Maahanmuuttajilla on iso merkitys Suomen työmarkkinoilla. Väestörakenteen vinouman takia työmarkkinoille on asiantuntijoiden mukaan välttämätöntä saada uusia tulijoita, jos halutaan pitää kiinni suomalaisesta hyvinvointivaltiosta. Miten ulkomaalaiset solahtavat suomalaiseen työelämään? Katso grafiikat jutun lopusta.
Iranilaisen Leila Gharajeh-Daghin tarina kertoo rohkeudesta ja periksiantamattomuudesta. Kun tilitoimisto LG Business House Oy:n myöhemmin perustanut nainen tuli vuonna 2010 suomalaisen miehen perässä Suomeen, hänen poikansa Daniel oli vasta viiden kuukauden ikäinen.
“Daniel syntyi, kun olin yksin Turkissa. Kahden kuukauden kuluttua saimme passin, menimme Dubaihin ja sieltä Suomeen. Kaikki piti aloittaa alusta”, Gharajeh-Daghi sanoo.
Hänen tarinansa – maahanmuuttajan matka kovan työn kautta osaksi suomalaista yhteiskuntaa – on poikkeuksellinen, mutta silti yhä yleisempi.
Maahanmuuttajapalkansaajien määrä on Suomessa kuusinkertaistunut ja maahanmuuttajayrittäjien määrä kahdeksankertaistunut 2000-luvulla.
Koulutuksesta työhön ja yrittäjyyteen
Gharajeh-Daghin ensimmäinen vuosi Suomessa kului kotiäitinä, mutta lapsen päiväkotipaikka mahdollisti kielen opiskelun. Aika pian Leila lähti kuitenkin opiskelemaan parturiksi ja pääsi töihin. Kolmen vuoden työputken jälkeen Leila lähti jälleen opiskelemaan.
”Kun suomen kielen taitoni parani, halusin parempaa palkkaa ja säännöllisiä työvuoroja. Pääsin opiskelemaan merkonomiksi ja sain työharjoittelun kautta töitä kirjanpitäjänä.”
Leilan urakehitys vei hänet viideksi vuodeksi taloushallinnon töihin. Oman yrityksen perustamista hän alkoi harkita, kun asiakkaat suosittelivat häntä toisilleen.
”Joulukuussa 2021 perustin LG Business Housen. Tällä hetkellä meillä on 120 asiakasta, suurin osa tullut suositusten kautta.”
Uusille tekijöille on tarvetta
Kyse ei ole ollenkaan enää siitä, tarvitaanko Suomeen maahanmuuttajia. Suomen ikärakenne on sellainen, että asiantuntijoiden mukaan maahanmuuttoa on pakko edistää, jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan säilyttää. Startup-yhtiöissä nähdään, että Suomen talouskasvu nojaa tulevaisuudessa erittäin vahvasti maahanmuuttoon.
Startup-yhtiöt imevät maailmalta kansainvälisiä huippuosaajia, joiden mukana tulee usein perheitä ja puolisoita, jotka niin ikään haluavat työllistyä Suomessa. Suomen startup-yhteisön toimitusjohtajan Riikka Pakarisen mukaan meillä olisi työsarkaa, jotta tulijoita riittäisi.
Olisi kaikkien etu kääriä hihat jo siksikin, että startup-yhtiöt voivat olla Suomessa erittäin merkittävä talouden veturi.
"Startup-kenttä tulee kasvamaan Suomen vahvimmaksi talouden kivijalaksi. Jos verrataan Eurooppaa Yhdysvaltoihin, Yhdysvallat on huiman matkan edellä Eurooppaa siinä, miten teknologiapohjaiset yritykset ovat kasvaneet. Sen eteen meidän pitää tehdä Euroopassa töitä," Pakarinen muotoilee.
Pakarisen mukaan maahanmuutto on yksi keskeinen osatekijä, jos Suomeen halutaan saada lisää yksisarvisia eli yhtiöitä, joiden markkina-arvo ylittää miljardi dollaria.
Hän korostaa, että toimiva yhteiskunta on tärkeämpi kuin julkinen raha: "Esimerkiksi maahan tuleminen ja pankkitilin avaaminen pitää tehdä helpoksi. Se ei maksa mitään, että saadaan maahantulo ketterämmäksi."
Maahanmuuttajien osuus työelämässä kasvaa
Pellervon taloustutkimus PTT on tutkinut maahanmuuttajien roolia yrittäjinä ja palkansaajina Suomessa. Vanhempi ekonomisti Henna Busk PTT:stä on samoilla linjoilla Riikka Pakarisen kanssa: Suomen väestö ikääntyy ja syntyvyys on alhaisella tasolla, joten maahanmuuttajat ovat välttämättömiä työikäisen väestön määrän ylläpitämiseksi.
Busk korostaa, että maahanmuuttajien osuus Suomen palkansaajista ja yrittäjistä on noussut 2000-luvulla voimakkaasti: "Maahanmuuttajapalkansaajien määrä on kuusinkertaistunut, yrittäjien määrä kahdeksankertaistunut vuosina 2000–2022. Yrittäjyysaste maahanmuuttajilla on korkeampi kuin valtaväestöllä."
Suomessa 8,6 prosenttia palkansaajista oli maahanmuuttajia vuonna 2022. Palkkatuloista maahanmuuttajat ansaitsivat 7,3 prosenttia. Maahanmuuttajissa on enemmän osa-aikaisia työntekijöitä kuin kantaväestössä.
Yrittäjyys houkuttaa maahanmuuttajia
Monen maahanmuuttajan lienee helpompi ryhtyä yrittäjäksi kuin löytää palkkatyötä, ja se näkyy myös tilastoissa, sillä maahanmuuttajien yrittäjyys on yleisempää kuin valtaväestön.
Työllisistä maahanmuuttajista 11,9 prosenttia oli yrittäjiä vuonna 2022. Valtaväestössä osuus oli 9,9 prosenttia. Maahanmuuttajien osuus yrittäjinä on kasvanut erityisesti vuodesta 2018 lähtien. Moni maahanmuuttaja työllistää paitsi itse itsensä, myös muita.
Toimialasta riippuu, millaisille tulotasoille ulkomaalaistaustaiset yrittäjät yltävät, mutta viime vuosien yrittäjätulojen perusteella näyttäisi, että keskimäärin maahanmuuttajat elättävät itsensä suhteellisen hyvin valtaväestön yrittäjiin nähden. Toki paljon on myös ruokalähettejä ja osa-aikaisia yrittäjiä, joiden tulotaso jää erittäin vaatimattomaksi.
Maahanmuuttajayrittäjien yritykset pyörittävät jo 60:ta prosenttia ”posti- ja kuriiritoiminnasta”. Tämä tilastointiluokka sisältää muun muassa ruokalähetit. Ravitsemustoiminnasta maahanmuuttajayrittäjien yritykset kattavat jo 40 prosentin osuuden.
Haasteet ja mahdollisuudet
Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta Suomeen muuttaneiden keski-ikä on alle 30 vuotta, eli maahanmuutto paikkaa ainakin siinä mielessä loistavasti Suomen väestöpyramidin vinoumaa. Työllistyminen ei kuitenkaan välttämättä ole helppoa.
Maahanmuuttajien työllistymisen esteitä ovat kielitaito ja koulutuksen tai kokemuksen puute.
Maahanmuuttaneiden voi olla vaikea löytää paikkaa työmarkkinoilla ja ainakin työllistyminen voi kestää kauan.
Yksi väylä työmarkkinoille on työllistää itse itsensä ja ryhtyä yrittäjäksi. Yrityksen perustaminen vaatii kuitenkin lainsäädännön ja verotuksen tuntemusta, mikä voi olla haasteellista.
Palvelualoilla englannillakin voi pärjätä, jos asuu pääkaupunkiseudulla, mutta muualla Suomessa palvelua halutaan suomeksi. Joissain ammateissa, kuten sosiaali- ja terveysalalla, on myös kielitaitovaatimuksia.
Maahanmuuttajien työllistymistä voivat estää myös asenteet. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n vuonna 2024 julkaiseman tutkimuksen mukaan peräti 42 prosenttia Suomeen muuttaneista aikuisista kertoi tulleensa syrjityksi edellisen vuoden aikana ja heistä peräti 75 prosenttia arvioi syrjinnän perustuneen syntyperään, etniseen taustaan tai ihonväriin.
Yrittäjän haaveita ja realismia
Leila Gharajeh-Daghi on onnistunut luomaan menestyvän tilitoimiston, joka tarjoaa palveluita Vantaalla niin suomeksi, englanniksi kuin farsiksi. Yrityksen palkkalistoilla on nykyisin myös yksi osa-aikainen työntekijä, mutta yrittäjän työpäivät ovat joskus pitkiä.
”Pidän lomaa, mutta teen silti töitä. Läppäri kulkee aina mukana. Tämä on elämää. Olen vastuullinen. Jos lupaan jotain, hoidan sen – vaikka keskellä yötä”, Leila sanoo.
Hän on asettanut tavoitteekseen kasvattaa yritystään. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 124 000 euroa, tänä vuonna hän aikoo kaksinkertaistaa sen.
Leila suunnittelee myös hakevansa tilintarkastusopintoihin tai -harjoitteluun saadakseen laajennettua yrityksensä tarjontaa.
Kieli ja verkostot avainasemassa
Leilan yrittäjyystarinan taustalla on paljon enemmän kuin numerot ja liiketoimintasuunnitelmat, sen ytimessä on selviytymisen ja päättäväisyyden tarina.
"Rakensin elämäni alusta asti itse, ilman perheen tai läheisten tukea. En tuntenut Suomesta ketään. Yksinhuoltajana vastuu lapsestani ja omasta tulevaisuudestani painoi harteillani, ja yksinäisyys oli usein osa arkea. Silti uskon, että jos todella haluaa ja omaa motivaatiota, jos suhtautuu elämän muutoksiin positiivisesti ja uskoo itseensä, tie menestykseen on aina olemassa. Se vaatii tahtoa, kovaa työtä ja ennen kaikkea selkeän päämäärän, kyvyn pysyä tavoitteellisena."
Mikä sitten on ollut Leilan onnistumisen salaisuus?
”Kieli on kaikki. Jos haluat kavereita, töitä, ihmisiä ympärillesi – se vaatii suomea. Pakotin itseni puhumaan suomea joka paikassa”, Leila sanoo.
Hän kiittää opettajaa, joka auttoi ensimmäisen työharjoittelun saamisessa – ja joka yhä lähettää opiskelijoita hänen yritykseensä.
Leila kannustaa myös pyytämään apua, sillä apua saa, kun sitä vain pyytää.
”Erityisesti naisille haluan sanoa: teissä on voimaa. Me naiset voimme muuttaa vaikka koko maailman.”
Hän on päättänyt ottaa jatkossa lisää työntekijöitä, erityisesti sellaisia nuoria maahanmuuttajia, joilla on kieli- tai työllistymishaasteita.
Teksti: Outi Airaksinen // Kuva: Patrik Lindström
