veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Sijoitustuottoja on helpompi rakastaa kuin veroja

Reijo Vanne

Lakisääteinen työeläkeala sisältyy kansantalouden tilinpidossa julkiseen talouteen ja lakisääteiset työeläkevakuutusmaksut ovat mukana veroasteessa. Näin on, vaikka työeläkevakuutusmaksuja ei säädetä verolakien säätämisjärjestyksessä, maksujen vastineena on vakuutusturva ja eläke ja muitakin eroja on ihan oikeisiin veroihin verrattuna.

Tilinpitostandardi on kansainvälinen eikä suomalaisten keksintöä. Veroaste tarkoittaa kaikkien kansantaloudessa kerättyjen verojen määrää suhteessa maan bruttokansantuotteeseen.

Työeläkkeet rahoitetaan työeläkevakuutusmaksuilla ja aikaisemmista maksuista säästössä olevien varojen tuotoilla. Vakuutetun eläkettä varten säästetyt varat tuottoineen kulutetaan yksityisaloilla keskimäärin loppuun hänen eläkeaikanaan. Samaan aikaan kuitenkin työssä olevien eläkemaksuista ja kaikkien varojen tuotoista kertyy uutta pääomaa niin, että varat kasvavat nettomääräisesti. Toisaalta myös rahastoidut vastuut kasvavat samaan tahtiin, joten eläkelaitoksissa ei synny verotettavaa tuloa, vaikka ne verovelvollisia ovatkin.

Rahaston muodostumis- ja purkamissäännöt perustuvat yksityisaloilla viime kädessä vakuutettukohtaiseen laskentaan. Säännöt eli niin sanotut laskuperusteet määrittävät eläkemaksusta säästettävän osan sekä sen, miten eläkevastuuta tarkistetaan muun muassa sijoitustuotoista riippuen sekä lopulta sen, miten rahastosta tuleva eläke-etuuden osa lasketaan.

Eläke on kuitenkin riippumaton siitä, paljonko tämän prosessin kulloisessakin vaiheessa varoja ja rahastoitua vastuuta on kertynyt tai jäljellä. Kulloisetkin työeläkemaksut ja puskurivarat ovat järjestelmän joustoelementtejä, ei eläke. Eläkevastuun kattavien varojen lisäksi yksityisalojen työeläkkeissä on siis puskurivaroja erilaisten yllätysten varalle.

Julkisilla aloilla kaikki varat ovat puskurivaroja, eli yksilötasolla laskettuja rahastoituja eläkevastuita ei ole. Eläke määräytyy kuitenkin nykyisin samoin kuin yksityisaloilla. Säästämis- ja varojen käyttösuunnitelman johtoajatuksena on pitää maksutaso vakaana vuosikymmenten aikajänteellä, luonnollisesti varojen tuotto huomioon ottaen. Jos käyttää puskurivarat nyt, niitä ei voi käyttää toiseen kertaan eikä niistä myöskään enää tule tuottoa.

Työeläkesijoitusten tuotot siis vaikuttavat veroasteeseen. Yllä olevan kuvauksen perusteella yhteys on monimutkainen. Hyvät sijoitustuotot alentavat veroastetta, mutta ei välttämättä silloin, kun tuotot saadaan, vaan sitten kun vaikutus näkyy työeläkemaksussa.

Näilläkin asiayhteyksillä voi jo tehdä pari johtopäätöstä. Työeläkkeiden sijoitustuottojen verottaminen rahoitusmarkkinaverolla tai muilla tavoin johtaisi siihen, että tämä vero maksettaisiin toisella verolla eli työeläkemaksulla. Veroaste nousisi uuden veron kaksinkertaisella määrällä.

Mitä enemmän maksamme työeläkesijoitusten tuotoista veroja ulkomaille lähde- tai muuna verona, sitä enemmän pitää korottaa kotimaisia veroja eli työeläkemaksuja. Ainoa kotimainen taloudellinen vaikutus esimerkiksi työeläkesijoitusten siirtämisestä niin sanotuista veroparatiiseista ankaramman verotuksen piiriin, olisi työeläkemaksun eli veroasteen nousu.

Työeläkesijoituksiin ja niiden tuottoihin kohdistuva pääoma- tai pääomatuloverotus kääntyykin siis työtulojen verottamiseksi.

Reijo Vanne on Työeläkevakuuttajat Telan analyysitoimintojen johtaja

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Reijo Vanne

Reijo Vanne on Työeläkevakuuttajat Telan johtava ekonomisti.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.