veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Töihin kesällä julkisilla – iskikö ruuhka tai hajosiko puhelin?

Töihin kesällä julkisilla – iskikö ruuhka tai hajosiko puhelin?
1.7.2019

Kesäaikaan joukkoliikenteen palveluja karsitaan matkustajamäärän arvioidun laskun vuoksi. Jos oma työmatkasi muuttuu kohtuuttoman vaikeaksi, voit vaikuttaa asiaan palautteella. Rikkoutuneista tavaroista tai tapaturmista kannattaa hakea korvausta.

Kesän työmatka-aikataulut suunnitellaan joukkoliikenteessä matkustaja-arvioiden mukaan. Arviot eivät aina pidä paikkaansa. Esimerkiksi kasvukeskuksissa kesäisinkin käydään ahkerasti töissä julkisilla välineillä. Miten kannattaa toimia, jos oma työmatka muuttuu kohtuuttoman vaikeaksi, ryhmäpäällikkö Mika Häyrynen Helsingin seudun liikenteestä (HSL)?

”Paras tapa vaikuttaa asiaan on antaa asiakaspalautetta liikenteen järjestäjälle. Esimerkiksi meillä HSL:llä on verkkosivuilla sähköinen palautekaavake. ”

Liikennöitsijä korvaa matkustajan vahingot

Jos ruuhkaisessa liikennevälineessä seisova matkustaja kaatuu ja loukkaa itsensä, korvausta haetaan liikennöitsijältä. Näin voi toimia myös silloin, jos puhelin, silmälasit tai muu arvokas esine saa kolauksen ja menee rikki.

”Vahingon sattuessa matkustajan tulisi ottaa välittömästi yhteyttä kuljettajaan tai junassa esimerkiksi muuhun henkilökuntaan, kuten konduktööriin tai vartijaan”, Häyrynen sanoo.

Nopeus on tärkeää siksi, että matkustaja saa todisteet vahingon tapahtumisesta liikennevälineessä. Myös kanssamatkustajia kannattaa pyytää todistajiksi.

”Liikennöitsijä hakee korvausta vakuutusyhtiöltään. Vakuutusyhtiö ei katso näytön vahingosta riittävän, jos matkustaja ottaa yhteyttä liikennöitsijään vasta muutaman päivän kuluttua”, Häyrynen sanoo.

Paljonko matkustajia saa ottaa kyytiin?

Joukkoliikennevälineen kuormitusta valvoo kuljettaja. Häyrysen mukaan esimerkiksi bussin täyttöaste on kuljettajan vastuulla. Ylempi valvontaviranomainen on tieliikennelain mukaan poliisi.

”Pääkaupunkiseudulla näkee tilanteita, joissa kuljettaja kääntää bussin näyttöön.”TÄYNNÄ”-ilmoituksen. Silloin pysäkeiltä pääsee kyytiin vasta, kun matkustajamäärä on vähentynyt”, Häyrynen sanoo.

Lähijunissa tai metrossa tällaista menetelmää ei ole. Käytävillä seisovilla matkustajilla ei myöskään ole käden ulottuvilla tukitankoa, kuten bussissa. Miksi turvatangot puuttuvat?

”Bussissa äkkijarrutukset ja kriittiset ongelmat reitillä ovat yleisempiä kuin junissa tai metrossa. Siksi raideliikenteessä ei ole katsottu olevan samanlaista tarvetta tukikaiteille.”

Asiakaspalaute vaikuttaa.  HSL kerää tietoa matkustajamääristä jatkuvasti aikataulujen suunnittelua varten. Aikatauluihin tehdään yleensä muutoksia vain liikennöintikauden vaihtuessa, eli käytännössä keväisin ja syksyisin. ”Liikennöintikauden aikana muutoksia tehdään yleensä matkustajilta ja liikennöitsijöiltä saadun palautteen seurauksena, hyvin perustelluista syistä”, Mika Häyrynen sanoo. Busseissa laskentatieto saadaan lipunmyynnistä ja -leimauksista. Lähijunissa, raitiovaunuissa ja metroissa on laskentalaitteita. Suomenlinnan lautalla porttilaskuri tai miehistö laskee matkustajat.

Miksi lisävuoroja tulee hitaasti?

Kaikki joukkoliikennettä Suomessa suunnittelevat tahot, kuten esimerkiksi kaupungit ja liikennöitsijät, seuraavat ahkerasti matkustajamääriä, Nina Frösén, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntija sanoo. Frösénin mukaan lisävuoroja ruuhka-alueille saattaa silti syntyä hitaasti.

”Hankinta-ajat ovat helposti pitkiä, jos pitää saada sekä uusia kuljettajia että uutta kalustoa.”

Jokainen toimivaltainen viranomainen järjestää joukkoliikenteensä omien resurssiensa ja periaatteidensa mukaisesti. Lakisääteisiä velvoitteita joukkoliikennepalveluiden järjestämiseen ei ole.

Junaliikenteessä kalustoon liittyviä vaatimuksia asetetaan muun muassa EU-tason säädöksissä. Muun muassa esteettömyys on huomioitava.

”Traficom valvoo kaluston käyttöönottoa ja tarkistaa, että EU-määräykset täyttyvät.”

Entä jos matkustaja siitä huolimatta tuntee olonsa turvattomaksi esimerkiksi lähijunassa, jossa ei ruuhkassa saa otetta yhdestäkään kädensijasta?

”Ensisijaisesti asiasta kannattaa olla yhteydessä liikennöitsijään tai liikennettä järjestäväään tahoon. Liikennevälineissä koetun turvallisuuden tilaa seurataan kansallisella tasolla toki myös jatkuvammin esimerkiksi Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin -kyselytutkimuksen avulla.”

Satu Alavalkama

Tutustu Liikenneviraston tutkimukseen: Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin 2017 

 

 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.