Ratsaa omat renkaasi kahden euron kolikolla. Jos kolikon hopeareunus uppoa renkaan uriin, niissä on syvyyttä neljä millimetriä ja pito on vielä kohtuullinen. Mutta kun urasyvyys kuluu pariin milliin asti, renkaiden suorituskyky suorastaan romahtaa sadekelillä.
Tekniikan Maailman tuoreen sadekelitestin mukaan kesärenkaita ei kannata kuluttaa täysin loppuun, jos vähänkään ajattelee turvallisuutta. Sadekelitestin toteutti Test World Oy toukokuussa 2016 Nokian testikeskuksessa. Vertailtavana olivat Michelin Energy Saver - kesärenkaat ja Pohjolan olosuhteisiin tarkoitetut Michelin X-Ice 3 -kitkarenkaat uutena ja kuluneena. Testituloksia esitellään lähemmin Tekniikan Maailman numerossa 16/2016 ja Autonrengasliiton julkaisemalla videolla.
Nopeuden kasvaessa kuluneen renkaan kosketuspinta tiehen pienenee sadekelillä lähes olemattomaksi. Vesimäärän, ajonopeuden ja renkaan urasyvyyden lisäksi renkaan pintakuviolla ja profiililla on vaikutusta vesiliirtoon.
Kun renkaan vesiliirtoherkkyyttä mitattiin kiihdytyskokeella kuuden millin vesimäärällä, uusi kesärengas ehkäisi vesiliirtoa noin 80 km/t nopeuteen asti. Puoliksi kuluneilla renkailla, joiden urasyvyys oli neljä milliä, auto nousi vesiliirtoon 75 km/t nopeudesta lähtien.
”Huonokuntoisilla, pariin milliin asti kuluneilla kesärenkailla vesiliirto voi yllättää jo 70 kilometrin tuntivauhdissa ja ote tiestä irrota kokonaan”, Test World Oy:n tekninen johtaja Jukka Antila toteaa.
Jarrutuskokeet märällä asfaltilla tehtiin 80 km/t ajonopeudesta. Uusilla kesärenkailla jarrutusmatka oli noin 25 metriä. Puoliksi kuluneilla renkailla se venähti parilla metrillä, mutta huonokuntoisilla renkailla peräti 12 metriä pidemmäksi. Huonoimmilla renkailla vauhtia oli vielä 45 km/h kohdassa, jossa auto pysähtyi uusilla renkailla.
Kuluneet talvirenkaat vertailun hännillä
Jos renkaiden suorituskyky heikkeni sadekelitestissä odotetusti kulumisen myötä, talvirenkaat yllättivät Test Worldin väen vielä huonommilla tuloksilla. Kun testilämpötila oli +10-15°C, pehmeät kitkarenkaat eivät uutenakaan pärjänneet loppuun kuluneille kesärenkaille sen enempää vesiliirtokokeessa kuin märkäjarrutuksessakaan. Vesi ei pakene kitkarenkaista yhtä hyvin kuin kesärenkaista.
Uudella kitkarenkaalla vesiliirto alkoi 69 km/t nopeudessa ja neljään milliin kuluneilla kitkarenkailla 66 km/t nopeudessa. Jarrutusmatka venyi uusilla kitkarenkailla yli 39 metriin ja kuluneilla kitkoilla melkein 43 metriin. Kymmenen vuotta vanha Nokian Hakkapeliitta 5 -nastarengas, josta nastat oli kiskottu irti, sai kesäkeleillä suunnilleen samat luvut kuin uusi kitkarengas.
Kesärenkaiden pito ja ajettavuus ovat parhaimmillaan asfaltilla ja kesäisissä lämpötiloissa. Siksi niissä on jämäkkä rakenne, pitävä kumiseos ja kesäkelillä toimiva kulutuspinnan muotoilu. Sen sijaan talvirenkaissa on pyritty mahdollisimman hyvään jää- ja lumipitoon, mikä on rengastekniikan lainalaisuuksien pakottamana väistämättä pois märän kelin pidosta. Test World Oy:n Antilan mielestä lainsäätäjien olisikin syytä vakavasti harkita myös nastattomien talvirenkaiden käyttökieltoa kesällä.
”On totta, että joskus talvirenkaiden ajaminen loppuun kesällä voi tuntua taloudellisesti järkevältä ratkaisulta. Kun laskelmiin ottaa mukaan riskikertoimen, taloudellisuus katoaa saman tien”, Tekniikan Maailmaan hiljattain siirtynyt päätoimittaja Reijo Ruokanen kirjoittaa testitulokset sisältäneen numeron pääkirjoituksessa.
Huonokuntoisia renkaita ei tiedosteta
Autoilijat saavat tällä viikolla tietoa renkaistaan ympäri Suomea järjestettävissä neuvontahenkisissä rengasratsioissa. Henkilö- ja pakettiautojen renkaiden urasyvyyksien ohella kiinnitetään huomiota renkaiden tyyppiin ja ilmanpaineisiin. Autonrengasliitto, Liikenneturva ja poliisi kampanjoivat rengasturvallisuuden puolesta nyt jo kahdettakymmenettä kertaa.
Huonokuntoisilla renkailla ajavista vain joka neljäs tiedostaa renkaidensa huonon kunnon.
Poliisitarkastaja Kari Onninen muistuttaa, että kesärenkaiden kuntoa on syytä tarkkailla erityisesti syksyllä kolmesta syystä:
1. Vesiliirron vaara lisääntyy, kun pyritään ajamaan renkaat loppuun eikä vaihdeta enää loppusyksystä uusiin kun odotellaan talven tuloa.
2. On sekarengastuksia, nastattomat talvirenkaat yritetään ajaa kesällä loppuun, vaikka niiden turvallisuusominaisuudet eivät riitä.
3. Tieverkon kunto on heikentynyt, urat lisääntyneet eikä alennettuja nopeusrajoituksia noudateta.
Myös ajoneuvon omistajien taloudellisella tilanteella on vaikutuksensa. Säästetään renkaissa samalla tavalla kuin huolloissa ja auton vaihdossa. Renkaita uusittaessa monet tyytyvät hankkimaan halvemmat, ominaisuuksiltaan huonommat renkaat kuin aiemmin.
Kampanjapäällikkö Risto Keskiruokanen Autonrengasliitosta kehottaa autoilijoita varustautumaan kunnollisilla kesärenkailla syksyn sadekeleille. Monet autoilijat kuluttavat renkaansa kesän kuumilla ja karkeilla tienpinnoilla huomaamattaan kehnoon kuntoon. Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään neljä milliä.
Rengaspaineet ovat riskitekijä
Rengasriskit on ryhmitelty Autonrengasliiton riskianalyysissa kolmeen pääryhmään. Rengasriskeistä 46 prosenttia lukeutuu huonokuntoisiin renkaisiin, 31 prosenttia sopimattomaan rengastukseen ja 13 prosenttia vääriin rengaspaineisiin. Tähän kolmeentoista prosenttiin sisältyvistä 74 tapauksesta alhaiset rengaspaineet olivat riskitekijänä 55:ssä ja erilaiset rengaspaineet kolmessatoista onnettomuudessa. Muiden rengasriskien osuus kaikista rengasriskeistä on vajaat 10 prosenttia.
Rengasratsioissa on havaittu, että liikenteessä on autoja, joiden renkaissa on suuret paine-erot. Vuosien mittaan 5-9 prosentissa autoista on samalla akselilla renkaita, joiden ilmanpaineet eroavat toisistaan 0,5 baria, mikä on todella paljon ja heikentää selvästi auton ajettavuutta. Viime vuoden syyskuussa suuria paine-eroja oli 5,4 prosentissa ratsatuista autoista.
Onnettomuuden aiheuttajina vuosina 2000 – 2014 todetuista rengasriskeistä 13 prosenttia johtui rengaspaineista.
Alhaiset tai erilaiset rengaspaineet ovat riskitekijänä vuosittain keskimäärin 6-7 kuolonkolarissa. Lisäksi ne kasvattavat väärillä paineilla ajavien autoilijoiden polttoaine- ja rengaskuluja vähintään 120 eurolla vuodessa.
Renkaisiin liittyvät riskit vähenemässä
Renkaat ovat riskitekijänä noin joka seitsemännessä henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa. Rengasonnettomuudet ovat kuitenkin vähentyneet viime vuosina sekä määrällisesti että suhteellisesti. Vuonna 2014 tapahtui vain neljätoista renkaisiin liittyvää kuolonkolaria, kun niitä on ollut 2000-luvulla keskimäärin 30 tapausta vuosittain.
Henkilö- ja pakettiautojen kesärenkaiden kuntoa on tutkittu Suomessa syksystä 1997 lähtien järjestettyjen rengasratsioiden yhteydessä. Viime syksynä kampanjoitiin tiedotuspainotteisesti, joten edelliset seurantatiedot ovat syksyltä 2014. Tuolloin huonokuntoisia, urasyvyydeltään alle 2,5 millimetrin renkaita oli 15,3 prosentilla autoilijoista.
”Välillä tuntuu, että autoilijat luottavat liikaakin uusiin ajonhallintajärjestelmiin. Renkaiden suorituskykyä eri olosuhteissa ei enää tunneta entiseen tapaan. Tien päälle tarvittaisiin lisää perstuntumaa”, Keskiruokanen kuuluttaa.
Liikenneturvan kehittämispäällikkö Antero Lammi muistuttaa kuljettajan vastuusta sekä renkaiden että ajotavan osalta. ”Kuljettajana olet vastuussa autosi kunnosta, vaikka sen huoltaisi joku muu. Ajonopeuden valinnassa pitää ottaa myös huomioon olosuhteet ja on järkevä varautua yllätyksiin”, Lammi opastaa.
Lammin mukaan ongelmana on se, että rengasasioiden rooli ihmisen motivaatiojärjestelmässä on nykyään pieni, kun autoilun merkitys ihmisille on arkipäiväistynyt. Siksi rengasasioissa on välttämättömän pahan makua – niin renkaiden vaihtamisessa, rengaspaineiden mittaamisessa ja kunnon tarkastamisessa kuin renkaiden ostamisessa, jolloin raha on pois jostain muualta.