Sähköautojen hinnat ovat tulleet alas, bensan hinta elää ja latausverkosto paranee. Silti monelle on epäselvää, kumpi on kokonaisuutena edullisempi: sähkö vai bensa. Tekoälyn talouskoulun kahdeksannessa osassa tekoäly laskee ja havainnollistaa, miten hankintahinta, energian hinta, ajomäärä ja jälleenmyyntiarvo määrittävät kokonaiskustannukset. Lopussa saat vinkit, miten kysyä tekoälyltä juuri omaan arkeesi sopiva laskelma.

Sähköauto on pitkällä aikavälillä bensiiniautoa edullisempi – varsinkin jos ajetaan paljon ja kotilataus onnistuu.

Tämä käy ilmi laskurista, jonka tekoäly Chat GPT teki Taloustaidon tekoälykoulun kahdeksanteen osaan.

Esimerkiksi viiden vuoden kokonaiskustannuksilla eroa tulee sähköauton hyväksi 10 700 euroa, jos ajoa tulee 25 000 kilometriä vuodessa. Ero kasvaa selvästi ajomäärän mukaan.

Oheisesta graafista näet eron kokonaiskustannuksissa 5 tai 10 vuoden aikana joko 12 000 tai 25 000 kilometrin mukaan.

Laskelman oletukset:

• Sähköauton hankintahinta on 38 000 euroa, kulutus 18 kWh/100 km ja lisäksi kotilatauksen osuus on 80 prosenttia. Huolloille on laskettu 350 euroa vuodessa ja auton jäännösarvoksi 55 prosenttia viiden vuoden jälkeen ja 35 prosenttia 10 vuoden jälkeen.
• Bensiiniauton hankintahintana on 30 000 euroa, kulutus 6,5 l/100 km, bensan hinta 1,95 €/l. Huolloille on määritelty 600 euroa vuodessa ja auton jäännösarvoksi 50 % viiden vuoden jälkeen ja 25 % kymmenen vuoden jälkeen.

Laskelmassa eivät ole mukana auton rahoituskulut, vakuutukset, verot/tuet, pysäköinti ym. Voit kuitenkin lisätä tällaisia kuluja omaan laskelmaasi.

Laskelmasta käy näin ollen ilmi, että pitkällä aikavälillä halvempi energia ja alhaisemmat huollot kompensoivat sähköauton korkeamman hankintahinnan. Jäännösarvo painaa paljon. Myös suuri ajomäärä korostaa käyttökulujen eroa – silloin sähkö voittaa lähes aina.

Milloin bensa voi olla taloudellisempi vaihtoehto?

Tekoälyn rakentamasta laskurista selviää, että bensiini auton käyttövoimana voi tulla edullisemmaksi muutamissa tapauksissa. Ensinnäkin, jos käyttää vain vähän omaa latausta ja pääosin lataa sähköautoaan julkisilla latauspisteillä (joissa sähkö maksaa 0,35–0,45 €/kWh). Silloin sähköauton etu kapenee nopeasti. Myös hyvin pienillä ajomäärillä sähköauto ei välttämättä ole kannattava hankinta, koska tällöin hankintahinta ja jäännösarvo ratkaisevat.

Joissain malleissa ja joinain hetkinä vaaka voi kallista bensa-auton hyväksi myös silloin, jos jäännösarvo on poikkeuksellisen heikko tai hankintahinta poikkeuksellisen korkea.

Tekoäly nostaa esiin, että myös erityinen tarve tai ympäristö voi tehdä sähköautosta kannattamattoman. Jos esimerkiksi autoa käytetään usein raskaiden perävaunujen tai vaunujen vetämiseen, energiankulutus kasvaa voimakkaasti.

Tämä lyhentää sähköauton toimintamatkaa huomattavasti ja voi vaatia tiheämpää lataamista. Myös pitkät pakkasajot ilman lämmitystä voivat pudottaa auton toimintamatkaa niin, että kannattavuus heikkenee radikaalisti. Lisäksi esimerkiksi maaseudulla liian harva latausverkko voi johtaa siihen, ettei sähköauto vedä vertoja bensiiniautolle.

Pyydä tekoälyltä herkkyysanalyysi – näin lopputulos muuttuu

Sähköauton ja bensiiniauton kannattavuuserot eivät ole kiveen hakattuja. Jos polttoaineen hinta kallistuu voimakkaasti, ero voi kuroutua umpeen tai kasvaa. Tekoäly tarjoaa nk. herkkyysanalyysin, jolla asiaa voi koettaa etukäteen haarukoida.  

Jos esimerkiksi bensiinin hinta nousee 20 prosenttia (≈ 2,34 €/l), bensiiniauton kustannukset kasvavat selvästi. Tämä lisää sähköauton kustannusetua entisestään, koska sen käyttökulut eivät riipu bensan hinnasta.

Jos taasen sähkön hinta laskee (esim. pörssisähköä sekä yö/päivä-ohjausta hyödyntämällä), sähköauton energian kustannukset pienenevät huomattavasti. Tämä kasvattaa erityisesti paljon ajavan sähköauton etumatkaa bensaan verrattuna.

Jos kotilatauksen osuus putoaa 50 prosentista nollaan ja kaikki lataus tapahtuu julkisilla, kalliimmilla pisteillä, sähköauton kustannusetu voi pienentyä tai kadota jopa kokonaan — erityisesti jos ajat vähän. Julkinen lataus maksaa usein yli kaksinkertaisesti kotilataukseen verrattuna.

Tekoäly arvioi myös, miten auton jäännösarvon laskeminen 55 prosentista 45 prosenttiin vaikuttaa auton kannattavuuteen. Kannattaa tarkistaa oman auton todelliset arvonalenemat, koska mallien välillä on isoja eroja.

Rahan lisäksi auton valintaan vaikuttavia muita tekijöitä

Tekoäly nostaa esiin myös tekijöitä, jotka eivät suoraan vaikuta taloudellisuuteen, mutta joilla voi olla vaikutusta auton valintaan. Tällaisia ovat

• ajomukavuus (hiljaisuus, välitön vääntö, etälämmitys talvella),
• huoltorutiinit (vähemmän kuluvia osia sähköautossa, ei öljynvaihtoja jne.),
• toimintamatka ja latausverkko (talvi syö kantamaa – arjen reitit ratkaisevat) sekä
• päästöt (paikalliset päästöt nolla, elinkaarivaikutus riippuu sähköntuotannosta).

Näin kysyt tekoälyltä oikein

Tekoälyltä saa vastaukseksi hinnan (euroa / km tai euroa / kk), kun syöttää oikeat parametrit ja kysyy kokonaiskustannuksia (TCO) esimerkiksi 5 ja 10 vuodelle. Lisäksi kannattaa pyytää tekoälyä tekemään herkkyysanalyysi, jos esimerkiksi bensiinin hinta kallistuu 20 prosenttia tai sähkö halpenee 20 prosenttia.

Esimerkkikysymys: "Laske sähkö- ja bensiiniauton 5 ja 10 vuoden kokonaiskustannukset. Oletukset: sähköauton hinta 38 000 €, kulutus 18 kWh/100 km (80 % kotilataus 0,15 €/kWh, 20 % julkinen 0,35 €/kWh), bensiiniauto 30 000 €, kulutus 6,5 l/100 km, bensa 1,95 €/l. Huollot: EV 350 €/v, ICE 600 €/v. Jäännösarvot: EV 55/35 %, ICE 50/25 %."

Huomioitavaa

Tämä juttu on tuotettu tekoälyavusteisesti (Chat GPT). Laskelmat ja esimerkit on pyritty tarkistamaan, mutta ne voivat sisältää virheitä tai yksinkertaistuksia. Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat lisäksi rahoitus, vakuutukset, verotus ja yksilölliset tekijät. Ota huomioon myös sähkön ja bensan hintojen alueelliset erot sekä mahdolliset muut tuet tai verot, jotka voivat kallistaa vaakaa suuntaan tai toiseen. Tee päätökset useampaan lähteeseen tukeutuen – vastuu valinnoista on aina lukijalla.

Outi Airaksinen