veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Eläkeläistutkimus: Omistusasunto lisää tyytyväisyyttä elämään

Eläkeläistutkimus: Omistusasunto lisää tyytyväisyyttä elämään
19.8.2019

Omistusasunnossa asuvat eläkeläiset ovat keskimäärin selvästi tyytyväisempiä elämäänsä kuin vuokralla asuvat eläkeläiset. Miksi? Vastauksia löytyy Eläketurvakeskuksen laajasta eläkeläistutkimuksesta.

Kysymys asumismuodon vaikutuksesta on osa Eläketurvakeskuksen tekemää laajaa tutkimusta eläkeläisten taloudellisesta hyvinvoinnista ja siitä, millaiseksi he kokevat toimeentulonsa.

Tutkimuskysely tehtiin syksyllä 2017, ja siihen vastasi lähes 3 000 eläkkeensaajaa. Vastaajat olivat 55–85-vuotiaita vanhuus-, työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkeläisiä. Vastausprosentti oli poikkeuksellisen suuri, 73 prosenttia.

Tutkimus selvittää eläkeläisten taloudellista hyvinvointia monesta näkökulmasta. Siinä käsitellään asumismuodon vaikutuksen lisäksi muun muassa eläkeläisten toimeentulokokemusta maaseudulla ja kaupungissa, sukupolvien välistä avunantoa osana toimeentuloa sekä työssäkäyntiä eläkkeellä.

Turvallisesti omassa kodissa

Peräti 77 prosenttia 55–85-vuotiaista asuu omistusasunnossa. He ovat kyselyn mukaan selvästi tyytyväisempiä elämäänsä kuin vuokralla asuvat eläkeläiset.

eläkeläisten asumismuoto ja tyytyväisyys elämään

Itse asumistyytyväisyydessä ei ole suurta eroa vuokralaisten ja omistusasujien välillä, mutta taloudelliset tekijät heijastuvat kokonaishyvinvointiin: omistusasujat ovat paremmin toimeentulevia ja heillä on harvemmin vaikeuksia kattaa asumismenojaan. Se on osasyy eroihin omistus- ja vuokra-asujien elämäntyytyväisyydessä.

Kyselyn mukaan omistusasujista 22 prosenttia kokee vaikeuksia kattaa asumismenojaan, kun vuokralla asuvista vaikeuksia on 56 prosentilla.

Lisäksi omistusasunto ylipäätään lisää taloudellista turvaa ja elämän ennakoitavuutta. Jo aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että omistusasuminen vaikuttaa myönteisesti eläkeläisten elämäntyytyväisyyteen, ja tämä tutkimus vahvistaa aiempia tuloksia.

Harva käy töissä rahan takia

Yhä useampi vanhuuseläkkeellä oleva käy töissä. Nykyään 14 prosenttia 63–74-vuotiaista eläkeläisistä työskentelee.

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että nämä työssäkäyvät ovat suurimmalta osaltaan valikoitunut joukko eläkeläisiä, joilla on myös ilmeisen hyvät mahdollisuudet tehdä työtä, jos he niin haluavat.

Työssäkäyvillä vanhuuseläkeläisillä on enemmän varallisuutta ja parempi terveys kuin muilla. Heillä on huomattavasti muita harvemmin vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa. Peräti 60 prosenttia työssäkäyvistä kokee, että ansiotyöllä on melko pieni tai hyvin pieni merkitys heidän toimeentulolleen.

Noin 77 prosenttia työssäkäyvistä ilmoittaakin työntekonsa motiiviksi työnsä mielenkiintoisuuden. Työskentelyyn liittyvät sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä 61 prosentille ja toimiminen yrittäjänä 46 prosentille.

eläkeläisten motiivit työntekoon

Lisäansioiden hankkiminen oli osittain tai pääasiassa motiivina työnteolle 48 prosentilla, mutta taloudellinen pakko – osittain tai pääasiassa – 22 prosentilla.

Ulla Simola

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.