Jo joka kolmas työntekijä tekee vähintään satunnaisesti etätöitä, kun aiemmin etätöitä on tehnyt noin neljännes palkansaajista. Etätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella niin, että siitä on sovittu työnantajan kanssa.
”Etätyön tekeminen on lisääntynyt voimallisesti”, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Erno Mähönen. Ministeriön juuri julkaiseman työolobarometrin mukaan viime vuonna etätöitä teki 11 prosenttia työntekijöistä, kun vuotta aiemmin lukema oli 7 prosenttia.
Etätyön tekeminen on yleisintä valtiolla. Valtion työntekijöistä peräti 52 prosenttia tekee etätöitä vähintään satunnaisesti. Toiseksi yleisintä etätyön tekeminen on yksityisillä palvelualoilla ja harvinaisinta kunnissa.
”Tyypillisimpiä etätyön tekijöitä ovat ylemmät toimihenkilöt”, Erno Mähönen sanoo. Heistä 64 prosenttia oli tehnyt etätöitä viime vuonna. Alemmista toimihenkilöistä etätöitä teki viime vuonna reilu neljännes. Työntekijöistä vain seitsemän prosenttia kertoi tehneensä etätöitä. Miehet tekivät etätyötä hieman useammin kuin naiset.
Mikä sitten kannustaa etätöihin? Yhteiset pelisäännöt, luottamus ja todennäköisesti myös nykyaikaiset monityötilat, joissa on vähemmän työpisteitä kuin firmassa on työntekijöitä. Epätieteellinen arvioni on, että monityötiladuunari on kiitollinen etätyötä tekevälle työkaverilleen. Työrauha paranee, kun väki vähenee.
Some on kotiutunut yhä useamman työpöydälle
Sosiaalista mediaa työssään käytti vuonna 2016 yhteensä 26 prosenttia palkansaajista, kun edellisvuonna osuus oli 21 prosenttia. Kymmenen vuoden kuluttua somea käyttävät työssään ”kaikki”, jos tahti jatkuu samanlaisena.
”Somen käyttö ei ole enää edes ikäkysymys. Myös 55-64-vuotiaista joka viides käyttää töissä sosiaalista mediaa”, Erno Mähönen kertoo.
Yli 80 prosenttia sosiaalista mediaa työssään käyttävistä käyttää sitä tiedon jakamiseen ja tiedon hankintaan. Kolmanneksi yleisin käyttötarkoitus on yhteistyösuhteiden luominen ja ylläpito, johon somea käytti vuonna 2016 noin 73 prosenttia vastaajista. Hieman yli puolet käytti somea myyntiin ja markkinointiin, sekä yli 40 prosenttia tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen sekä asiakaspalveluun tai neuvontaan.
Arvelen, että some on monelle toimistoduunarille kuin kahvi. Nautitaan päivittäin ja useampaan kertaan iloisesti sekoittaen työasiat ja vapaa-ajan kuviot.
Mahtaako etätyö, joustava työaika ja someilu näkyä työn liudentumisena vapaa-aikaan? Ehkä. Yhdelle työkaverin twiitin jakaminen vapaa-ajalla on työtä, toiselle työtykkäykset ja vapaa-ajan huvit limittyvät sujuvasti.
Työolobarometrin mukaan noin joka toiseen, 53 prosenttiin, otetaan vapaa-ajalla työasioissa yhteyttä korkeintaan satunnaisesti. Viidennekseen otetaan yhteyttä viikoittain. Miehiin otetaan naisia useammin yhteyttä työasioista vapaa-ajalla.
Korvauksetta vapaa-ajallaan tekee työtä kuukausittain vajaa viidennes työntekijöistä. Työolobarometrin vastaajista 13 prosenttia ilmoittaa tekevänsä viikoittain vapaa-ajallaan töitä korvauksetta. Ylemmät toimihenkilöt hoitavat työasioitaan vapaa-ajalla yli neljä kertaa useammin kuin työntekijäasemassa olevat.
Palkansaajan näkemys Suomen työmarkkinakehityksestä on valoisin sitten vuoden 2010!
Minna Petäinen
Kirjoittaja on Taloustaidon toimittaja.
Työolobarometri. Ennakkotiedot, syksy 2016 on julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.