veronmaksajat.fi

TYÖ & ELÄKE

Saitko koronabonuksen? Näin paljon verot haukkaavat bonuksesta

Saitko koronabonuksen? Näin paljon verot haukkaavat bonuksesta
5.5.2021

Miten työntekijän bonuksia ja kertapalkkioita verotetaan? Yksinkertaisesti ihan samalla tavalla kuin muutakin palkkaa.

Koska palkkatuloja verotetaan progressiivisesti, kertapalkkio nostaa palkansaajan veroprosenttia samalla tavalla kuin palkankorotus tai muut lisätienestit. Progressiivisen tuloverotuksen vuoksi tuloveroprosentti nousee, kun tulot nousevat.

Nykyisin verokortilla on koko vuodelle yksi tuloraja. Kertapalkkio voi aiheuttaa sen, että vuoden viimeisimmän kuukauden tuloista ennakonpidätys tehdään lisäprosentilla. Jos tämän haluaa välttää, voi verokortille hakea korkeamman ennakonpidätysprosentin ja tulorajan jo aikaisemmin.

Koko vuoden tulot ratkaisevat

Verokortin ennakonpidätyksillä ei kuitenkaan ole vaikutusta lopullisen veron määrään. Verot lasketaan sen perusteella, paljonko on ansainnut koko vuoden aikana yhteensä. Verokortin ennakonpidätysprosentit hoitavat verojen maksua verovuoden kuluessa nimensä mukaisesti vain ennakkoon.

Mitä paremmin verokortin arvioidut tiedot tuloista ja vähennyksistä pitävät paikkansa, sitä vähemmän saa veronpalautusta tai tulee mätkyjä maksettavaksi verovuoden jälkeen. Verojen määrä sinänsä ei kuitenkaan riipu siitä, onko tulot arvioinut oikein ja missä vaiheessa verovuotta (tai verovuoden jälkeen) verot maksaa.

Marginaalivero tulojen noususta

Kun tarkastellaan lopullista verotusta ja sitä, miten kertapalkkio vaikuttaa maksettaviin veroihin ja käytettävissä oleviin tuloihin, pohditaan käytännössä marginaaliveroprosenttia. Marginaaliveroprosentti kertoo, kuinka suuren osan verojen nousu vie tulojen noususta.

Progressiivisessa verotuksessa marginaaliveroprosentti on suurempi kuin koko tuloon suhteutettu verojen määrä eli tuloveroprosentti (verot/kokonaistulot = tuloveroprosentti). Tällöin tuloveroprosentti nousee tulojen noustessa.

Kun esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkkaa ansaitseva saa 1 000 euron kertapalkkion, hänen veronsa nousevat noin 480 euroa. Marginaaliveroprosentti on siten 48. Se kertoo siis sen, kuinka suuren osan verot vievät tulojen lisäyksestä.

Nettona tonnin kertapalkkiosta jää käteen 520 euroa.

Tässä laskelmassa on huomioitu Verohallinnolle tilitettävien verojen lisäksi myös pakolliset veronluonteiset työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Nämä ovat tulotasosta riippumatta 8,55 % palkasta (myös siis kertapalkkioista ja bonuksista) ilman 53-62-vuotiaiden korotusosuutta.

Yhteenlaskettu verot ja veronluonteiset maksut sisältävä veroprosentti ja marginaaliveroprosentti nousevat, koska erilaiset automaattisesti palkkatuloista tehtävät vähennykset pienenevät tulojen noustessa ja valtion tuloveroasteikon korkeammat prosentit kohdistuvat tietyt tulotasot ylittäviin tuloihin.

Marginaaliveroprosentti nousee kuitenkin portaittain, ja siten esimerkiksi suunnilleen 2 700–4 000 euron kuukausipalkalla (mikä vastaa noin 33 750–50 000 euron vuosituloja) marginaaliveroprosentti pysyy samana. Keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla laskettuna siis näillä palkkatasoilla 1 000 euron kertapalkkiosta nettotulo kasvaa tuon saman 520 euroa, kun verot nousevat 480 euroa.

Korkea prosentti jo pienillä tuloilla

Pääasiassa marginaaliveroprosentti on pienempi matalammilla tulotasoilla ja suurempi korkeammilla tulotasoilla.

Toisaalta Suomessa marginaaliveroprosentti on jo korkea pienimmilläkin palkkatasoilla. Esimerkiksi koko vuoden työssä olevalla jo 1 700 euron kuukausipalkalla marginaalivero nousee 40 prosenttiin. Noin 1 700–2 350 euron kuukausipalkkaa (noin 21 250–29 375 euroa vuodessa) ansaitsevalla palkansaajalla 1 000 euron kertapalkkiosta 400 euroa menee nouseviin veroihin ja käytettävissä oleva tulo kasvaa 600 euroa.

Korkeimmillaan marginaalivero on hitusen yli 60 prosenttia keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla laskettuna noin 7 250–7 500 euron kuukausipalkalla (noin 90 625–93 750 euroa vuodessa). Tällöin tonnin bonuksesta verot vievät vähän yli 600 euroa ja nettotulo nousee alle 400 euroa.

Laajemmin eri tulotasojen marginaaliveroprosentit ja veroprosentit löytyvät alla olevista esimerkeistä.

JARI, SIIVOOJA

Jari sai bonuspalkkion, koska hänen työkuormituksensa on selvästi kasvanut koronapandemian vuoksi.

Kuukausiansio 2 000 euroa
Vuositulot 25 000euroa
Verot ja maksut 4 918 euroa vuodessa
Veroprosentti, ml. maksut 19,7 prosenttia
Jari saa bonusta 500 euroa
Vuositulot kasvavat 25 500 euroon
Verot kasvavat 5 117 euroon
Veroprosentti nousee 20,1 prosenttiin
Käytettävissä oleva tulo nousee 300 euroa
Marginaalivero on siten 40 prosenttia
BONUS 500 euroa KÄTEEN 300 euroa  


TUULA, HUONEKALUMYYJÄ

Tuulan työnantajayritys maksoi huonekaluliikkeen myyjille bonusta, koska myyjien työmäärä on  lisääntynyt korona-aikana. 

Kuukausiansio 2 600 euroa
Vuositulot 32 500 euroa
Verot ja maksut 7 908 euroa vuodessa
Veroprosentti, ml. maksut 24,3 prosenttia
Tuula saa bonusta 1 000 euroa
Vuositulot kasvavat 33 500 euroon
Verot kasvavat 8 372 euroon
Veroprosentti nousee 25,0 prosenttiin
Käytettävissä oleva tulo nousee 537 euroa
Marginaalivero on siten 46 prosenttia
BONUS 1 000 euroa    KÄTEEN 537 euroa


JASMIN, OHJELMOIJA

Koronapandemia pani uutta vauhtia moniin it-alan yrityksiin. Jasmin sai bonuksen yrityksen kovan tuloskasvun ansiosta.

Kuukausiansio 4 200 euroa
Vuositulot 52 500 euroa
Verot ja maksut 17 558 euroa vuodessa
Veroprosentti, ml. maksut 33,4 prosenttia
Tuula saa bonusta 1 400 euroa
Vuositulot kasvavat 53 900 euroon
Verot kasvavat 18 283 euroon
Veroprosentti nousee 33,9 prosenttiin
Käytettävissä oleva tulo nousee 674 euroa
Marginaalivero on siten 52 prosenttia
BONUS 1 400 euroa    KÄTEEN 674 euroa


Laskelmien ja esimerkkien oletuksia:

Koska verot lasketaan vuositulojen perusteella, kk-palkka on kerrottu 12,5:llä vuosituloksi lomaraha huomioiden. Verot on laskettu keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosentteilla (20,02 ja 1,39). Jos oman asuinkunnan kunnallis- ja kirkollisveroprosentit eroavat niistä paljon, marginaaliveroprosentti eroaa myös jonkin verran.

Veronluonteiset maksut on laskettu 18–52 ja 63–64-vuotiaiden maksuilla. Työeläkevakuutusmaksun korotus nostaa hieman marginaaliveroja 53–62-vuotiailla. 65 vuotta täyttäneillä ja vanhemmilla maksurasitus on kokonaisuudessaan taas kevyempää.

Palkansaajan henkilökohtaiset tuloista tehtävät vähennykset, kuten työmatkakulut ja tulonhankkimismenot, vaikuttavat siihen, millä tulotasolla marginaaliveron taso muuttuu. Kuvio ja esimerkkilaskelmat kuvaavat tilannetta, jossa palkansaajan koko vuoden tulot koostuvat palkasta (ja siihen verrattavista työsuhteen tuloista) eikä veronmaksajalla ole erityisiä vähennyksiä tulonhankkimiskulujen tms. perusteella.

Etenkin kaupan alan yritykset ja kunnat ovat palkinneet henkilöstöään korona-aikana tehdystä hyvästä työstä. Lue huhtikuun Taloustaidosta juttu henkilöstölle koronabonuksia venymisestä. Voit lukea jutun näköislehdestä, jos olet rekisteröitynyt verkkopalvelujemme käyttäjäksi.

Mikael Kirkko-Jaakkola 

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti