Useampikin järjestö tarjoaa mahdollisuutta ryhtyä ystäväksi maahanmuuttajalle. Kysyimme asiaa Punaiselta Ristiltä, jonka Suomikamu-toiminnassa on Uudellamaalla noin 150 vapaaehtoista ja tarjolla on myös valtakunnallista ystävätoimintaa.
Millaisia ystäviä ohjelman kautta voi löytää, maahanmuuttotyön suunnittelija Eveliina Pasanen Suomen Punaisesta Rististä?
”Paikallisten Punaisen Ristin ys
tävävälitysten kautta voi ryhtyä ystäväksi hiljattain Suomeen muuttaneille. Ihmiset ovat hyvin eri taustoista ja eri tilanteissa, mutta heitä yhdistää halu tutustua uuteen ihmiseen, uuteen paikkakuntaan ja uuteen kieleen.”
Miten voi ryhtyä ystäväksi maahanmuuttaneelle?
”Toimintaan pääsee mukaan osallistumalla ensin koulutukseen. Tapahtumia ja toimintaa sekä lähimpiä ystäväkursseja voi etsiä osoitteesta https://oma.punainenristi.fi/. Ystäväkurssi on kolmen tunnin mittainen koulutus, ja sen voi käydä myös verkossa.”
Löytyykö kaikille halukkaille ystäviä?
”Maahanmuuttajia tulisi mukaan toimintaan enemmän kuin on vapaaehtoisia. Tarvitsisimme uusia vapaaehtoisia, jotta voisimme välittää ystävän yhä useammalle sitä kaipaavalle.”
Voiko kuka tahansa ryhtyä ystäväksi?
”Ystäväksi haluavalta ei vaadita erityistaitoja. Riittää, että ihminen on valmis oppimaan uutta ja tulee avoimin mielin toimintaan. Vaadimme, että henkilö on täysi-ikäinen ja hänellä on omassa elämässään vakaa tilanne.”
Mitä ystävältä vaaditaan?
”Ystävätoiminta on vapaaehtoista läsnäoloa iloa tuottavien asioiden parissa. Tarjolla on vapaaehtoisen rooli, emme odota, että kukaan lähtee kenellekään tukihenkilöksi tai huolehtii toisen asioista.”
Mistä maahanmuuttajaystävän voi löytää?
”Kun on käynyt kurssit ja ilmoittautuu mukaan, ystävävälitys yhdistää ystäväparit. Molemmilta osapuolilta kysytään odotuksia ja toiveita toiminnasta ja ystävästä. Toiveita kysytään iästä ja sukupuolesta sekä käytännön kysymyksistä tapaamisajankohdasta ja tiheydestä. Kysymme myös harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista. Joskus löytyy yhdistävä tekijä.”
Onko tarvetta jotenkin tietynlaisille ystäville?
”Ihan kaikenlaisia tarvitaan. Olemme saaneet mukavasti miehiäkin mukaan toimintaan. Toki naiset ovat yleensä aktiivisempia sekä osallistujissa että vapaaehtoisissa. Vapaaehtoiset ovat myös keski-iältään iäkkäämpiä kuin osallistujat. Varsinkin 20‒30-vuotiaita vapaaehtoisia kaivattaisiin lisää.”
Mitä toiminnalta voi odottaa?
”Ihan alkuun tutustumista ja arkista yhteistä tekemistä. Ystävykset itse päättävät, mitä he haluavat tehdä ja milloin he haluavat tavata. Meillä on ohjeistuksessa, että lähtökohtaisesti kyse on pidempikestoisesta, säännöllisestä toiminnasta. Ohje on, että ystävät tapaisivat vähintään kerran kuussa ja sitoutuisivat toimintaan vähintään puoleksi vuodeksi. Meillä on pareja, jotka olleet ystäviä jo vuosia, enkä tiedä, puhutaanko silloin enää vapaaehtoistoiminnasta. Heidän ystävyytensä on muuttunut tasavertaisiksi suhteiksi. Parhaassa tapauksessa toiminnasta voi saada elinikäisen uuden ystävän.”
Kenelle vapaaehtoinen ystävätoiminta sopii?
”Vapaaehtoiseksi lähdetään yleensä, koska halutaan auttaa. Tässä toiminnassa pääsee konkreettisesti auttamaan toista tutustumaan uuteen kieleen ja yhteiskuntaan ja oppii myös itse uutta. Siinä tutustuu uuteen kulttuuriin ja saa uusia oivalluksia ja näkökulmia.”
Mitä ystävän kanssa tehdään?
”Aika usein ihan arkisia asioista. Ystävän kanssa voi käydä vaikka kävelyllä tai kirjastossa tai tehdä ruokaa. Toiminnan lomassa tutustutaan.”
Pitääkö ystävää auttaa asioissa?
”Ohjeemme on, että pienissä arjen asioissa voi auttaa. Esimerkiksi hiljattain Suomeen muuttaneelle voi olla hyödyllistä harjoitella julkisilla liikkumista tai kirjaston käyttämistä tai käydä kaupassa yhdessä tai häntä voi auttaa löytämään harrastus. Viranomaisasiat ovat sellaisia, joita vapaaehtoisen roolissa ei hoideta. Esimerkiksi pankkiasiat tai kelan asiat ovat sellaisia, että niitä ei kannata ryhtyä hoitamaan.”
Maksaako ystävätoiminta jotain?
”Toimintaan osallistuminen on ilmaista. Jos tulee kustannuksia, lähtökohtaisesti molemmat vastaavat itse omista kuluistaan. Suosittelemme ilmaista tai hyvin edullista tekemistä. Jos esimerkiksi käydään kahvilla yhdessä, kustannukset jäävät molemmille osapuolille.”
Miten ystävän kanssa pärjää, jollei ole yhteistä kieltä?
”Emme halua, että on kielitaito este toimintaan mukaan pääsylle. Apuna voivat olla eleet, kuvat ja videot. Asioita näyttämällä voi päästä pitkälle. Myös kääntäjäsovelluksista on iso apu. Kommunikointi voi olla aika jännittävää alussa, jos ei ole yhteistä kieltä, mutta voi olla myös todella palkitsevaa olla tukena ja seurata oman ystävän suomen kielen kehitystä.”
Outi Airaksinen