veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Koska mittautit verensokerisi?

Satu Alavalkama

Istun linjan 109 bussissa matkalla kotiin Espooseen. On ilta, ikkunoiden takana on pimeää ja ihmiset nuokkuvat väsyneinä.

Äkkiä yksi matkustajista valahtaa puolitajuttomana istuimelleen. Kuljettajaa huudetaan pysähtymään. Ensimmäisenä apuun ehtii yksi matkustajista: sairaanhoitaja.

”Onko kenelläkään mukana hedelmäsokeria?” hän kysyy. Sattumalta sokeria löytyy, ja sitä annetaan huonovointiselle.

Hämmästykseksemme matkustaja alkaa virota. Bussikin jatkaa kulkuaan. Tovin päästä potilas sanoo jo olevansa kunnossa. Joku kanssamatkustajista lupaa saatella toipuneen yhtä matkaa pysäkiltä kotiin.

Bussissa pyörtyminen johtui verensokerin yllättävästä laskusta, sillä matkustaja sairasti diabetesta. Yllätyksiä sattuu joskus, vaikka sairaus olisi tiedossa ja lääkitys käytössä. Verensokerin laskuun  paras ensiapu tajuissaan olevalle on makea juoma tai sokerinen syötävä. Tiedotonta auttaa huulille tai ikeniin sivelty hunaja.

Diabetes on helppo tunnistaa, jos henkilöllä on ranteessaan tai kaulassaan tunnus, jossa on ristinmuotoinen kuvio. Nuorella voi olla käsivarressa diabetestatuointi. Hankalampi juttu on se, että kaikki diabeetikot eivät ole sairaudestaan tietoisia, tai eivät halua sitä hoitaa.

Diagnosoimattomia tyypin 2 diabeetikoita arvellaan olevan Suomessa noin 150 000. Diabeteksen oireita ei aina ole helppo tunnistaa, ammattilaisenkaan. Minun puolisolleni määrättiin uudet silmälasit, kun hänen näkönsä heikkeni korkean verensokerin ja tyypin 1 diabeteksen puhkeamisen takia.

Diabeteksen varhainen tunnistaminen ja diabeetikoiden hyvä hoito olisivat yhteiskunnalle tärkeä voimavara. Diabeetikko pystyy työssään erinomaisiin suorituksiin, jos tahtoa riittää ja lääkitys on oikea. Esimerkkiä diabeetikon fyysisestä suorituskyvystä näyttää Joonas Henttala, joka pyöräilee maailmalla ammattilaisena Team Novo Nordisk -kilpatallissa.

Diabeteslääkkeet ovat kalliita, mutta vielä kalliimpaa on diabeteksen aiheuttamien lisäsairauksien hoitaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yhden diabeetikon hoito maksaa 1 300 euroa vuodessa, jos henkilöllä ei ole lisäsairauksia (esimerkiksi silmä- munuais- ja verisuonitaudit). Lisäsairauksien kera hoito maksaa 5 700 euroa vuodessa.

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa on saatu hyviä tuloksia pistettävillä suolistohormonipohjaisilla lääkkeillä. Hyvät hoitotulokset lisäävät diabeetikon hoitomotivaatiota. Esimerkiksi nuoria diabeetikoita on joskus vaikeaa saada pitämään huolta itsestään.

Ensi vuonna osa tyypin 2 diabeetikoista voi joutua luopumaan näistä uusista lääkkeistä ja käyttämään insuliinia, jos hallituksen esitys tyypin 2 diabeteslääkkeiden säästöistä toteutuu. Sopivan insuliinin löytäminen voi vaatia lukuisien tuotemerkkien kokeilun ja useamman vuoden uurastuksen. Toivon, että tähän olisi tarmoa mahdollisimman monella, sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoilla.

Maanantaina 14.11. vietetään maailman diabetespäivää. Voit viettää sitä esimerkiksi testaamalla oman diabetesriskisi Diabetesliiton verkkopalvelussa.

Satu Alavalkama on Taloustaidon toimittaja

Kirjoittajasta

Satu Alavalkama on Taloustaidon toimittaja. Seuraa @alavalkamasa Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.