Työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekkäällä on hyviä uutisia: työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyjien määrä laskee. Eläkkeen sijaan moni hakija kuntoutuu takaisin töihin. Hylkäävä eläkepäätös voi kuitenkin olla iso pettymys. Kivekäs kertoo, millä perusteilla päätökset tehdään.
Ylilääkäri Jukka Kivekäs silmäilee tyytyväisenä työeläkeyhtiö Varmassa pylväskäyrää, joka kertoo työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden määrän laskusta. Tänä vuonna ennuste on selvästi alle 20 000 henkilöä, mikä on pienin joukko kuuteentoista vuoteen.
Kun työkyvyttömyyseläkemenot pysyvät kurissa, työeläkevarat riittävät paremmin tuleviin eläkkeisiin. Kivekäs sanoo, että hyvä kehitys johtuu siitä, että ihmiset elävät terveellisemmin ja heidän terveyttään pystytään hoitamaan paremmin.
”Esimerkiksi vaikeita tapaturmien jälkitiloja ja syöpiä hoidetaan pitkään, mutta usein toimintakyky saadaan palautumaan. Sydäninfarktistakin pystytään kuntouttamaan työkykyiseksi”, sanoo Kivekäs.
Paranemiseen kuuluu paluu asteittain arjen toimintoihin.
”Ihmisen ei pidä säästellä itseään loppuikää kipujen pelossa. Kuntoutuminen sujuu, kun siirtyy sopivalla tahdilla työhön. ”
Kivekäs on iloinen siitä, että työelämä joustaa entistä paremmin. Kuntoutujan töitä voidaan järjestellä, kun ihmisillä on enemmän koulutusta ja moni tehtävä vaatii vähemmän kehon voimia.
”Lainsäädännöllä on parannettu sosiaaliturvaa. Työhön palaajalla on vaihtoehtoina osasairauspäiväraha, osatyökyvyttömyyseläke ja työkokeilu.”
Lähes joka kolmas päätös on hylkäys
Vuosittain noin 4 500 työkyvyttömyyseläkkeen hakijaa saa hylkäävän päätöksen työeläkeyhtiöltä. Viime vuonna hylättyjen osuus kipusi työeläkeyhtiöissä lähes 29 prosenttiin hakijoista. Mistä tämä johtuu?
”Tilasto osoittaa, että hylkäykset eivät kohdistu mihinkään tiettyyn ikäluokkaan tai sairausryhmään. Yksi selitys voisi olla se, että yhä useampi hylkäyspäätöksen saanut on ollut samassa työelämän tilanteessa: pari vuotta on kulunut vailla vakinaista työsuhdetta ja ansiosidonnainen päivärahakausi on pian päättymässä,” sanoo Kivekäs.
Hylkäyspäätöksen tekijät ovat katsoneet hakijan työkykynsä puolesta kuuluvan työmarkkinoille, vaikka sopivaa työpaikkaa ei ole löytynyt. Hylkäyspäätöksen ohessa annetaan neuvoja kuntoutusmahdollisuuksista.
”Kuntoutus tuottaa tulosta. Seitsemän kymmenestä kuntoutujasta päätyy takaisin työelämään. Kuntoutus myös maksaa itsensä takaisin yhteiskunnalle kahdessa vuodessa”, sanoo Kivekäs.
Näin hakemus käsitellään
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan omasta työeläkelaitoksesta tai Kelasta. Hakemus tehdään, kun sairaus tai vamma heikentää työkykyä vähintään vuoden yhtäjaksoisesti. Käsittelyyn kuluu noin 70 päivää, joten toimeen kannattaa ryhtyä hyvissä ajoin ennen kuin mahdollinen sairauspäiväraha tai kuntoutusetuus loppuu.
Hakemuksen käsittelyä nopeuttaa, jos mukana on mahdollisimman paljon tietoa ja lausuntoja.
”Tietojen pyytäminen Kelasta ja työnantajalta kerryttää odottelupäiviä. Jos kaikki tarvittava tieto olisi käsillä ja käsittelevät henkilöt saatavilla, päätös voisi syntyä jopa tunnissa,” sanoo Kivekäs.
Eläkehakemusta käsittelevät eläkeratkaisija ja -lääkäri. Vakuutuslääkärit ovat vakuutuslääketieteen erityispätevyyden suorittaneita erikoislääkäreitä. Erityispätevyyden saadakseen lääkärin on osallistuttava eläkeasioista päättämiseen esimerkiksi vakuutusyhtiössä kolmen vuoden ajan vähintään 20 tuntia viikossa sekä suoritettava teoreettista koulutusta vähintään 60 tuntia.
Vakuutuslääkäri ei tapaa eikä tutki työeläkkeen hakijaa. Tämä herättää joskus kummastusta.
”Kun lääkäri on vapaa potilas-lääkärisuhteesta, kaikki hakemukset käsitellään yhdenmukaisesti. Näin pyritään varmistamaan, että samalla tavalla sairaat saavat eläkejärjestelmässä samanlaisen kohtelun”, sanoo Kivekäs.
Vakuutuslääkäreiden työtapa ei aina miellytä hakijoita. Puskaradio väittää, että vakuutuslääkäri saa tulospalkkion hylkäävistä päätöksistä.
”Tämä ei pidä paikkaansa. Kerromme hylkäyksistä avoimesti ja julkaisemme hylkäysosuuden Varman vuosikertomuksessa,” sanoo Kivekäs.
Hakija saa hylkäyspäätöksessä yksilölliset päätöksen perustelut. Lisäksi hänellä on oikeus saada eläkepäätökseen liittyvät ratkaisumuistiot luettavaksi. Jos niistä haluaa puhua lääkärin kanssa, Varmassa puhelu ohjataan ylilääkäri Kivekkäälle.
”Soittoja tulee noin yksi viikossa. Kysyn usein, voisimmeko saada vielä jotakin uutta tietoa hakijan terveydestä, onko esimerkiksi tulossa uusia tutkimuksia. Puhumme myös kuntoutusvaihtoehdoista.”
Liitteeksi jopa viisi lääkärinlausuntoa
Kun teet työkyvyttömyyseläkehakemusta, viisi lääkärinlausuntoa ei ole liioittelua. Aloita kirjoittamalla eläkehakemuksessa oma selvitys tilanteestasi.
Lisäksi tarvitset ainakin B-lääkärinlausunnon, jossa kuvataan sairautesi ja sen hoito. Saat lausunnon esimerkiksi terveyskeskuksesta, yksityiseltä lääkäriasemalta tai työpaikan lääkäriltä. Erikoislääkärin ja erikoissairaanhoidon lausunnot ovat myös hyödyksi. Niistä vakuutuslääkäri näkee, miten sairautesi ja toimintakykysi ennustetaan kehittyvän tulevaisuudessa
”Jos saat Kelan sairauspäivärahaa, Kela lähettää eläkelaitokseen kaikki Kelan lääkärinlausunnot. Jos olet ollut kuntoutuksessa, voit itse lähettää kuntoutuslaitoksen raportin”, listaa Kivekäs.
Eläkeyhtiö pyytää useimmiten lausunnon myös työnantajaltasi. Siinä lähiesimies kuvaa, mitä työtä teet, voiko kuormitustasi helpottaa ja olisiko sinun mahdollista tehdä osa-aikatyötä.
Yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syyt ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten vammat. Ne ovat myös vaikeimmin arvioitavia, vaikka suomalaiset lääkärintodistukset ovat hyviä ja luotettavia, sanoo Kivekäs.
Tästä valitetaan
Myönteinen eläkepäätös ei ole varma nakki, vaikka oma lääkärisi olisi arvioinut sinut työkyvyttömäksi. Jos vakuutuslääkäri silti hylkää hakemuksen, päätös ymmärretään helposti väärin: ”Miksi vakuutuslääkäri ei usko lääkäriäni?”
”Vakuutuslääkäri ei arvioi henkilön työkyvyn alenemista pelkästään lääketieteellisesti, vaan mukana on myös kokonaisuuden arviointi oikeudellisin perustein. Päätökseen vaikuttavat esimerkiksi koulutus, ikä, asuinpaikka, ammatti ja työn vaatimukset”, sanoo Kivekäs.
Sosiaali- ja terveysministeriö perustelee asiaa verkkosivuillaan näin: ” Jos toimintakykysi ei riitä ammattisi vaatimuksiin, eläkelaitos ja Kela voivat selvittää mahdollisuutesi muihin työtehtäviin. Lakisääteisten vakuutusten tavoitteena on työkykysi ja ansiomahdollisuuksiesi säilyttäminen tai parantaminen.”
10-20 prosenttia päätöksistä muutetaan
Työeläkepäätöksestä voi valittaa 30 vuorokauden aikana päätöksen saamisesta. Lähetä valitus ensiksi hakemuksen ratkaisijalle eli työeläkeyhtiöllesi tai Kelalle. Jos ne eivät oikaise päätöstä, valitus siirtyy muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunnan käsittely on maksutonta ja ratkaisu syntyy noin puolessa vuodessa.
Mikäli et ole tyytyväinen muutoksenhakulautakunnan ratkaisuun, voit valittaa asiasta vakuutusoikeuteen. Käsittelyyn kuluu noin vuosi. Muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus muuttavat noin 10-20 prosenttia käsittelemistään päätöksistä.
Kaikkien työeläkeyhtiöiden vakuutuslääkäreiden nimet ovat olleet tästä vuodesta asti julkisia korkeimman hallinto-oikeuden vaatimuksesta. Saavatko lääkärit nyt hankalia yhteydenottoja henkilöiltä, jotka ovat pettyneet eläkepäätöksiinsä?
”Uhkailua ei ole tullut, vaikka esimerkiksi meillä Varmassa lääkäreiden nimitiedot on julkistettu jo vuodesta 2002.”
Kuvateksti:
Työurat pitenevät, sillä ihmiset elävät terveellisemmin kuin ennen. Työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs kerää metsässä liikkumisesta voimia työhön.
KUKA?
Nimi: Jukka Kivekäs
Tehtävä: Työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri. Tehtäviin kuuluu vakuutuslääkärinä toimiminen eli työkyvyttömyys- ja kuntoutushakemusten arviointi. Kehittää yhdessä Varman asiakasyritysten kanssa työkykyä ylläpitäviä käytäntöjä, menetelmiä ja koulutuksia. Toimii työeläkejärjestelmän edustajana ja vaikuttajana.
Mitkä ovat sinusta parhaita keinoja työkyvyn ylläpitämiseksi?
”Jokaisen olisi tärkeää pitää huolta itsestään ja kunnostaan. Samoin hyvää sairauksien hoitoa tulisi saada riittävän nopeasti. Työpaikalla pitäisi voida muokata tehtäviä toimintakykyä vastaaviksi.”
Miten itse pidät huolta työkyvystäsi?
”Saan voimaa siitä, että koen työni mielekkääksi. Pyrin siihen, että elämässäni olisi sopiva määrä työtä ja vapaa-aikaa ja että niiden välillä olisi riittävä ero. Huolehdin kunnostani esimerkiksi suunnistamalla. Metsässä liikkuminen kehittää sekä kehoa että havainnointikykyä.”
Satu Alavalkama
Jukka Kivekkään haastattelu Ylen Aamu-tv:ssä 1.10.2014. Aihe: "Mitkä työt ovat niin raskaita, että voi päästä eläkkeelle muita varhemmin?"
