veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Työkyvyttömyyseläke on mörkö

Satu Alavalkama

Seuratessani tänä aamuna Ylen aamulähetyksestä eläkeratkaisun uutisointia huomasin, että  Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori Olli-Pekka Ruuskanen nosti esiin työkyvyttömyyseläkkeiden ongelman. Hänen mielestään työkyvyttömän väestön toimeentulon hoitaminen eläkejärjestelmän puitteissa on iso haaste. Sama asia on ollut minunkin mielessäni siitä lähtien, kun tutustuin työeläkkeiden kustannuksiin työeläkeyhtiö Varman ylilääkärin Jukka Kivekään opastuksella. 

”Keskeinen ongelma ei niinkään ole se, että vanhuuseläkkeelle jäädään tietyn ikäisenä, vaan se, että Suomessa on valtava työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä,” totesi Olli-Pekka Ruuskanen Aamu-tv:ssä. 

Työkyvyttömyyseläkkeelle arvioidaan tänä vuonna siirtyvän vähän alle 20 000 henkilöä. Tilanteessa on nähtävissä hyvääkin, sillä määrä on ollut yhtä pieni viimeksi vuonna 1998. Hyvä kehitys johtuu muun muassa siitä, että ihmiset elävät entistä terveellisemmin ja saavat parempia terveyspalveluja. Professori Ruuskanen on huolestunut siitä, että moni eläkkeelle siirtyvä on nuori.

”Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään melko Suomessa varhaisessa vaiheessa, sekä mielenterveydellisistä että fyysisistä syistä. Muun muassa tukirangassa sekä muissa liikuntaelimissä olevat sairaudet ovat iso tekijä työkyvyttömyyseläkkeissä,” hän sanoi.

Kysyin Varman ylilääkäri Jukka Kivekkäältä, millaisin perustein työkyvyttömyyseläkkeen hakija saa myöntävän päätöksen. Kivekäs kertoi minulle, että hylkäävien päätösten määrä on kasvussa – viime vuonna lähes joka kolmas hakemus hylättiin.

”Ei ole olemassa mitään tiettyä ikä- tai sairausryhmää, joka tyypillisesti tulee hylätyksi. Sellainen yhdistävä tekijä kuitenkin on, että monet hakijat ovat olleet työttömiä, ja 500 ansiosidonnaista päivärahapäivää ovat olleet kulumassa loppuun. Usein kahden vuoden työttömyys heikentää työkykyä,” vastasi Kivekäs.

Kun työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään, hakijalle tarjotaan tietoa kuntoutusvaihtoehdoista. Yksi onnistunut kuntoutusohjelma maksaa yhteiskunnalle noin 21 500 euroa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvän laskennallinen eläkekulu on keskimäärin 12 500 euroa vuodessa. Kuntoutus maksaa itsensä takaisin noin kahdessa vuodessa.

Kuinka siis työkyvyttömyysmörkö taltutettaisiin? Laajentamalla kuntoutusta vai vähentämällä työttömyyttä?

 Satu Alavalkama on Taloustaidon toimittaja

 Jukka Kivekkään haastattelu työkyvyttömyseläkkeistä ilmestyy Taloustaito-lehdessä 9/2014 lokakuun 8. päivä.

Kirjoittajasta

Satu Alavalkama on Taloustaidon toimittaja. Seuraa @alavalkamasa Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.