Suomalaiset vanhemmat luottavat käteiseen rahaan, kun on kyse viikkorahasta. Neljä viidestä maksaa viikkorahan käteisellä. Ruotsissa neljännes vanhemmista siirtää viikkorahan lapsen pankkitilille, kun Suomessa tämä osuus jää yhdeksään prosenttiin.
Vajaat 80 prosenttia vanhemmista maksaa 7–12-vuotiaille lapsilleen viikkorahaa. Pienten lasten viikkoraha on keskimäärin viisi euroa, ilmenee Danske Bankin tuoreesta Mun rahat –kyselytutkimuksesta.
Itse en alakouluikäisenä saanut varsinaista viikkorahaa. ”Karkkirahaa” sain tarvittaessa, ja isommat hankinnat hoituivat yhdessä vanhempien kanssa.
Jos olisin viikkorahaikäisen lapsen vanhempi, luottaisin varallisuusvalmentaja Nina Nordlundin vinkkeihin: ekaluokkalaiselle euro, tokaluokkalaisella kaksi jne. Yläkoululaiselle maksaisin kuukausirahaa. Nordlundin kirjoittama Lapset ja raha – talouskasvatuksen aakkoset -kirja ilmestyy tammikuussa.
Viikkorahan suuruudessa on alueellisia eroja. Pääkaupunkiseudulla lapset saavat yleensä enemmän viikkorahaa kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseudulla lapset saavat keskimäärin 7,4 euroa, kun Suomen muissa osissa viikkoraha on keskimäärin 4,1–4,8 euroa.
Pienimmät viikkorahat annetaan Länsi-Suomessa, jossa viikkoraha on keskimäärin noin 4,40 euroa. Uudellamaalla viikkoraha on keskimäärin 6,10 euroa, Etelä-Suomessa 4,86 euroa ja Itä-Suomessa 4,63 euroa.
Viikkoraha opettaa rahan rajallisuutta
Vanhempien mukaan viikkorahan antamisen tarkoitus on opettaa lapsille vastuullisuutta talousasioissa ja ymmärrystä siitä, että rahaa ansaitakseen pitää tehdä töitä.
Kyselyn mukaan valtaosalla lapsista viikkoraha on vastikkeellista. Suomalaisista vanhemmista 54 prosenttia pitää viikkorahaa ”palkkana” tehdyistä kotitöistä. Tavallisimmat viikkorahaan liitetyt tehtävät ovat oman huoneen siivoaminen, kotityöt ja läksyjen tekeminen.
”Viikkorahaa on yksi parhaista talouskasvatuksen työkaluista, joten sitä kannattaa antaa, kun lapsi aloittaa koulun ja oppii laskemaan”, Nina Nordlund opastaa.
Omille lapsilleen Nordlund opettaa viikkorahan käyttöä kolmen kirjekuoren tekniikalla: 10 % viikkorahasta laitetaan säästöön, 10 % lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen, loput rahat lapsi saa kuluttaa haluamallaan tavalla.
Viikko- ja kuukausiraha-ajat jo iloisesti ohittaneena ihastun oitis ”kolmen kirjekuoren” säästötekniikkaan: tämähän sopii mainiosti huikenteluun taipuvaiselle aikuisellekin. Kirjekuoret voi korvata vaikkapa pankkitilillä, rahasto-osuudella ja kuukausilahjoituksella hyväntekeväisyyteen.
”Lapsen pitää antaa tehdä myös virheitä rahankäytössä. Niistäkin oppii. Viikkoraha on hyvä työkalu opettaa rahan rajallisuutta”, Nina Nordlund muistuttaa.
Yläkouluikäiselle voi maksaa hieman isompaa kuukausirahaa. Kun määrä nousee, myös vastuu kasvaa. Kuukausirahalla lapsi maksaa sellaisia asioita, joita vanhemmat ovat aikaisemmin maksaneet.
Lapsilla harvoin maksukortteja
Minkä ikäiselle lapselle antaisin oman maksukortin? Ehkä noin 10-vuotiaalle, tai miksei nuoremmallekin, jos lapsi on kiinnostunut maksukortin käytöstä. Samalla lapsi oppii, että rahaa ei "saa seinästä". Tilillä kun pitää olla katettakin.
Suomalaista lapsista kolmella neljäsosalla on pankkitili, mutta kortti on vain 14 prosentilla. Kyselyn mukaan lapsen ikä onkin yleisin syy olla antamatta lapselle maksukorttia. Vanhempien mielestä lapselle syntyy myös parempi ymmärrys rahasta ja säästämisestä, kun hän käyttää kolikoita ja seteleitä.
”Käteisen käyttö vähenee Pohjoismaissa kovaa vauhtia. Vaikka fyysinen raha antaa kouriin tuntuvan näkymän rahan määrään, se ei valmista lasta digitaalisen rahan maailmaan, jossa me kaikki toimimme. Kun lapsi alkaa liikkua enemmän itsenäisesti, maksukortti on kätevä”, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.
Vanhemmat voivat hankkia useimmista pankista lapselleen maksukortin. Ikärajat vaihtelevat eri pankeissa.
Rahasta kannattaa puhua
Suomalaiset vanhemmat kokevat talousasioista puhumisen muiden Pohjoismaiden vanhempia vaikeammaksi. Vain puolet vanhemmista kokee olevansa pätevä puhumaan lapsilleen raha-asioista. Ruotsissa tämä osuus on 64 prosenttia.
Kyselyn mukaan vain noin joka neljäs suomalainen vanhempi puhuu raha-asioista lapsensa kanssa paljon. Jonkin verran raha-asioista puhelee lapsilleen 60 prosenttia vanhemmista.
”Jos vanhemmat vaikenevat rahasta, siitä voi jäädä pelottava mielikuva lapselle. Rahasta on hyvä puhua luonnollisesti muun kasvatuksen ohella. Ruokakaupassa voidaan keskustella hinnoista ja valinnoista. Voit rehellisesti kertoa, ettei osteta jotain, koska säästetään johonkin muuhun. Lapselle ei kuitenkaan pidä perheen taloushuolia kaataa”, Nina Nordlund sanoo.
Minna Petäinen
Kirjoittaja on Taloustaidon toimittaja.
