Filosofian tohtori Jukka Rantala on luovuttanut selvityksensä yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeista sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Rantala esitti viisi ehdotusta yrittäjän työtulon määrittämiseksi ja kaksi mallia eläkevarojen rahastoimiseksi.
Nykyisessä yrittäjien eläkejärjestelmässä (YEL) on paljon ongelmia, joiden vuoksi järjestelmä kärsii luottamuspulasta. Selvityshenkilö Jukka Rantala on joulukuusta 2024 etsinyt keinoja ongelmien ratkomiseksi. Perjantaina 5. joulukuuta julkaistu Rantalan raportti sisältää viisi kehitysehdotusta.
- Ensimmäinen on yrittäjän työtulon määrittäminen yrittäjätoiminnan verotettavan ansiotulon kautta. Tämä toimisi vakuuttamisen pääsääntönä. Rantalan mukaan muutos selkeyttäisi työtulon määrittelyä, huomioisi yrittäjän muuttuvat työtulot ja vähentäisi alivakuuttamista.
- Rantala ehdottaa pääsäännön rinnalle mahdollisuutta siirtyä nykyisen kaltaiseen työtulomalliin, kun määritelty työtulo ylittää 35 000 euroa vuodessa. Laskennalliseen työtuloon kuuluisi olennaisesti Työpanosmittari, joka voitaisiin kehittää nykyisestä työtulolaskurista.
- Työtulon uuden määräytymistavan aiheuttamiin mahdollisiin suuriin muutoksiin tulisi Rantalan mukaan varautua siirtymäsääntöä kehittämällä. Verotuksen ansiotulon käyttöön voisi siirtyä heti lain voimaantultua tai viimeistään, kun voimaantulosta on kulunut kaksi vuotta.
- Rantala ehdottaa myös vakuuttamisvelvollisuuden neljän kuukauden aikarajasta luopumista, ja että vakuuttamisen tulorajaksi otettaisiin TyELin alaraja kolminkertaisena, eli noin 2 520 euroa. Tämä parantaisi Rantalan mukaan työeläketurvan kattavuutta.
- Viimeiseksi Rantala ehdottaa, että uudistuksen vaikutuksia seurataan ja eduskunnalle annetaan viiden vuoden kuluttua selonteko uudistuksen onnistumisesta ja mahdollisista uusista toimenpiteistä.
Rahastointiin kaksi mallia
Rantalan mielestä rahastoinnin puute ei ole tulevaisuuden kannalta ongelma, sillä valtio takaa YEL-eläkkeiden maksun.
”Lähtökohtaisesti on valtion ongelma, miten se rahoitusvastuunsa hoitaa”, hän sanoi raportin julkistustilaisuudessa Helsingissä.
Rantalan lähestymistavat rahastointiin ovat
- Velkavipumalli, joka on käytössä valtion omissa eläkkeissä (VER).
- Rahastointi eläkeyhtiöihin ja rahaston hidas kerryttäminen. Tavoitteena voisi olla kaukana tulevaisuudessa esimerkiksi TyEL-tasoinen rahastointi tai valtion osuuden korvaaminen rahastolla ja sen tuotoilla – tai jopa TyEL:n ja YEL:n yhdistäminen.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen ei väläytellyt julkistustilaisuudessa nopeita toimia rahastoinnin käynnistämiseksi.
”Rahastointi vaatii pohdintaa pitkällä aikajänteellä”, hän totesi.
Nyt alkavat yrittäjäkeskustelut
Gran-Laasonen lupasi käynnistää vielä ennen joulua yrittäjävuoropuhelut, joissa käsitellään YEL-selvityksen antia. Ministeri painottaa, että YEL-uudistus tehdään yrittäjyyden edellytysten parantamisen näkökulmasta.
”Hallitus on valmis uudistamaan YEL-järjestelmää vielä tällä hallituskaudella tavalla, joka lisää yrittäjyyttä ja edistää kasvua. Palaute yrittäjiltä on kuultu ja erittäin selvää: nykyinen YEL-malli koetaan epäjohdonmukaiseksi ja jopa mielivaltaiseksi”, hän sanoo.
Tutustu Jukka Rantalan selvitykseen Yrittäjäkin ansaitsee kunnollisen eläketurvan!
Selvitystyön tukena toimi sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä seurantaryhmä, jossa oli edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Suomen Yrittäjät ry:stä, Mikro- ja yksinyrittäjät ry:stä, työmarkkinakeskusjärjestöistä, Eläketurvakeskuksesta, Verohallinnosta, Työeläkevakuuttajat Tela ry:stä sekä Finanssiala ry:stä.
Satu Alavalkama
