Arabian vanhojen kuppien ja erilaisten esineiden keräilyssä on vuosikymmenien mittaan näkynyt erilaisia trendejä, tietty malli nousee pinnalle ja yhtäkkiä sitä aletaan kerätä. Trendit nostavat esineen suosiota ja samalla hintoja korkealle.
Haastattelin Arabia-asiantuntijaa Miikka Jaalaa ja keskitymme Arabian käyttöesineiden vaihtuviin trendeihin.
Vanhoja trendiastioita
Pitkään keräilleet tietävät, että vanhan Arabian keräilyssäkin trendit ja kiinnostuksenkohteet vaihtelevat eri vuosikymmeninä. Vanhat Arabian voipytyt olivat suosittuja 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Seuraavalla vuosikymmenellä Arabian 1950–1970-luvun suunnittelu nousi suosioon.
2010-luvulla keräilijöiden ja sisustajien keskuudessa suosittuja olivat muun muassa kauniit vanhat Arabian puhalluskuvioiset kupit, jotka olivat alkujaan työläiskoteihin valmistettua massatuotantoa.
"Nämä kupit valmistettiin edullisiksi arkiastioiksi 1960-luvun loppupuolelta 1970-luvulle. Puhalluskoristekuppien keräilyn ollessa parhaimmillaan etenkin pallokoristeisesta Arabia Pop - mallista, maksettiin 2020-luvun alussa jopa satoja euroja", Miikka Jaala toteaa.
Pop-koristeen eri värejä tunnetaan ainakin kymmenen. Harvinaisia värejä ovat muun muassa lila, vaaleanvihreä ja tummanvihreä. Näistä harvinaisuuksista on parhaimpina aikoina maksettu jopa viitisen sataa euroa.
"Tällaiset kohteet olivat tietysti yksittäiskappaleita. Kysyntä on kuitenkin siinä määrin laantunut, että näin korkeat hinnat eivät ole nyt todennäköisiä", Jaala jatkaa.
"Yleisimmät värit, kuten keltainen ja turkoosi, ovat kuitenkin myyntihinnoiltaan tavanomaisia, 10–20 euron esineitä."
Suosittuja keräilykohteita ovat olleet 1960–1970-luvun ruiskupuhallustekniikalla koristellut kahvikupit, erityisesti Raija Uosikkisen suunnittelema BR-mallin Arabia Pop. "Kuvassa harvinaiset värit tummanvihreä, vihreä, lila ja mahdollisesti kokeiluväri, jota olen kutsunut nimellä laventeli."
Vielä kymmenen vuotta sitten nettikirppiksillä ostettiin kiivaasti iloisen värisiä Raija Uosikkisen Arabialle suunnittelemia Pomona-sarjan purkkeja. Moni muistaa ne lapsuudestaan, sillä Pomonaa valmistettiin vuosina 1965–1971.
Nyt trendi tuntuu taas vaihtuneen ja jälleen haetaan jotain uutta. Tässä on havaittavissa uusien ostajien saapuminen vintagemarkkinoille ja aiemmassa jutussani kuvailemani nk. mummolaefekti, jossa ensimmäistä kotiaan sisustavaa sukupolvea tuntuu kiinnostavan pari sukupolvea aikaisempi aikakausi. Nyt pinnalla ovat 1980–90-luvut tai 2000-luvun alku, aikakaudet, jotka 20–30 vuotiaat kokevat nostalgisina.
Ulla Procopén suunnittelemat FA-mallin purkit ovat yleisimpiä, mutta sarjassa on mutakin osia, kuten lautasia, kermakkoja ja kaatimia. Pääasiassa marja- ja hedelmäkoristeinen malli on Raija Uosikkisen suunnitelema. Kuvassa melko harvinainen kermakko Ampiainen, Omena-purkki (FA), kannellinen purkki Mansikka (KA), Luumu-kahvikuppi (B) ja Puolukka-purkki (FA).
Maailmantalous vaikuttaa myös keräilyyn
Tällä hetkellä suurempia trendejä ei Miikka Jaalan mukaan kuitenkaan ole. Korona ja sota ovat vaikuttaneet paljon kysyntään. Kun rahat ovat tiukassa, ihmisten on helppo säästää keräilystä.
"Sanoisin, että nyt eletään kuluttamisen suvantovaihetta. Ilmiö näyttää olevan käynnissä muuallakin kuin Suomessa. Esimerkiksi Japanissa jenin arvo on niin alhaalla suhteessa euroon, että suomalaisten esineiden kysyntä on sielläkin vähentynyt."
Toisaalta usein talouden ollessa tiukoilla säästetään suurista investoinneista ja keskityrään arjen pieneen luksukseen. Tällöin juuri astioiden ja käyttöesineiden keräily voi olla sellaista, joka tuottaa iloa ilman että rahaa kuluu liiallisuuksiin.
Jaalan mukaan niin kutsuttuja mikrotrendejä on toki näinäkin aikoina. Hän kyseli aiheesta parilta vintage-kauppiaalta.
Retronomin mukaan turistit ostavat Aasian suuntaan muun muassa 1970-luvun kivitavaraa, esim. Arabian S-mallin mukeja. Myös ND-mallin käsinmaalatut kahvikupit ovat suosittuja, kuten Valencia, Purpurijenkka ja Palermo.
Keräilijä-kauppias Juha Keron mukaan Suomessa liikkuvat hyvin nyt Howard Smithin ja Lillemor Mannerheimin Arabia-figuurit. Erikoisuudet ja harvinaisuudet ovat tietysti oma lukunsa.
Taidekeramiikka, esimerkiksi Rut Brykin ja Birger Kaipiaisen työt, ovat korkealle arvostettuja ja hyvin liikkuvia. Heljä Liukko-Sundströmin taide-esineiden renessanssi saattaa olla tulossa.
Trendejä on vaikea ennustaa
Arabia-asiantuntija ja keräilijä Miikka Jaalan mukaan keräilyn kysynnän trendien syntymekanismeja on vaikea määritellä tarkasti. Jaala kertoo, että Arabian keräilyssä hän on nähnyt yllätyksiä molempiin suuntiin.
Arabian Raija Uosikkisen suunnittelemat Koralli-mallin teekupit ja mukit ovat hänen mukaansa hyviä esimerkkejä esineistä, joiden arvo nousi hetkessä erittäin korkeaksi. Jaala kertoo, että parhaimmillaan Koralli-mukeista maksettiin aluslautasen kanssa lähes 200 euroa. Nyt sen arvo taas on laskenut.
Vastaavia äkillisen hintapiikin kokeneita Arabian esineitä on Jaalan mukaan muitakin, kuten Uosikkisen suunnittelema käsinmaalattu ND-mallin Arabia Nuppu. Monien keräilykohteiden hinnat ovat tulleet sittemmin alaspäin hankalan maailmantilanteen takia.
1960–1970-luku Arabian ND-mallin suunnitteli Ulla Procopé. Sen käsinmaalatut koristeet, kuten Valencia ja Palermo, ovat suosittuja keräilykohteita myös Aasiassa. Kuvassa harvinainen, Raija Uosikkisen suunnittelema Nuppu ja Ulla Procopén Purpurijenkka.
Matala, jykevästä kivitavarasta valmistettu S-mallin teekuppi on Ulla Procopén suunnittelema. Malliin on suunnitellut koristeita mm. Raija Uosikkinen, josta esimerkkinä kuvassa vasemmalla oleva Koralli. Hilkka-Liisa Aholan käsialaa taas ovat säväyttävät, sinivivahteiset koristeaiheet. Nämä käsinmaalatut mukit ovat olleet suosittuja keräilykohteita myös Aasiassa.
Mistä vaihtelu sitten johtuu? Arabian Korallin suosioon vaikutti osaltaan myös Aasian markkinat. Astiastosta tuli siellä keräilijöiden keskuudessa haluttu.
Toisinaan on havaittavissa, että esimerkiksi lehtikirjoitusten nostamat aiheet lisäävät myös esineiden kysyntää. Tietty muotokieli ja aikakausi kiehtovat keräilijöitä, ja mitä enemmän nämä näkyvät mediassa, sitä kiinnostavammiksi ne muuttuvat. Vaikka moni ajattelee keräilevänsä vintage-Arabiaa puhtaasti oman makunsa mukaan, mediavirran vaikutus näkyy silti kiinnostuksen kohteissa.
"Vaikuttajat, kuten suosittuja sometilejä pitävät henkilöt, ovat tietysti myös yksi väylä esineen kysynnän kasvuun", Jaala toteaa. Erään somevaikuttajan mainitessa lehtihaastattelussa ja sometilillään Kalevala-keräilylautaset, niitä alettiin yhtäkkiä kysellä vintagekaupoissa.
Trendejä voidaan myös yrittää tietoisesti luoda, etenkin jos vaikuttajilla on omaa yritystoimintaa tai kaupallisia yhteistöitä.
Hintaan ja kysyntään saattaa vaikuttaa myös uustuotanto. Raija Uosikkisen Arabialle suunnittelemasta ikisuosikista, Emilia-sarjasta tuli 2000-luvulla niin suosittu, että Arabia päätti ottaa koristeen uudistuotantoon vuonna 2023 – nyt Thaimaassa lisenssillä valmistettuna nykypäivän astiamalleihin.
Emilia-sarjan ohessa myös Birger Kaipiaisen suunnittelema Sunnuntai olivat erittäin haluttua vintagemarkkinoilla ennen kuin niitä alettiin valmistaa uustuotantona. Uustuotannon myötä nämä molemmat koristeaiheet tuntuvat kärsineen inflaatiota, vaikka uustuotannon astioiden muotokieli on osin tai kokonaan erilainen kuin alkuperäisissä.
Ajaton kahviastiasto Emilia oli tuotannossa vuosina 1957–1966. Mallia valmistettiin pääasiassa mustavalkoisena, mutta kaakaokupista tunnetaan myös vihreä, ruskea ja lila koriste. G-mallin lautasesta on lisäksi myös harvinaisempi mustapohjainen versio kultakoristeella. Harvinaisempi Tatti-koriste taas on Esteri Tomulan luomus. Sen BA-mallin halutusta ja harvinaisesta kahvikupista on maksettu jopa yli 300 euroa.
Kuten yllä todettiin, osa vintagearabian trendeistä perustuu esteettisille seikoille, osa nostalgialle ja toisaalta paradoksaalisesti halulle olla kiinni zeitgeistissa, ajan hengessä. Sitten on erikseen sijoitusnäkökulma.
"Muumi-mukit ovat ilmiö, jossa haetaan paitsi keräilyn elämystä myös arvonnousun mahdollisuutta. Naapurini osti kuusi kappaletta Muumin päivä -mukeja, vaikka ei edes keräile aihetta", Jaala kertoo.
Tällainen "sijoittaminen" on aina riski, Laskelmoitu keräilyesineen lanseeraaminen ei välttämättä nosta hintoja tulevaisuudessa. Vintagemarkkinoilla tietyt trendit nousevat ja laskevat nopeasti.
Mikäli ostaa nyt trendikästä ja haluttua vintage-Arabiaa arvonnousua ajatellen, se myös kannattaa myydä nopeasti pois trendin ollessa vielä kuumana.
Todelliselle keräilijälle trendit ovat kuitenkin kirosana, sillä esineitä kerätään täysin muista lähtökohdista kuin muotioikkuja tai mahdollista arvonnousua silmällä pitäen.
"Koska keräilyni on nykyään suuntautunut enemmänkin esinehistorian tutkimiseen, pyrin suhtautumaan kaikkiin esineisiin samalla tavalla. Jokaisella esineellä on joku historia", Jaala pyörittelee diplomaattisesti.
Kaj Franck loi 1950-luvulla modernin, funktionaalisen ja erittäin suositun fajanssista valmistetun Kilta-sarjan. Vuonna 1981 malli uudistettiin Teema-nimisenä. Materiaali oli vaihtunut kestäväksi kivitavaraksi.
Tuolloin syntynsä sai myös 0,3 litran vetoinen muki, jota valmistettiin aluksi mustana ja valkoisena. 1980-luvun lopulla materiaali vaihdettiin nykyäänkin tuotannossa olevaan vitroposliiniin, ja vähitellen mallistoon lisättiin myös uusia värejä.
1980-luvun lopulta alkaen Teema-mukeja alettiin valmistaa myös erilaisilla tilaus- ja kausikoristeilla. Vuodesta 1998 alkaen Arabialle koristeita suunnitellut ja Arabian Taideosastoyhdistyksen jäseniin kuuluva Heini Riitahuhta on tunnettu etenkin koristeellisesta Runo-sarjastaan.
Riitahuhta on kuitenkin suunnitellut myös vähemmän tunnettuja Teema-mukien tilauskoristeita. Kuvassa vain Japanin tuotantoon kuuluva Lucky, Sano se kukkasin ja norsuaiheinen muki Juhlat.
Cap Gemini -yhtiölle Riitahuhta sommitteli mm. Päivänkakkara-aiheisen mukin. Tikat ja ketut taas ovat hänen syntymäkunnallensa Kankaanpäälle tehtyjä tilauskoristeita.
Kaikki kuvan mukit ovat harvinaisia, sillä esimerkiksi Kankaanpää-mukeja on valmistettu vain 400 kappaletta. Teema-mukit lienevät tämänkin päivän suosituinta Arabiaa, sillä niitä koristavat myös lukemattomat Muumi-aiheet.
Artikkelin aloituskuva, muut kuvat ja kuvatekstit: Miikka Jaala
Teksti: Katja Weiland-Särmälä
Kirjoittaja on filosofian tohtori, taidehistorioitsija ja esinetutkija
KOKOELMA | Miikka Jaala on kerännyt Arabiaa 2010-luvun alusta lähtien, ja hänellä on kokoelmassaan nelinumeroinen määrä Arabian esineitä. Lue myös: Keräilijän kokoelmassa ainutlaatuista Arabiaa – käyttöesineet suosikkeja
