veronmaksajat.fi

VAPAALLA

Ruutu ohittaa vivut ja painikkeet autoissa – hyvä kosketusnäyttö ei eksytä kuljettajaa

Ruutu ohittaa vivut ja painikkeet autoissa – hyvä kosketusnäyttö ei eksytä kuljettajaa
29.4.2024

Autojen kosketusnäytöt tarjoavat lähes loputtomasti mahdollisuuksia uusille ja hyödyllisille toiminnoille. Mutta mitä kaikkea ehtii tapahtua, kun kuskin katse siirtyy kolmeksi sekunniksi liikenteestä kosketusnäyttöön?

Autojen kosketusnäyttöjä vihataan ja rakastetaan. Toisin kuin erilliset fyysiset napit ja säätimet, kosketusnäytöt mahdollistavat lähes loputtoman tarjonnan oheisohjelmia ja uusia sekä päivitettäviä toimintoja. Onko se tarpeellista vai peräti vaarallista? Vastaukset jakautuvat vähintäänkin kahteen leiriin.

Konservatiivinen leiri ei pidä kosketusnäytöistä eikä koe tarvitsevansa äppejä, ei ainakaan autolla liikuttaessa.

Diginatiivileiri taas rakastaa näyttöjä, koska ne mahdollistavat hyödyllisten toimintojen lisäksi monenlaista ajanvietettä esimerkiksi latausasemalla, kun odotetaan auton ajoakuston täyttymistä.

Kosketusnäytöt ovat yleistyneet valtavalla vauhdilla. Ensimmäiset kosketusnäytöt tulivat autoihin jo vuosia sitten, mutta noin viiden vuoden aikana niistä on tullut uusiin autoihin standardi. Samana aikana perinteiset mittarit ovat korvautuneet diginäytöllä.

Kosketusnäyttö on vaativa kuskille

Turvallisuuden ei pitäisi jakaa mielipiteitä. Se saattaa olla autotehtaille hieman kipeä asia, koska turvallisuusnäkökulma ei puolla toimintojen keskittämistä kosketusnäyttöihin. Asia on jopa melko yksiselitteinen.

Esimerkiksi sadan kilometrin tuntivauhdissa auto kulkee yhden sekunnin aikana 28 metrin pituisen matkan. Kolme sekuntia kestävä vilkaisu kosketusnäyttöön, ja auto on kulkenut lähes 100 metriä ilman että kuljettajan katse on ollut liikenteessä. Tuossa ajassa ehtii hämärällä tapahtua vaikkapa hirvikolari.

Ruotsissa tehtiin vuonna 2022 mielenkiintoinen testi, jossa autolehti Vi Bilägare vertaili, kuinka kauan valittujen säätöjen tekeminen kesti 11 eri auton kosketusnäytöillä. Erityisen mielenkiintoiseksi vertailun teki mukana ollut 17-vuotias Volvo V70 ilman kosketusnäyttöä. Suomessa Tekniikan Maailma on julkaissut artikkelin testistä.

Koehenkilöiden piti tehdä testissä seuraavat toiminnot: istuimen ja takalasin lämmitys päälle, lämpötilan nosto kahdella asteella, radion avaaminen ja tietyn kanavan etsiminen, trippimittarin nollaus, mittarivalojen himmentäminen ja keskikonsolin valaistuksen laittaminen pois päältä.

Henkilöt saivat tutustua rauhassa autoihin ennen testiä.

Auto,  
ajonopeus
110 km/h
Matka (metriä), jonka auto kulki
tehtävän aikana
Volvo V70 (2005) 306
Dacia Sandero 414
Volvo C40 417
Subaru Outback 592
Mercedes-Benz GLB 616
Tesla Model 3 717
Nissan Qashqai 765
Volkswagen ID.3 786
Hyundai Ioniq 5 815
Seat Leon 895
BMW iX 928
MG Marvel R 1 372

Lähde: Vi Bilägare

Vanhassa Volvo V70:ssä tehtävien suorittaminen onnistui keskimäärin kymmenessä sekunnissa.  Kosketusnäyttöjen kanssa keskiarvo oli noin 25 sekuntia eli kaksi ja puoli kertaa pidempi.

Annettuja tehtäviä ei luonnollisestikaan tehty yhdellä rupeamalla, vaan pätkissä.

Lähimmäksi vanhan koulukunnan autoa pääsivät Dacia Sandero ja Volvo C40. Näissä toiminnot saatiin hoidettua vajassa 14 sekunnissa. Huonoiten testissä pärjäsi MG Marvel R, jossa toimintojen hoitamiseen kului peräti 44,6 sekuntia. Testin pointti on aika selvä näillä mittaustuloksilla.

Toki turvallisuus hieman paranee, kun oma auto tulee kokemuksen myötä tutummaksi. Vakiokäyttäjä oppii logiikan ja rutiinit, joilla eri toiminnot löytyvät.

Uusi tekniikka voi olla halvempaa

Jonkin uuden teknisen innovaation – kuten kosketusnäyttöjen – vyöryn voisi helposti ajatella johtuvan selvästä asiakastarpeesta tai parannuksesta, jolla autonvalmistaja haluaa hakea tunnettuutta ja menestystä.

Aika monelle kuluttajalle auto on lopulta käyttöesine, johon ei lataudu suuria tunteita. Sen takia monelle voi olla aivan sama, onko jokin mittari tai nappula fyysinen vai lasiruudun kautta käytettävä. Uusi voi vaikuttaa kivalta ja mielenkiintoiselta ja sinisilmäisesti ehkä ajatellaan, että onpa hienoa, kun uutta kallista tekniikka tulee tarjolle.

Taustalla voivat kuitenkin olla jopa melko puhtaasti autoteollisuuden taloudelliset intressit. Joskus uusi tekniikka on yksinkertaisesti halvempaa tuottaa, ja siksi autotehtaan talousosasto painostaa nopeaan muutokseen.

Muutamien yksittäisten painikkeiden ja mittareiden valmistaminen voi kuulostaa mitättömältä säästöltä. Massatuotannossa kuitenkin jokaisen komponentin hinnalla on suuri merkitys, kun se kerrotaan sadoillatuhansilla tai miljoonilla.

Auton_katsastus_iStock-1318100349_776.jpg

Kosketusnäyttö harvoin integroidaan osaksi koetaulua. Syynä näyttöjen kasvanut koko sekä kustannukset. Tässä varsin onnistunut kompromissiratkaisu.

Kustannuksissa kyse ei ole pelkästään mittareista ja nappuloista, vaan säästöä tulee laajemmin. Miettikääpä esimerkiksi vielä 90-luvulla tyypillistä kojetaulua, jossa kaikille mittareille ja nappuloille on muotoiltu omat lokeronsa yhtenäiseksi tyylikkääksi kokonaisuudeksi. Sellaisen suunnittelu ja valmistus ei ole halpaa.

Otetaan sitten vertailuun vaikkapa Teslan pelkistetty kojetaulu. Kojetauluahan ei perinteisessä mielessä edes ole olemassa, on ainoastaan keskellä sijaitseva kosketusnäyttö, sormitietokone.

Moni automalli pitää suunnitella ja valmistaa myös vasemmanpuoleisen liikenteen maihin. Perinteiseen kojetauluun tulee valmistettavaksi iso määrä erilaisia osia ja niitä kaikkia pitää olla saatavana myös varaosina lähitulevaisuudessa.

Etuina muunneltavuus ja päivitettävyys

Kosketusnäyttöjen vyöry ei tietenkään johdu pelkästään kustannussäästöistä. Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan lisääntyminen autoissa ajaa väistämättä uudenlaisiin ratkaisuihin.

Erilaisten säätöjen ja toimintojen määrä autoissa on kasvanut niin paljon, että kojetauluun ei mahtuisi enää riittävää määrää painikkeita kaikkien hallitsemiseen.

Selvänä etuna diginäytöissä on niiden muunneltavuus ja päivitettävyys. Kuljettaja voi valita mieleisensä mittarinäkymän, ja toisaalta kosketusnäytön voi aina kytkeä pois päältä, jos se häiritsee ajamista.

Kosketusnäytöt_Volvo_Kuva_Patrik_Lindström_TT0424.jpg

Volvo EX30:n moderni toteutus edustaa tyyliä ja muotia vuodelta 2024. Lähes äärimmilleen pelkistettyä teslamaista linjaa. Erikoista on se, että suoraan kuljettajan edessä ei ole mitään. Mitenkähän turvallisuuden edelläkävijä Volvo selittää sen, että nyt katsetta on käännettävä sivulle. Kuva: Volvo Cars

Autonvalmistajille tärkeä ominaisuus uusissa autoissa on se, että tekniikkaa voidaan päivittää langattoman tietoverkon kautta ”on the air” eli OTA-päivityksillä.

Autoon voidaan vaikkapa yön aikana ladata uusi tehtaan laatima ohjelmistopäivitys, jonka avulla auton energiankulutus pienenee ja toimintamatka kasvaa. Tämä koskee erityisesti sähköautoja. Voidaan siis jopa ajatella, että auto paranee vanhetessaan.

Yksi esimerkki kosketusnäyttöjen tarjoamasta aidosti hyödyllisestä työkalusta on tietysti navigaattori. Harva olisi valmis vaihtamaan navigaattoria paperisiin karttoihin.

Esteettistä vai kalseaa?

Entä auton ohjaamon estetiikka? Miten kosketusnäytöt vaikuttavat siihen?

Tämä on aihepiiri, joka saattaa jakaa mielipiteitä. Itse olen joka tapauksessa sitä mieltä, että muotoilua ja estetiikkaa arvioitaessa digimittarit ja lasiruudut ovat olleet askel huonompaan suuntaan.Mersun_kosketusnäytot_.jpg

Mercedes-Benz CLK vuodelta 1998. Vielä 90-luvulla oli lupa käyttää värejä. Ilmeisesti sisustasuunnittelijoilla oli enemmän valtaa verrattuna talouspuolen kustannuslaskijoihin? Kerrassaan raikas toteutus.

Parhaimmillaan jokin 90-luvun auton kojetaulu mittaristoineen on kuin taideteos. Sellaisessa ohjaamossa tulee jollakin tavalla kodikas ja miellyttävä olo. On tunne, että asiat ovat hallinnassa. Ehkä olen tässä suhteessa vanhanaikainen.

Toisaalta on ymmärrettävää, että nykyään sisustasuunnittelijat haluavat pinnoista silotellumpia, jolloin perinteiset mittarit ja napit halutaan poistaa. Onhan sekin muotoilua ja estetiikkaa. Muotoilu ja taide ei ole yksiselitteistä. Aina on erilaisia tyylisuuntia ja eri koulukuntia. Osaa ihmisistä varmasti nykyaikainen riisuttu kojetaulunäkymä viehättää.

Lue myös: Kosketusnäytöt ovat tulleet autoihin jäädäkseen – näyttöjen ja painikkeiden välille etsitään tasapainoa >>

Markus Nieminen

Aloituskuvassa Anna Nieminen valitsee radiokanavaa Volkswagenin kosketusnäytöltä. Travittavat valinnat ja säädöt kannattaa hoitaa ennen ajoon lähtöä. Kuva: Patrik Lindström

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti