometriä, kun Algerista Helsinkiin on noin 3 000 kilometriä.
Myös talouden toimintaedellytykset, näkymät ja riskit ovat hyvin erilaiset eri maissa ja eri alueilla valtioiden sisälläkin. Paljon riippuu muun muassa siitä, mitä luonnonvaroja maassa on ja onko maa rantavaltio vai sisämaassa ilman meriyhteyksiä. Joissakin maissa on pitkään jatkuneita levottomuuksia, joissakin olot ovat vakaat.
Talous kasvaa, mutta vauhti vaihtelee paljon. Esimerkiksi Itä-Afrikassa talous kasvaa 5-8 prosentin vuosivauhtia, kertoi alueen kehitystä tukevan Trade Mark East Africa -organisaation pääjohtaja Frank Matsaert.
”Viisi maailman kymmenestä nopeimmin kasvavasta kaupungista on Itä-Afrikassa. Tulokehitys on nopeaa, ja keskiluokka kasvaa etenkin alueen vauraammissa maissa, kuten Keniassa”, hän sanoi.
”Koska työvoimakustannukset Kiinassa nousevat, kiinnostus investointeihin Afrikassa lisääntyy. Afrikan kasvu ei enää tule vain öljystä ja raaka-aineista, vaan myös kuluttajatuotteiden markkinat kasvavat. Pelkästään Itä-Afrikka muodostaa rajauksesta riippuen 150-300 miljoonan kuluttajan markkinat.”
Frank Matsaert korosti, että houkuttelevien mahdollisuuksien vastapainona on paljon riskejä:
Nuorta väkeä on paljon, työttömyys on monin paikoin ongelma ja toisaalta työvoiman osaaminen on puutteellista.
Kaupan esteitä on myös Itä-Afrikan sisällä, alueen talouksien välillä. Niitä pitäisi purkaa.
Kaupankäynnin kustannukset ovat isot. Yksi syistä on infrastruktuurin heikkous. ”Tiet, rautatiet, satamat, rajaliikenne – näitä kaikkia olisi voimakkaasti kehitettävä”, Frank Matsaert painotti. Rahaa palaa, kun tavarakuljetukset joutuvat pahimmillaan seisomaan rajoilla jopa viikkoja.
Myös korruptio lisää merkittävästi kaupankäynnin kustannuksia.
”Toimintaympäristön heikko ennustettavuus hankaloittaa investointeja. Levottomuudet ovat iso riski etenkin Keniassa ja Etelä-Sudanissa”, Frank Matsaert luetteli.
Hänen mukaansa poliittinen tahto taloudellisen toimintaympäristön kohentamiseksi on vahvistunut, joten parempaan päin oltaneen siltä osin menossa. Levottomuuksien rauhoittumista ei taida kukaan uskaltaa ennustaa.
Kolme rantavaltiota
Ulkoministeriön tilaisuudessa Suomen suurlähettiläät Algeriasta, Tansaniasta ja Etelä-Afrikasta esittelivät asemamaidensa taloutta.
Algeria on velaton valtio. Öljytulojen nopea kasvu on tuonut Algeriaan vakautta. Tälle vuodelle ennustetaan noin 4 prosentin talouskasvua. Yli 60 % budjetista katetaan energiatuloilla, joten öljyn hintakehitys on maalle riski. Öljyä ja liuskekaasua etsitään lisää, mutta taloutta pyritään myös monipuolistamaan. Oma teollisuustuotanto on kuitenkin vielä lapsenkengissä.
Tansania on satamavaltio, josta monet sisämaat ovat riippuvaisia. Nuori väestö, vakaa ja rauhallinen maa, jossa ei ole etnisiä tai uskonnollisia ongelmia. Ongelmana kuitenkin on laaja köyhyys sekä mittavat puutteet infrastruktuurissa. Vuotuinen talouskasvu on jo kymmenkunta vuotta ollut noin 7 %. Vie mm. kultaa, tupakkaa ja kahvia. Ulkomaiset sijoitukset kasvussa.
Etelä-Afrikka on pitkälle teollistunut, keskituloinen maa. On muita Afrikan maita tiiviimmin sulautunut osaksi maailmantaloutta ja siksi kärsinyt keskimääräistä enemmän myös viime aikojen globaalista taantumasta. Talouskasvu nyt vajaa 2 prosenttia, mutta pidemmän aikavälin odotus vuosikasvusta on noin 3 %. Hyvin kehittynyt finanssisektori ja toimiva lainsäädäntö sekä oikeuslaitos. Kansainväliset, erittäin kilpaillut markkinat.
Ulla Simola
