veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kasvavatko eläkevarat taivaaseen asti?

Reijo Vanne

Työeläkevaroja on yli 170 miljardia euroa. Tavanomaisinakin vuosina sijoitusten tuotto on monta miljardia euroa. Eikö tästä riittäisi kipeisiin tarpeisiin, esimerkiksi eläkkeiden korottamiseen tai eläkemaksujen alentamiseen tai mieluummin molempiin? Eläkevarojen määrähän vain koko ajan kasvaa.

Sijoitustuotot tosiaan ovat suuria rahamääriä. Jos tuotto on esimerkiksi 5,5 prosenttia vuodessa, euromääräinen tuotto on noin 9,5 miljardia.

Myös eläkkeinä maksettava rahamäärä on suuri. Tänä vuonna työeläkkeitä maksetaan arviolta noin 25 miljardia euroa. Sijoitustuotoilla menoista rahoitetaan noin 2 miljardia. Viiden vuoden päästä eläkemeno on arviolta 30 miljardia, jonka rahoittamiseen sijoitustuottoja tarvitaan 3 miljardia.

Jos sijoitustuotot olisivat lähivuosina keskimääräisen suuruisia, sijoitustuotoista jäisi pääomaan lisättäväksi siis noin 7 miljardia vuodessa. Jos edessä on poikkeuksellisen huonoja sijoitusvuosia, säästö on luonnollisesti pienempi. Jos lähivuodet taas ovat tavanomaista parempia, säästö on suurempi.

Eikö edes tuo 7 miljardia olisi joka vuosi käytettävissä muuhun kuin varojen kasvattamiseen?

Vastuutkin kasvavat

Kertyneiden eläkeoikeuksien arvo eli tulevista eläkkeistä aiheutuva kokonaisvastuu on nyt yli 600 miljardia euroa, sanokaamme 630 miljardia euroa. Tämä on siis se varojen määrä, joka nyt pitäisi olla, jotta kaikki nykyhetkeen mennessä kertyneet eläkeoikeudet, ml. maksussa olevat eläkkeet, voitaisiin maksaa tulevaisuudessa ajallaan ilman muita varoja ja tuloja. Eläkevarat kattavat tästä siten noin 27 prosenttia. Suhdelukua sanotaan rahastointiasteeksi.

Eläkevastuut kasvavat vuodessa 25–30  miljardia. Yksi tekijä vastuiden kasvussa ovat eläkeoikeuksien ja eläkkeiden indeksi- ym. tarkistukset. Tarkistukset perustuvat hintojen ja ansiotason nousuun. Vastuiden kasvulukuun eivät sisälly vuoden aikana saaduista maksuista kertyvät uudet eläkevastuut, eivätkä vuoden aikana maksettujen eläkkeiden myötä purkautuvat eläkevastuut. Jotta rahastointiaste ei alenisi, varojen pitäisi kasvaa 27 prosentilla 25–30 miljardista eli 7–8  miljardilla.

Vajaan 10 miljardin vuotuisista sijoitustuotoista pitää siis käyttää 2–3 miljardia meneillään olevan vuoden eläkkeiden rahoittamiseen. Loput 7–8 miljardia pitää liittää varoihin, jotta rahastointiaste on vakaa. Silloin säilyy mahdollisuus tulevaisuudessakin rahoittaa vakio-osuus menoista sijoitustuotoilla. Jos ei säilyisi, eläkevakuutusmaksuja jouduttaisiin ennen pitkää korottamaan. Vuonna 2017 voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä myös yksityisalojen palkansaajien eläkejärjestelmän maksu pystytään vakauttamaan vuosikymmeniksi.

Eläkevarat siis kasvavat viime kädessä talouskasvun ja inflaation takia. Kasvu ei johda taivaaseen, mutta kilpajuoksussa vastuiden kasvun kanssa pärjätään.   

Reijo Vanne on Työeläkevakuuttajat Telan analyysitoimintojen johtaja

Kirjoittajasta

Reijo Vanne

Reijo Vanne on Työeläkevakuuttajat Telan johtava ekonomisti.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.