Aivotyön panoksia ja vauhtia voi kasvattaa tiettyyn rajaan asti – kunnes napsahtaa, sanoo aivotutkija Kiti Müller. Pidä siis huolta aivoistasi, jotta ne pystyvät ajattelemaan luovasti ja ratkaisemaan ongelmia myös tulevaisuudessa.
Mietitkö asioita yöllä, eikä uni tule? Onko sinulla päänsärkyä, migreeniä ja niskat jumissa? Ärsyttävätkö ihmiset tai onko keskittyminen, muistaminen ja oppiminen työlästä? Jos oireet kuulostavat tutuilta, on syytä miettiä, oletko kuormittanut aivojasi yli niiden sietokyvyn.
Kun aivoja rasitetaan, niiden aineenvaihdunta sekä kemiallinen ja sähköinen toiminta muuttuvat. Muutokset vaikuttavat myös henkiseen toimintakykyyn.
”Oivaltaminen, tarkkaavaisuus, muisti sekä yhteistyö- ja oppimiskyky laskevat. Virheriski kasvaa ja mielenterveys horjuu,” listaa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kiti Müller vaikutuksia.
Työ kuormittaa
Aivojen ylikuormitusta on työelämässä yhä vaikeampi välttää.
”Työpaikoille kaivataan ”multitasking”-ihmisiä. He ovat henkilöitä, jotka pystyvät keskittymään levottomassa ympäristössä, sietävät häiriökuormitusta ja siirtyvät sujuvasti tehtävästä toiseen", sanoo Kiti Müller.
Müller kertoo, että nuoruuskaan ei pelasta kuormitukselta. Oireita on myös vasta työelämään tulleilla ihmisillä.
”Pätkätöissäkin on sitouduttava. Aina on venyttävä, myös painetilanteessa ja väsyneenä.”
Aivohuollon ABC
A) Tiedon määrä: vähemmän on enemmän. Sen sijaan että seulot tietoa väkkäränä 24/7, poimi itsellesi vain arvokas tieto ja jätä sälä pois. Työmuistisi tarvitsee tilaa ajattelulle.
B) Väsymys: yöunen aikana uusi tieto kiinnitetään säilömuistin tietorakenteisiin. Univaje heikentää keskittymistä, muistia ja oppimiskykyä.
C) Yhdessä ajattelu: toisen ihmisen kanssa ääneen ajattelun kautta jäsennät yhteistä todellisuutta ja jaat hiljaista tietoa, jota ei aina voi taltioida kirjallisena. Tämäntyyppinen keskustelu ei onnistu kokousaikataululla tai sähköisesti.
D) Ympäristö: aivot virittyvät parempaan toiminnan tilaan, kun työympäristö näyttää, tuntuu, tuoksuu ja kuulostaa miellyttävältä.
E) Energia: nauti maukasta ja ravitsevaa ruokaa. Eräiden tutkimusten mukaan aivot käyttävät jopa 30 prosenttia elimistön valveilla tuottamasta energiasta.
F) Liikunta: sopivasti mitoitettu liikunta lisää stressinsietokykyä ja ehkäisee unettomuutta. Liikuntaan on hyvä yhdistää myös musiikkia, sillä onnistunut yhdistelmä tuottaa aivojen hyvinvointia lisääviä tunteita.
G) Tanssi: tanssiessa musiikki ja liike aktivoivat hermoverkostoja ja luovat yhteyksiä hermoverkkojen välille. Tanssiaskelten opettelu kehittää oppimisvalmiuksia ja hioo loogisanalyyttisiä taitoja.
Satu Alavalkama



