Kirjastot tarjoavat nykyään paljon muutakin kuin kirjoja hyllyillä. Kotisohvalta voi päästä maksutta käsiksi lukuisiin elokuviin, lehtiin, e-kirjoihin, äänikirjoihin ja jopa kieli- ja musiikkikoulukursseihin – jos asuu oikeassa kunnassa.
Oman valikoimasi löydät kirjastosi kotisivuilta E-aineistot- tai E-kirjasto-linkistä. Pääkaupunkiseudun asukkaat jäävät yllättäen paitsi laatuleffapalveluista.
Sähköisten aineistojen käyttämiseen tarvitaan useimmiten kirjastokortin numero PIN-koodeineen. Monet kirjastot ovat linkittäneet sivuilleen myös täysin vapaita sisältöjä, jotka eivät edellytä kirjautumista, kuten Elonetin lukuisat kotimaiset elokuvat
Ohjeistus sähköisten sisältöjen käyttöön vaihtelee. Jos oman kirjaston ohjeet tuntuvat suppeilta, kurkkaa, josko toinen kirjasto olisi hoitanut homman paremmin.
Esittelemme tässä jutussa yleisimpiä palveluita – lista ei ole täydellinen!
Suoratoistona elokuvia, dokkareita, balettia, oopperaa ja konsertteja
Kirjastoista on vaivihkaa muodostunut varteenotettava suoratoistoelokuvien tarjoaja. Tätä ei tosin välttämättä pääkaupunkiseudulta huomaa. Alueen kirjastokimppa Helmet ei tarjoa leffapalvelua kustannussyistä tällä hetkellä lainkaan. Suurten käyttäjämäärien palveleminen on kallista.
Useampi kuin neljä viidestä kunnasta sen sijaan tarjoaa Cineastia, jonka valikoimissa on 2500 suoratoistoelokuvaa. Sen tarjonta on saanut kiitosta elokuvaharrastajilta. Tarjolla on niin klassikoita esimerkiksi Hitchcockilta ja Chaplinilta kuin myös suosittuja Civil Warin kaltaisia uutuuksia.
Katseltavien elokuvien enimmäismäärä vaihtelee kirjastoittain ja on luokkaa 3–10 leffaa kuukaudessa. Katseluaika on 48 tuntia. Palvelu toimii selaimella tai kännykkäsovelluksella, ja tiirailu vaatii verkkoyhteyden. Sisältöjä voi katsoa ulkomailtakin.
Viddlan noin 900 elokuvan tarjonta painottuu uusiin elokuviin. Se näkyy asiakkailleen selaimella Suomen alueella.
Niin ikään selainkäyttöinen Kirjastokino ei rajoita leffojen katselumäärää tilaajilleen lainkaan. Uutuuksien ja klassikoiden valikoima vaikuttaa varteenotettavalta.
Leffapalveluiden lisäksi liikkuvaa kuvaa on tarjolla Medici.tv:ssä ja Naxos Video Libraryssa. Ne keskittyvät korkeakulttuuriin – tarjolla on tuhansia konsertti-, ooppera- ja balettitaltiointeja sekä dokumentteja.
Kirjoja ja lehtiä E-kirjastossa
E-kirjasto-sovellus tarjoaa sähköistä luettavaa tällä hetkellä 280 kunnan asukkaille Apple- ja Android-laitteilla. Kuten palvelun nimi kertoo, kyseessä on sovellus, jonka voi ladata mobiililaitteen sovelluskaupasta. Selainkäyttöinen versio on tulossa näillä näkymin viimeistään vuoden 2026 alussa.
Palvelun käyttö ei edellytä kirjastokorttia. Siihen kirjaudutaan vahvalla tunnistautumisella eli pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Näin varmistetaan, että käyttäjän kotikunta on mukana E-kirjastossa. Palvelua voi käyttää ulkomaanreissuillakin.
Valikoimissa on e-kirjoja, äänikirjoja ja digilehtiä lähinnä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Siinä, missä kirjastojen leffavalikoimista voi aina napata haluamansa, kirjojen tilanne on toinen. Yhden e-kirjan lainakappaleita on rajattu määrä. Jos yhtään ei ole vapaana, voit tehdä varauksen kuten perinteisessä kirjastossa. Laina-aika on kaksi viikkoa.
Hieman yli vuoden toimineen E-kirjaston kokoelmissa on nyt 7 000 kirjaa, joista jokaiseen on useita lukuoikeuksia. Lopullisena tavoitteena on 25 000 kirjaa.
Budjettirajoitteiden lisäksi valikoimaa hillitsee se, että digiaineistojen oikeuksien omistajat voivat päättää teoskohtaisesti, antavatko ne teoksensa kirjastolevitykseen.
E-kirjastossa on noin 100 aikakauslehteä. Yhtä lehteä voi lukea kaksi tuntia kerrallaan. Niitä ei voi lainata tai varata. Jos vapaita lukukappaleita ei ole, niitä voi jäädä jonottamaan.
Käytön helpottamiseksi kannattaa tehdä niin sanottu pääsyavain, jolla E-kirjastoon voi kirjautua ilman vahvaa tunnistautumista.
Lisää luettavaa 120 maasta monella kielellä
Pressreader on kirjastojen laajalti tarjoama palvelu, jossa on tuhansia sähköisiä lehtiä 120 eri maasta 60 eri kielellä. Tarjolla on tunnettuja Timen, The Guardianin ja Rolling Stonen kaltaisia sanoma- ja aikakauslehtiä. Suomestakin on mukana muutama julkaisu, kuten Hufvudstadsbladet.
Osa lehdistä sisältää pikku arkiston enintään kolmen kuukauden ajalta. Tarjolla on sekä selainversio että mobiilisovellukset. Kirjastokortin numero PIN-koodeineen tarvitaan. Jos oma kirjastosi ei opasta palvelun käyttöönotossa, tutustu esimerkiksi Keski-kirjastojen ohjeeseen.
Biblio tarjoaa e-ja äänikrjoja ”pääsääntöisesti ruotsiksi, mutta myös suomeksi ja muilla kielillä”. Siitä voivat nauttia ainakin Fredrika- ja Blanka-kirjastojen asiakkaat.
Melkein kuin Spotify
Naxos Music Library -suoratoistopalvelut toimivat selaimella ja kännykkäsovelluksella. Valikoiman laajuus ei ole ihan Spotifyn tasoa, mutta tähän hintaan ei voi valittaakaan. Perusversio keskittyy taidemusiikkiin, mutta löysinpä sieltä ihan reipasta punkin rallatustakin. Kirjastosi voi tarjota myös jazz- tai maailmanmusiikkiversiota palvelusta.
Ainakin Helmet tarjoaa Naxosin englannin- ja saksankielisten äänikirjojen Spoken Word -palvelua.
Löytyypä kirjastojen valikoimista myös Rockway-musiikkikoulun kursseja. Nämä valikoimat ovat kirjastokohtaisia, eivätkä kata koko Rockwayn valikoimaa. Käyttöoikeuksia on rajattu määrä, eli suosituimmille kursseille voi joutua jonottamaan.
Ainakin Vaski-kirjastot tarjoavat Promentor-kielikursseja asiakkailleen.
Kari Ahokas
Kuva: ChatGPT
