veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Perheenjäsen sairastuu – työntekijän ansiotyö joustaa

Perheenjäsen sairastuu – työntekijän ansiotyö joustaa
9.7.2019

Kun perheenjäsen sairastuu eikä pärjää ilman apua, työnantajan on annettava lyhyt vapaa häntä hoitavalle. Pitkistä poissaoloista neuvotellaan, mutta niiden ajaksi laki tarjoaa irtisanomissuojan.  

Vaimo sairastuu keuhkokuumeeseen eikä sairaalahoidon jälkeen selviydy heti yksin kotona. Miehellä on tiukka aikataulu töissä, mutta muitakaan hoitajia ei ole.

Mitä tehdä?

Ensimmäiseksi on viisainta ilmoittaa tilanteesta työnantajalle. Työntekijällä on oikeus lyhyeen palkattomaan poissaoloon, kun perheenjäsen esimerkiksi sairastuu yllättävästi ja työntekijän on välttämättä jäätävä kotiin.

”Oikeus on subjektiivinen eli työnantaja ei voi kieltää sitä”, toteaa sosiaalioikeuden apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha Tampereen yliopistosta.

Työsopimuslain mukaan töistä saa olla poissa siihen saakka, kun hoidettava ei enää tarvitse läheisensä välitöntä läsnäoloa ja muu hoito on saatu järjestettyä. Tarkkaa aikaa laki ei määrittele, mutta kohtuullisena rupeamana pidetään enintään viikkoa.

Joskus potilaalla jo on kotona hoitaja, joka kuitenkin sairastuu itse. Silloin perheenjäsen voi jäädä lyhyeksi ajaksi kotiin, kunnes hoitaja joko palaa tai tilalle on saatu uusi.

Jos työnantaja pyytää, työntekijän on todistettava poissaolonsa syy. Se onnistuu potilaan lääkärin antamalla todistuksella.  

Omaishoitajalle palkatonta vapaata 

Aina ei hoivaamiseen riitä viikko eikä toinenkaan. Jos sairas tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa tai jopa saattohoitoa, työssäkäyvän on ryhdyttävä omaishoitajaksi - hoidettava voi perheenjäsenen lisäksi olla muukin läheinen. Yleensä tarvitaan kuukausia kestävää vapaata töistä.

”Pitkäaikaisesta poissaolosta työntekijän täytyy neuvotella työnantajan kanssa”, Kalliomaa-Puha sanoo.

Sopiminen vaatii yhteisymmärrystä vapaan kestosta ja järjestelyistä, sillä laki ei velvoita työnantajaa antamaan sitä. Jos sopimus kuitenkin syntyy, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa työntekijää poissaolon aikana. Vapaa on palkatonta.

Mahdollisuuksia omaishoitoon tarjoavat myös työajan joustot, joista niin ikään on sovittava työnantajan kanssa. Osa-aikatyössä tehdään lyhennettyä työpäivää tai -viikkoa. Työaikapankkiin säästetään ylityötunteja ja käytetään ne tarpeen mukaan. Vuorotteluvapaalla ollaan kokonaan pois työstä. Liukuvan työajan ansiosta voi joskus hoitaa yllättäviä tilanteita.

Laura Kalliomaa-Puha tietää, että käytännössä moni omaishoitaja puntaroi, uskaltaako pyytää joustoja töistään. Tutkimustulokset Suomesta, Saksasta ja Britanniasta vahvistavat kuitenkin, että joustot ja avoin puhe olisivat kaikkien etu.

”Työt sujuvat tehokkaammin, kun ei tarvitse olla läheisestä huolissaan. Omaishoitajille työ on henkireikä, ja he ovat motivoituneita työntekijöitä.” 

Kunnat päättävät omaishoidon tuesta

Kun asiat on sovittu työnantajan kanssa, on aika miettiä perheen taloutta.

Kotiin jäävä voi saada omaishoidon tukea, vaikka tekisi osa-aikaisena töitäkin. Etu on kuitenkin harkinnanvarainen, ja siitä päättävät kunnat.

”Tuki on tarkoitettu rankkaa hoitotarvetta varten, esimerkiksi aivoinfarktipotilaan hoitoon”, Kalliomaa-Puha kertoo.

Laki määrittelee tuelle kaksi tasoa. Tavallisen omaishoidon tuki on noin 400 euroa kuukaudessa ja korkeamman noin 800 euroa. Korkeampi taso on tarkoitettu hoidon kannalta raskaisiin siirtymävaiheisiin kuten sairaalasta kotiutumiseen tai saattohoitoon. Monissa kunnissa on kuitenkin käytössä useampia korvausluokkia.  

Jos tukea on tarjolla, hoitaja tekee kunnan kanssa toimeksiantosopimuksen läheisen hoidosta. Tuen lisäksi hoitajalle kertyy eläkettä, hän saa tapaturmavakuutuksen sekä kuukausittain vähintään kahden vuorokauden mittaisen vapaan. Tarvittaessa tulee myös valmennusta hoitotyöhön sekä terveystarkastuksia.  

Kunnilta löytyy muitakin tukimuotoja kuin omaishoidontuki.

”Voi esimerkiksi sopia, että kotihoito käy katsomassa potilasta silloin, kun itse on töissä. Kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen ja selvittää, mitä palveluja saa”, Kalliomaa-Puha kannustaa.

Myös Kelalla on etuuksia, jotka maksetaan esimerkiksi vammaiselle suoraan ja jotka auttavat perheen taloutta. Kela auttaa lisäksi kartoittamaan, mitä muita taloudellisia tukimuotoja on tarjolla. 

Kun perheenjäsen tarvitsee hoitoasi kotona:

  • ilmoita lyhyestä poissaolosta työnantajalle ja kerro syy. Varaudu todistamaan se.
  • neuvottele pitkästä poissaolosta työnantajan kanssa.
  • ota yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen ja selvitä mahdollisuutesi tukeen ja apuun.
  • selvitä, saatko sinä tai saako hoidettava tukea Kelasta.

TUTUSTU!

  • Laura Kalliomaa-Puha on kirjoittanut omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamisesta raportin, jonka sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi alkuvuodesta:  
  • Neuvontaa tarjoaa Omaishoitajaliitto 
  • Tukea voi saada myös Kelasta 
  • Vertaistukea, koulutusta ja virkistystä tarjoaa myös SPR 
  • Jos hoidettava on sotainvalidi, kannattaa ottaa yhteyttä Sotainvalidien Veljesliittoon

Hanna Lehto-Isokoski 

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.