veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Eläkeuudistuksen lähtöruutu selvillä

Reijo Vanne

Seuraava eläkeuudistus tullee voimaan vuoden 2017 alussa. Eläketurvakeskus (ETK) ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) julkaisivat lokakuun alussa laskelmansa siitä, mihin eläkemenojen ja työeläkemaksujen tasoon nykysäännökset johtavat pitemmän päälle. ETLAn tutkimus sisältää myös laskelmia eräiden muutosten – erityisesti vanhuuseläkeiän alarajan noston – vaikutuksista.

Jos jollekulle ei riitä muutaman uudistusvaihtoehdon arviointi, valtioneuvoston kanslian julkaisussa 4/2011 on kymmenittäin lisää uudistusvaihtoehtoja vaikutusarvioineen. Lisää on tulossa: niin sanotun Pekkarisen työryhmän raportti julkaistaneen kuukauden kuluessa. Raportin on tilannut työmarkkinaosapuolten eläkeneuvotteluryhmä.

ETK:n laskelmien mukaan työntekijän eläkelain (TyEL) mukaista maksua pitäisi nykysäännösten oloissa korottaa 25 prosenttiin palkoista muutaman vuoden kuluessa. Tällä maksulla pärjättäisiin vielä 2050-luvullakin, mutta sen jälkeen maksuja pitäisi vielä korottaa noin prosenttiyksikön.

Tänä vuonna TyEL-maksu on 22,8 prosenttia ja työmarkkinaosapuolet ovat sopineet, että maksu on 23,6 prosenttia ensi vuonna ja 24,0 prosenttia vuonna 2015.

ETK:n laskelmassa työurien ei oleteta sanottavasti pitenevän. Eläkeiän odote eli keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousee nykyisestä 60,9 vuodesta vain 62,4 vuoteen vuonna 2060. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan elinajan odote kasvaa selvästi nopeammin. Niinpä eläketaso suhteessa palkkatasoon alkaa ennen pitkää laskea elinaikakertoimen takia.

ETLAn tutkimissa uudistuksissa vanhuuseläkkeen alaikärajaa ja muitakin eläkkeisiin ja työttömyysturvaan liittyviä ikärajoja nostetaan. Eläkekertymäprosenttejakin pitää uudistuksessa muuttaa. Jos ikärajat sidotaan elinajan odotteeseen, myös elinaikakerrointa pitää lieventää. Lopputuloksena on työvoiman tarjonnan kasvu, eläketason nousu ja tarvittavan eläkemaksutason lasku nykysäännösten tuloksiin verrattuna.

Uudistuslaskelman innoittajina ovat olleet muun muassa Suomen eläkejärjestelmää arvioineen professori Barrin ajatukset. Barrin mukaan nykyjärjestelmässä on se riski, että eläketaso laskee, koska ihmiset eivät ymmärrä riittävästi omaa parastaan ja jatka työuria. Eläkkeelle siirrytään heti, kun se on mahdollista, piittaamatta elinaikakertoimen eläkettä alentavasta vaikutuksesta.

Vanhuuseläkkeen alaikärajan ja muiden ikärajojen nostaminen parantaa ETLAn tulosten mukaan kaikkien koulutusryhmien keskimääräistä eläketasoa, eikä vähiten sen ryhmän eläkkeitä, joille eläkeiän nosto monien ”intuition” mukaan on epäedullisinta. Lyhimmän koulutuksen saaneissa on muita ryhmiä enemmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyviä ja työkyvyttömyyseläkkeistä tulee suurempia, kun vanhuuseläkkeen ikäraja nousee. Eläkkeen kertymä nimittäin lasketaan ikärajaan saakka. Osa alimmastakin koulutusryhmästä puolestaan jatkaakin ”pakon edessä” työuraansa pitempään kuin nykysäännöillä ja kerryttää enemmän eläkettä.

Kaikissa ryhmissä on myös niitä, joiden uraan tulee lisää työttömänä oloa ja kenties nykyistä alemmalla työttömyysturvalla, kun sekä eläkkeiden että työttömyysturvan lisäpäiväikärajoja nostetaan. Kokonaisuutena siis työuran loppupään tulojen vaihtelu kasvaa nykyisestä, kun ikärajoja nostetaan. Tämän voi ilmaista niinkin, että sekä mahdollisuudet että riskit kasvavat.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Reijo Vanne

Reijo Vanne on Työeläkevakuuttajat Telan johtava ekonomisti.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.