veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Miten vanhuksen pankkiasiat kannattaa hoitaa?

Miten vanhuksen pankkiasiat kannattaa hoitaa?
3.3.2017

Miten järjestää iäkkään henkilön pankkiasiat, kun hän ei enää itse niitä kykene hoitamaan? 

Pankkiasioiden hoitamisesta voi tulla ylivoimaisen hankalaa vanhalle ihmiselle, jos konttorit ovat kaukana eikä sähköisten palvelujen käyttäminen ole mahdollista. Myös oma terveydentila voi olla esteenä. Onneksi vanhus voi monella tavoin valtuuttaa lähiomaisiaan auttamaan asioinnissa.   

”Edunvalvontavaltuutus on erittäin tärkeä. Sellainen pitäisi olla jokaisella 18 vuotta täyttäneellä, täysivaltaisella henkilöllä. Kun ei voi tietää, mitä meille itse kullekin voi tapahtua”, varatuomari Kati Piilo OP:n lakiasioiden palvelusta sanoo.

Jos ikäihmiselle puhkeaa esimerkiksi muistisairaus, viimeistään diagnoosin saatuaan hänen pitäisi kiireesti tehdä edunvalvontavaltuutus. ”Hoitavalta lääkäriltä on hyvä pyytää lausunto, että diagnoosin saanut kykenee vielä tässä vaiheessa ymmärtämään valtuutuksen merkityksen”, Piilo opastaa.

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun maistraatti on sen vahvistanut. Myös Nordean Sata-Hämeen aluejohtaja Elina Lampinen-Kinnari kannustaa tekemään hyvissä ajoin edunvalvontavaltuutuksen.

”Suosittelemme aina edunvalvontavaltuutuksen tekemistä. Saatamme olla jopa liikkeelle paneva voima esimerkiksi silloin, kun näemme että henkilön käyttäytyminen tilinsä suhteen selvästi muuttuu”, Lampinen-Kinnari sanoo. 

Valtuutuksen kanssa pankkiin

Kun edunvalvontavaltuutus on tehty ja vahvistettu maistraatissa, sen kanssa tullaan pankkiin.

”Tuolloin valtuuttajan tilin käyttöoikeustiedot päivitetään. Ne voidaan esimerkiksi liittää valtuutetun omiin palveluihin siten kuin valtuutuksessa on todettu”, Lampinen-Kinnari täsmentää.

Myös OP:ssa maistraatin vahvistama edunvalvontavaltuutuksen valtakirja tulee toimittaa pankkiin nähtäväksi.

”Voimme keskustella valtuutetun kanssa, miten valtuuttajan pankkiasiat järjestetään. Pankin tulee saada nähtäväksi alkuperäinen, vahvistettu valtakirja, mutta sitä ei tarvitse jättää pankille”, Kati Piilo toteaa.

”Valtuutuksen sisällöt vaihtelevat. Pankin täytyy pystyä tarkastamaan valtuutuksen sisältö, jotta voidaan varmistua valtuutetun toimivallasta. Toimivallassa voi olla esimerkiksi rajoituksia, tai joihinkin toimiin voidaan tarvita maistraatin lupa”, Piilo täsmentää.

Jos valtakirjaa ei ole

Jos toimintakyvyttömällä vanhuksella ei ole edunvalvontavaltuutuksen valtakirjaa, tulee vanhukselle hakea lainmukaista edunvalvontaa.

”Jos vaikkapa vanhuksen lapsi tulee pankkiin kysymään neuvoa, miten nyt toimia raha-asioissa, aivan ensimmäiseksi neuvomme, että edunvalvontahakemus tulee toimittaa heti maistraattiin. Edunvalvonta-asia saadaan näin vireille”, Piilo toteaa.

Samaa sanoo Nordean Elina Lampinen-Kinnari.

”Kun vanhuksella ei selvästi enää ole mitään mahdollisuuksia hoitaa pankkiasioitaan, alkaa olla virallisen prosessin paikka. Tuolloin haetaan virallista edunvalvojaa. Tässäkin tilanteessa se voi olla joku lähisukulaisista. Jos sellaista ei löydy, se voi olla myös yleinen edunvalvoja eli viranomainen. Näin vältytään myös mahdollisilta riidoilta, joita omaisten välille voi tulla”, Lampinen-Kinnari toteaa.

Kati Piilo tähdentää, että edunvalvonnassa mennään askel tiukempaan suuntaan edunvalvontavaltuutukseen verrattuna.

”Edunvalvontavaltuutuksessa hyvä asia on se, että voi itse määrätä mitä saa tehdä. Voi antaa paljon laajemmat oikeudet kuin mitä on lainmukaisella edunvalvojalla. Jos edunvalvonnan valtakirjaa ei ole tehty, me katsomme laista mitä edunvalvoja saa tai ei saa tehdä.”

”Edunvalvoja on myös tilivelvollinen maistraatille vuosittain, kun taas valtuutuksessa näin ei välttämättä ole”, Piilo sanoo. 

Miten toimitaan ennen edunvalvontaa?

Ennen kuin toimintakyvyttömälle vanhukselle on määrätty edunvalvoja ja laskut pitäisi hoitaa, miten pankissa toimitaan?

”Jos noudatetaan aivan pilkulleen lakia, me emme saisi tehdä mitään. Emme edes saisi sanoa pankkisalaisuuden vuoksi, onko kyseinen vanhus asiakkaamme”, Kati Piilo tähdentää.

”Käytännössä kuitenkin esimerkiksi lapsilla on usein selkeä tieto vanhempansa pankkiasioista. Tässä välivaiheen aikana tulee keskustella vanhuksen pankin kanssa siitä, kuinka ylimenovaiheen aikana asiat saadaan hoidettua. Rahaa tililtä ei missään nimessä anneta tai siirretä pois”, Piilo toteaa.

Lapselta voidaan myös pyytää virkatodistusta, että hän todellakin on kyseisen vanhuksen lapsi. Piilo korostaa, että pankki hoitaa mahdolliset eritysjärjestelyt vain välivaiheen hätäapuna. 

Maksuille lisäaikaa

Nordeassa pääperiaate on, että toimintakyvyttömän vanhuksen tililtä ei lähde maksuja ennen kuin edunvalvonta on saatu kuntoon.

Elina Lampinen-Kinnari tähdentää, että pankilla ei ole oikeutta mennä asiakkaiden tileille.

Kimuranttiin tilanteeseen hän antaa neuvoksi pyytää laskuttajalta lisää maksuaikaa.

 ”Jos vaikkapa sähkölasku on erääntymässä ja edunvalvonnan prosessi vie aikaa, kannattaa soittaa sähköyhtiöön, kertoa tilanne ja pyytää lisää maksuaikaa laskun maksamiseen.

Lisäksi Lampinen-Kinnarin mukaan perheissä toimitaan usein myös niin, että omalta tililtä maksetaan vanhuksen laskuja pois.

”Rahat saa sitten takaisin, kun vanhuksen tiliasiat ovat kunnossa. Tämä on yleisempi käytäntö kuin se, että tullaan pankkiin pyytämään, voisiko pankki omalla riskillä maksaa laskut vanhuksen tililtä.”

Yksi keino hoitaa säännölliset laskut ajallaan on myös ajoissa siirtää niitä mahdollisimman paljon verkkopankissa automaattisiksi e-laskuiksi, jotka voidaan asiakkaan niin halutessa veloittaa tililtä eräpäivinä.

”Kenenkään ei tuolloin tarvitse tehdä mitään aktiivisesti, vaan lasku hoituu, vaikka itse olisi poissa pelistä”, Kati Piilo sanoo. 

Käyttöoikeus tiliin

Elina Lampinen-Kinnari toteaa, että jos vanhus on vielä oikeustoimikelpoinen, hän voi myös asettaa tilinsä käyttöoikeuden valitsemalleen luotetulle henkilölle. Usein tämä on oma lapsi tai muu lähiomainen.

”Kun vanhuksen tiliin laitetaan käyttöoikeus, tili liitetään käyttöoikeuden haltijan verkkopankkiin. Tai hänelle voidaan tilata kortti kyseiseen tiliin, jolloin hän voi ryhtyä hoitamaan juoksevia asioita, esimerkiksi kaupassa käyntiä ja laskujen maksamista omalla tilinkäyttövälineellä”, Lampinen-Kinnari sanoo.

Kati Piilon mukaan käyttötilin käyttöoikeuden voi myös antaa mahdollisen edunvalvontavaltuutuksen lisäksi. Tuolloin pitää henkilökohtaisesti käydä pankissa.

”Nykyisin voimme antaa käyttötiliin varsin laajat käyttöoikeudet. Äiti voi esimerkiksi antaa laajat käyttöoikeudet tyttärelleen, jolloin tyttärelle annetaan tiliin omat verkkopankkitunnukset”, Piilo tähdentää.

Piilon mukaan nykyisin onkin varsin yleistä, että ikääntynyt sanoo pankissa, että olisi hyvä jos varmuuden vuoksi jollakulla muulla olisi käyttöoikeudet hänen tiliinsä.

”Sopimuksessa voi olla myös, että käyttötililtä saa laskujen maksamisen lisäksi nostaa rahaa. Käyttöoikeudet tiliin voidaan antaa sen laajuisina kuin tilin omistaja itse haluaa”, Piilo sanoo.

Täysin poissuljettua sen sijaan on, että luovuttaisi omat pankkitunnuksensa ja pankkikortin tunnusluvun toiselle henkilölle. Niitä ei koskaan saa luovuttaa ulkopuoliselle, ei edes perheenjäsenelle.

Omaisuuden myynti ja varallisuus

Jos vanhus on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen ja siinä on sovittu, että valtuutettu saa myydä kiinteää omaisuutta, esimerkiksi vanhuksen asunnon, voimassa olevan valtakirjan nojalla näin voi toimia.

”Valtakirjassa voi olla myös maininta, että omaisuuden myynti edellyttää kaikkien jälkeläisten suostumusta”, Kati Piilo huomauttaa.

”Jos valtakirjaa ei ole, ainoa mahdollisuus omaisuuden myyntiin on hakea edunvalvontaa. Sen lisäksi omaisuuden myyntiin vaaditaan aina maistraatin lupa”, Piilo toteaa.

Elina Lampinen-Kinnari lisää, että kaupan pitää lisäksi olla henkilön edun mukainen. ”Kysymykseksi nousee myös se, että mitä kaupasta saaduilla rahoilla tehdään”, hän täsmentää.

Eläkeläisillä on usein muitakin tuloja kuin eläkettä. Osa ikäihmisen pankkiasioista on sijoitusten hoitoa.

Edunvalvontavaltuutus on tässäkin asiassa Lampinen-Kinnarin mielestä hyvä keino sopia, miten sijoituksia hoidetaan jatkossa, jos vanhus menettää toimintakykynsä.

”Jos vanhuksella on virallinen edunvalvoja, melko pitkälti laki sanelee, mitä hän saa tai ei saa tehdä sijoituksille. Kuitenkaan ei ole henkilön edun mukaista, jos sijoitukset jätetään tyystin hoitamatta”, Lampinen-Kinnari toteaa.

Riitta Rimmi

Lue helmikuun Taloustaidon näköislehdestä, miten edunvalvontavaltuutus tehdään. Taloustaidon näköislehteä voivat lukea Veronmaksajien jäsenet ja lehden tilaajat. Kirjaudu tästä lukeaksesi helmikuun Taloustaitoa.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.