veronmaksajat.fi

VAPAALLA

Nettikirppisetiketti haltuun, sitten ostoksille tai myymään – näin kaupanteko käy sutjakammin

Nettikirppisetiketti haltuun, sitten ostoksille tai myymään – näin kaupanteko käy sutjakammin
19.11.2021

Ostaminen ja myyminen Facebookin kirpputoreilla on parhaimmillaan hauskaa ja vaivatonta, kunhan noudatat muutamia selkeitä ohjeita ja maalaisjärkeä. 

Perustin useampi vuosi sitten Facebookiin Vintagen Ystävät -kirpputorin, jossa tällä hetkellä on yli 20 000 jäsentä. Halusin luoda hyvän mielen ostos- ja myyntipaikan, jossa kaupankäynti on helppoa eikä kaadu sääntöjen paljouteen.

Jutun kirjoittajan Facebookiin perustamassa Vintagen ystävät -kirpputoriryhmässä on yli 20 000 jäsentä. Kuva: Katja Weiland-Särmälä

Tässä ryhmässä kauppa on sujunut pääosin ongelmitta, mutta päätin kirjoittaa pienen ohjeistuksen, jotta vasta-alkajakin pärjäisi Facebook-kirppisten viidakossa.

Hinnoittele tuotteesi realistisesti

Tutustu kirpputorin sääntöihin, ennen kuin laitat tavaroitasi myyntiin. Eri ryhmissä saattaa olla hyvinkin vaihtelevat säännöt.

Kun myyt tuotetta, kuvaile se hyvin. Kerro ilmoituksessa, jos tavaralla on kiinnostava tausta ja historia.

Hinnoittele myytävä tuote kuitenkin realistisesti. Vaikka esineellä olisi tunnearvoa sinulle, se ei ikävä kyllä välity ostajalle tai nosta sen arvoa.

Kerro rehellisesti, jos tuote on rikki, vanunut, kolhiintunut tai siitä puuttuu osia.

Kerro myös tuotteen mitat ilmoituksessa. Näin säästyt lukuisilta kyselyiltä ja yksityisiviesteiltä. Yksityisviesteistä käytetään lyhennettä yv.

Mikäli myyt esinettä muualla, kerro sekin myynti-ilmoituksessasi lyhenteellä mmm.

Jos olet sopinut kaupasta tietyllä hinnalla ja saat sen jälkeen korkeamman tarjouksen, sinun on myytävä tuote ensimmäiselle ostajalle jo sovitulla hinnalla.

Pakkaa esine huolellisesti

Pakkaa esine huolella ja käytä kuplamuovia tai pakkauslastuja pakkaustäytteenä tai laita sisäkkäin useampia paketteja. Kääräise tuote ensin muovipussiin, jos se on altis kastumiselle.

Lähetä esine tukevassa laatikossa ja kirjoita laatikkoon sekä vastaanottajan että lähettäjän tiedot selkeästi.

Helposti rikkoutuvien esineiden pakkaaminen vaatii erityistä huolellisuutta. Pakettiin voi sujauttaa pakkaustäytteeksi vaikkapa pakkauslastuja. Kuva: Katja Weiland-Särmälä.

Itse olen esinettä pakatessani ottanut siitä kuvan ja lähettänyt sen ostajalle. Myyjä vastaa rikkoutumisesta, jos esine on pakattu huonosti ja se saapuu vastaanottajalle särkyneenä.

Toki myös pakettia kuljettanut yritys saattaa olla vastuussa rikkoutumisesta, jolloin myyjän tulee setviä asia heidän kanssaan. Mikäli esine katoaa (esim. Posti), kuljetuksen maksaja eli myyjä tekee siitä vahingonkorvaushakemuksen. Lähetetyn esineen voi halutessaan myös vakuuttaa.

LASIESINEET! Kun pakkaat lasiesineitä, muista, että niissä voi olla valmiiksi erilaisia sisäisiä jännityksiä. Joskus lasiesineet rikkoutuvat itsestään esimerkiksi hyllyllä. Niiden pakkaaminen vaatii erityistä huolellisuutta.

Älä varaile tuotteita turhaan

Kun ostat tuotetta, älä varaile sitä turhaan. Monet av:t eli alustavat varaukset tuotteen yhteydessä vain pitkittävät myyntiprosessia. Jos kirjoitat viestiketjuun ”ostan”, se myös tarkoittaa sitä.

Periaatteessa nettikaupan ostamisilmoitus on yhtä sitova kuin mikä tahansa muukin ostopäätös. Sitä ei voi perua sillä verukkeella, että ”mies ei tykkääkään punaisesta ” tai ”kaappi ei mahdukaan meille”.

Kun sovittu kauppa peruuntuu, myyjä voi halutessaan viedä asiaa juridisesti eteenpäin. Käytännössä asia jää yleensä myyjän harmistukseksi, koska kauppasummat ovat yleensä suhteellisen pieniä.

On reilua tehdä tarjous tuotteesta suoraan viestiketjussa.

Jotkut ostajat tarjoavat kauppahintaa yksityisviestissä etenkin silloin, kun myynnissä on arvokas esine. Tämä on joillakin nettikirpputoreilla kielletty, mutta vaikka ei olisikaan, se on mielestäni reilun kaupankäynnin vastaista.

Muiden ostajien vaikea tietää, onko ”johtava tarjous” todellinen, mikäli se ei näy viestiketjussa julkisesti.

Käytetty tavara ja kuluttajansuoja

Jos käytetty tavara on ostettu yksityiseltä henkilöltä, kauppaan ei sovelleta kuluttajansuojalakia vaan kauppalakia, jonka säännökset virheen määrittelystä ovat pitkälti kuluttajansuojalakia vastaavia.

Yksityishenkilöiden välisessä kaupassa ostajan velvollisuudet ovat kuitenkin suuremmat kuin kuluttajakaupassa. Esimerkiksi ongelmatilanteissa ei voi turvautua kuluttajaneuvonnan apuun.

Ostajan kannattaa tehdä virheestä ensin valitus myyjälle. Jos valitus ei johda tulokseen, ostaja voi viedä asian käräjäoikeuteen.

Käytetty tavara myydään usein ”sellaisena kuin se on”-ehdoin tai muuta samankaltaista varaumaa käyttäen. Tällöin myyjä ei ole vastuussa esimerkiksi vioista, jotka johtuvat tavaran käytöstä ja luonnollisesta kulumisesta.

"Sellaisena kuin se on" -ehto tai muu vastaava varauma ei välttämättä vapauta myyjää vastuusta. Tällöinkin tavarassa on myyjän vastuulle kuuluva virhe, jos

  • myyjän antamat tiedot tavaran ominaisuuksista tai käytöstä eivät pidä paikkaansa ja annetut tiedot ovat voineet vaikuttaa vaikuttaneet kauppaan.
  • myyjä jättää ilmoittamatta tiedossa olevasta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta merkittävästä seikasta, ja laiminlyönti on voinut vaikuttaa kauppaan.
  • tavara on hintaansa ja olosuhteisiin nähden huonommassa kunnossa kuin ostajalla oli perustellusti aihetta edellyttää.
    Lähde: KKV, Vastuu käytetyn tavaran virheestä

Yksityishenkilöiden välisessä kaupassa ei ole takuuta tai palautusoikeutta, ellei siitä ole erikseen sovittu. Lue lisää kaupan purusta yksityishenkilöiden välisessä kaupassa >> 

Näin teet kaupat sujuvasti

Molempien osapuolien kannattaa ennen kaupantekoa tarkistaa, onko vastapuoli oikea henkilö vai onko kyseessä huijausprofiili. Mikäli esimerkiksi henkilön Facebook-sivu näyttää tavalla tai toisella kummalliselta, on varoituskellojen syytä soida.

Huijarin profiilissa on yleensä varsin vähän tietoa henkilöstä, eivätkä profiilikuvat sovi toisiinsa. On tavallista, että kyseinen henkilö on liittynyt Facebookiin hiljattain ja ystäviä on vain muutama.  

Netistä löytyy myös erilaisia huijareita käsitteleviä ryhmiä, joissa kannattaa epäilysten herätessä vierailla ja tarkistaa, onko kaupan toisesta osapuolesta siellä mainintoja. Samalla henkilöllä saattaa olla useita profiileja, ja sievän nuoren profiilikuvan takana piilotteleekin vaarallinen rikollinen.

Ennen rahan siirtämistä ja tavaran lähettämistä on hyvä vaihtaa myös muutama yksityisviesti, jossa sovitaan kauppatavasta ja tavaran luovutuksesta.

Itse olen aina pyytänyt myös henkilön puhelinnumeron ja vaihtanut muutaman viestin myös puhelimitse. Kaikista viesteistä kannattaa ottaa kuvakaappaukset varmuuden vuoksi.

Suosittelen myös lisäkuvien pyytämistä ja kuvien vertailua sekä Googlen kuvahaun käyttämistä. Esimerkiksi arvokkaita klassikkolaukkuja on kaupiteltu netistä kaapatuilla kuvilla, joihin on ydistelty kuvankäsittelyllä väärennettyjä myyjätietoja. Joskus myynti-ilmoituksissa on käytetty jopa toisen henkilön vanhan myynti-ilmoituksen kuvia.

Jos olet ostamassa arvokasta esinettä, kannattaa aina pyytää päästä katsomaan tavaraa ennen kaupantekoa. Eräs huijari operoi Lapista käsin ja luotti siihen, ettei kukaan lähde hakureissulle pohjoiseen. Epäilevä ostaja kertoi lomailevansa viereisessä kylässä ja pyysi päästä katsomaan arvolamppuja. Myyjästä ei kuulunut tämän jälkeen mitään.

Kaupat mieluusti kasvotusten julkisella paikalla

Suosittelisin itse kauppoja kasvotusten. Tällöin ei ole riskiä esimerkiksi lähetetyn esineen rikkoutumisesta matkan varrella. Samalla raha vaihtaa omistajaa turvallisesti eikä myyjän tai ostajan tarvitse pelätä tulevansa huijatuksi.

Turvallisinta on sopia kaupat johonkin julkiseen paikkaan ja ottaa vaikka ystävä mukaan. Mikäli kaupat tehdään etänä, yleinen käytäntö on, että myyjä lähettää esineen vasta sitten, kun ostajan rahat näkyvät hänen tilillään.

Myös ostajan kannattaa olla varuillaan. Netissä on yleistynyt maksamiseen liittyvä huijaus, jossa myyjä ehdottaa, että tililtäsi veloitetaan rahaa, joka muka jää pantiksi yritykselle, kunnes olet saanut tavaran itsellesi. Älä luota tähän.

Facebook-kirppareilla huijareita löytyy niin myyjissä kuin ostajissa, joten jos joku asia tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se on yleensä huijaus.

Jos joutuu petoksen kohteeksi kaikista varotoimista huolimatta, ei kannata syyttää itseään. Monesti huijareilla on useita uhreja, joista osa ei häpeän takia kehtaa tunnustaa tulleensa huijatuksi.

Facebook-kirpputorin ylläpitäjää kannattaa informoida, jos kokee tulleensa huijatuksi. Yleensä he eivät voi tehdä juuri muuta kuin olla yhteydessä epäiltyyn huijariin ja poistaa tämän ryhmästä.

Yhteydenotto poliisiin ja rikosilmoituksen tekeminen ovat ainoa tapa, jolla oma omaisuus tai rahat on mahdollista saada takaisin.

Ylläpitämälläni Facebook-kirpputorilla on kolmen vuoden aikana tullut tietooni vain muutama huijari. Olen myös itse ostanut ja myynyt useita kertoja esineitä netissä enkä ole joutunut huijatuksi. Pääosin kauppa on sujunut hienosti ja jättänyt molemmille osapuolille tyytyväisen mielen.

Hyvän mielen eleet ilahduttavat sekä myyjää että ostajaa

Tee niin kuin toivot sinulle tehtävän, on mielestäni hyvä sääntö myös Facebook-kirppisten kaupankäynnissä. Vastaani on tullut muun muassa rehellisiä ostajia, jotka ovat ystävällisesti informoineet tietämätöntä myyjää, jos tämä on ollut myymässä esinettä selkeään alihintaan.

Olen todistanut myös tapausta, jossa nettikirppiksellä Domus-tuolin ostanut henkilö luopui ostoksestaan toisen henkilön hyväksi, kun tuolin pohjassa olleista merkinnöistä kävi ilmi, että kyseinen tuoli oli tämän toisen henkilön isän vanha työtuoli.

Myyjän mukava viesti ja kauniisti pakattu ostos ilahdutti jutun kirjoittajaa. Kuva: Katja Weiland-Särmälä

Mieltäni ovat ilahduttaneet myös kauniisti pakatut tuotteet sekä pienet viestit ja kortit myyjiltä.

Viime keväänä kerroin myyjälle ostavani tuotteen ylioppilaslahjaksi. Hän lähetti esineen kauniissa laatikossa ja oli laittanut mukaan myös lahjanauhaa. Ihana pieni ele, joka jätti hyvän mielen. Paketin mukana tulleessa viestissä luki: ”Hei Katja! Pitäähän tästä lahjapaketti saada tehtyä, joten mukana on myös tarvikkeita siihen.”

Katja Weiland-Särmälä

Kirjoittaja on taidehistorioitsija ja esinetutkija.  

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti