veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Ihminen, arvosta unta!

Minna Petäinen

Mitä yhteistä on ihmisellä ja marsulla? Ihminen ja marsu nukkuvat yhtä pitkään, noin 6,8 tuntia yössä. Ennen vanhaan muistutimme enemmän apinoita ja nukuimme noin kymmenen tuntia. 

Herätyskello Kuva iStockphoto.com

Meistä noin 15 prosenttia on lyhytunisia (alle 6 h/yö), pitkäunisia (+ 9 h) on 14 prosenttia. Loput katselevat keskipitkiä unia. Aamuvirkkuihin lukeutuu lähes puolet suomalaisista, iltavirkkuja on reilu kymmenes. Virallisen kellon mukaan vuorokaudessa on 24 tuntia.  Sisäinen kellomme käy kuitenkin omaa aikaansa: sisäisen vuorokauden pituus vaihtelee 23 h 41 min - 24 h 35 min välillä. 

Aivot ja uniongelmat oli yksi THL:n tällä viikolla järjestämien Kansanterveyspäivien teemoista. 

Unia katsellessa aivot eivät ole narikassa, pääkopassa tapahtuu vaikka mitä. Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtelee aivosoluja ja putsaa tarpeettoman kuonan aivoista ja solujen välitiloista. Syvässä unessa hermosolujen liitoksia huolletaan. Toisaalta tarpeettomia synapsiyhteyksiä karsiutuu pois. Solut jakautuvat ja aivoissa syntyy uusia hermosoluja. 

Unessa elimistö myös vahvistuu ja taudinaiheuttajat ja loiset saavat kyytiä. Nukkuessa energiavarastot täydentyvät. Hyvä uni parantaa muistia ja edistää oppimista. Kyllä kannattaa nukkua! 

Hyvä uni ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Noin 30 prosenttia aikuisista on kärsinyt vuoden aikana unettomuudesta vähintään kolmena yönä viikossa ja 10 prosenttia on potenut unettomuutta yli kuukauden. 

Mitä unettomuus tarkoittaa?

Yleislääketieteen erikoislääkäri Erkki Mäkinen määrittelee unettomuuden seuraavasti: unettomuus tarkoittaa vaikeutta nukahtaa, vaikeutta pysyä unessa, liian varhaista heräämistä aamulla tai huonolaatuista unta. ”Uneton ei nuku päivälläkään.”

Se, että ei ehdi tai halua nukkua tarpeeksi, ei ole unettomuutta. Liikaunisuuskaan ei ole terveydelle hyväksi. Liikauninen ei nukkumastaan virkisty.

Univaje on ankea juttu. Jos valvoo yötolkulla, ruokahalu kasvaa, sillä unettomaan iskee hiilari- ja makeanhimo. Lyhyempi yöuni ennakoi nousevaa painoindeksiä ja verenpaineitta. Sydän ja verisuonet rasittuvat. Unettomuus heikentää huomiokykyä ja tarkkaavaisuutta, hidastaa reaktiokykyä, heikentää muistia ja oppimiskykyä. Se altistaa myös masennukselle.

Aamuvirkun elo on terveyden kannalta helpompaa. Iltavirkut tupakoivat, käyttävät enemmän alkoholia ja liikuntakin jää vähemmälle. He sairastuvat useammin muun muassa diabetekseen. Iltavirkku mies kuolee nuorempana kuin aamuvirkku. Myös kouluvaikeudet kasaantuvat iltavirkuille. 

Mitä sisäiselle kellolle voi sitten tehdä, voiko sisäistä kronotyyppiään muuttaa? THL:n tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan muutos on mahdollinen, joskin hidas. ”Vuorokausirytmin aikaistus on mahdollista lisäämällä liikuntaa ja valoa oikeaan aikaan. Muutos ei kuitenkaan onnistu kädenkäänteessä, vaan se vaatii aikaa ja säännöllisyyttä.”

Timo Partosen listalla on viisi keinoa, joiden avulla turvataan riittävä yöuni. 

  1. Arvosta unta. Muista, että uni on laatuaikaa.
  2. Varaa unelle riittävästi aikaa. Jos tarvitset unta 8 tuntia yössä, käytä se.
  3. Uni ei pidä kiireestä. Vältä minuuttiaikatauluja.
  4. Raivaa iltapainotteisuus pois sosiaalisesta lukujärjestyksestä.
  5. Muista, että valo ja rasittava liikunta illalla eivät ole unelle hyväksi.

Huolipäiväkirjakin voi auttaa. Erkki Mäkinen opastaa ”huolehtijaa” kirjaamaan huolet ja ratkaisut illalla huolipäiväkirjaan. Huolet jäävät vihkoon eikä sängyssä tarvitse ratkoa työkuvioita tai muita arjen pulmia. 

On hyvä muistaa, että terve ihminen nukkuu huonosti, jos on stressiä, ja niin kuuluukin olla. ”Unettomuus on luonnollinen reaktio kriisiin”, Erkki Mäkinen sanoo.

Mitä Käypä hoito -ohje kertoo unettomuudesta?

  • Tilapäinen unettomuus kuuluu tavanomaiseen elämään.
  • Jos ihminen herää aamulla virkeänä ja kokee elämänlaatunsa hyväksi, kyseessä ei ole sairauden asteinen, välttämättä hoitoa edellyttävä unettomuus.
  • Pitkäkestoinen unettomuus suurentaa monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua.
  • Vastikään alkaneen unettomuuden tunnistamisella ja hyvällä hoidolla on mahdollista ehkäistä pitkäaikaisen unettomuuden kehittyminen.
  • Tilapäisen unettomuuden ensisijainen hoito on lääkkeetön hoito. Keskeisiä asioita ovat potilaan tukeminen, taustalla olevien syiden ja laukaisevien tekijöiden etsiminen ja käsitteleminen sekä ohjaus omatoimiseen unen huoltoon.
  • Pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa parhaat tulokset saavutetaan kognitiivis-behavioraalisilla menetelmillä.
  • Pitkäkestoisessa unettomuudessa lääkehoidon tarve tulee arvioida yksilöllisesti.

Lähde: Käypä hoito -suositus 

Minna Petäinen on Taloustaidon aamuvirkku toimittaja, joka nukkuu 7 h 30 min. yössä.

Kirjoittajasta

Minna Petäinen

Minna Petäinen on Taloustaidon toimittaja. Seuraa @minnapetainen Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.