Innostavat ihmiset ovat työpaikan sydän. Heiltä saa palautetta, ideoita, uusia kontakteja ja viihdykettä kahvitauolla. Miksi siis yrittäisit yksin kammiossasi, jos omat työsi sopisivat myös muiden yrittäjien joukkoon?
Taajamien jättitoimistot autioituvat, kun suuryritykset vähentävät väkeä. Tämä avaa pienille yrityksille mahdollisuuksia päästä markkinapaikkojen ytimeen. Mitä keskeisemmällä paikalla toimit, sitä helpompi asiakkaiden ja yhteistyökumppanien on löytää luoksesi. Ihmisten kohtaamisella on edelleen merkitys.
Miten kalliisiin neliöihin pääsy on taloudellisesti mahdollista? ”Siten, että jakamalla tilan kaikki saavat enemmän”, vastaa minulle yhteiskunnallisen markkinoinnin suunnittelutoimiston Måndagin toimitusjohtaja Arto Sivonen.
Ensimmäiset yhteisölliset toimitilat syntyivät mikroyritysten voimin. Kävin äskettäin tutustumassa Sivosen yrittäjäyhteisöön Kulmahuoneeseen, joka on jo viisi vuotta toiminut Helsingin Kalliossa. Siellä ihmiset kohtaavat, julkiset liikenneyhteydet toimivat ja uusimmat lounaspaikat ovat naapurissa.
Nyt markkinoille rynnivät myös kiinteistö- ja toimitilayhtiöt, vakuutusyhtiöt, osuuskunnat ja kaupungit. Toimitiloja avataan entisiin sairaaloihin (Lapinlahti ja Marian sairaala), tehtaisiin (Tampereen Finlayson), teknologiakeskittymiin (esim. Otaniemi ja Turun Electro City) sekä Helsingin ytimeen (esim. MOW Pienellä Robertinkadulla ja UMA Akateemisen kirjakaupan talossa).
Kilpailun kiristyminen laskee vuokria. Vuonna 2009 maksoin itse 150 euroa kuussa työpisteestä pienessä kivijalkatyöhuoneessa Helsingin Punavuoressa. Nyt sadalla eurolla kuussa saa monesta yhteisöstä kiertävän työpöytäpaikan avotilasta sekä oikeuden käyttää toimistokoneita ja neuvotteluhuoneita.
Pienten kulujen salaisuus on se, että yhteisessä tilassa on vähemmän neliöitä henkilöä kohti. Vielä vuonna 2014 suomalaisten suuryritysten työpisteissä oli keskimäärin 23 neliötä per henkilö. Näin suuri työpiste maksoi yritykselle 9 225 euroa vuodessa eli 770 euroa kuussa, kertoo asiaa tutkinut Rapal Oy.
Monessa kodissa lastenhuonekin on kolme kertaa pienempi kuin edellä kuvattu työpiste. Tämän perusteella voisi päätellä, että toimistotyöläinen tulisi toimeen pienemmässä tilassa. Muutos vaatii kuitenkin työkulttuurin kehittämistä. Uutta kulttuuria vauhdittaa myös Työterveyslaitos (TTL), joka on laatinut ohjeen monitilatoimiston perustajalle.
TTL:n selvityksen mukaan erilaisista tiloista koostuvassa toimistossa yhteen työpisteeseen riittää 6 neliömetriä pinta-alaa. Tämän kokoisia voivat olla työpisteet tiimityötilassa, vuorovaikutusvyöhykkeellä tai hiljaisen työn vyöhykkeillä.
Uskon että hiukan ahtaampaankin tilaan sopeutuu, jos uusi ympäristö saa yritystoiminnan kukoistamaan. Entä jos vierelle osuu kollega, jonka kanssa et tule juttuun? Silloin yrittäjällä on vapaus valita.
Satu Alavalkama on Taloustaidon toimittaja
Tutustu Työterveyslaitoksen Monitilatoimiston suunnitteluohjeeseen (2012)
Lue juttu yrittäjien työyhteisöistä 18.5. ilmestyneestä Taloustaidosta
