10–17-vuotiaiden lasten huoltajien mielestä vastuu raha-asioiden opettamisesta lapsille kuuluu huoltajille. Nordean teettämässä tutkimuksessa vain viisi prosenttia vastaajista koki, että vastuu kuuluu koululle. Koulun toivottiin kuitenkin kertovan lapsille muun muassa budjetoinnista, säästämisestä ja velkaantumisesta.
On hyvä, että koulussa opetetaan talousasioita, koska siten lapset voivat saada tasavertaiset lähtökohdat talouteen liittyvistä asioista perheiden varallisuuseroista huolimatta. Näin voi kiteyttää koulun roolin lasten talousasioiden kasvattajana. Lasten huoltajista peräti 91 prosenttia kuitenkin kokee, että päävastuu rahaan ja kuluttamiseen liittyvästä kasvattamisesta kuuluu heille. Tiedot käyvät ilmi Nordean Kantar TNS:lläteettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin 10–17-vuotiaiden lasten ja nuorten talousosaamista. Kyselyyn vastasi 644 lasten tai nuorten vanhempaa.
Lasten kanssa puhutaan kotona yleisimmin hinnoista ja kuluista sekä säästämisestä. Erityisesti nuorempien lasten kanssa vanhemmat keskustelevat mainonnan vaikutuksesta rahan käyttämiseen. Vanhempien lasten kanssa puhutaan puolestaan enemmän rahankäytön suunnittelusta, sijoittamisesta, luoton käyttämisestä, velkaantumisesta sekä talouden ilmiöistä.
Vanhemmat toivovat, että koulussa puhuttaisiin varsin monenlaisista rahaan ja talouteen liittyvistä asioista. Nuorempien huoltajien vastauksissa korostuu perheiden välisistä varallisuuseroista puhuminen, vanhempien huoltajien vastauksissa puolestaan talouden ilmiöt, yrittäjyys ja sijoittaminen.
Lähde: Nordea/Kantar TNS
Sijoittaminen periytyy vanhemmilta
56 prosenttia 10–17-vuotiaiden lasten vanhemmista sijoittaa tai säästää lapsilleen jossain muodossa. Kuitenkin 44 prosenttia ei sijoita tai säästä lapselleen tutkimuksen valossa lainkaan.
”Sijoittaminen on periytyvää: jos omat vanhemmat ovat sijoittaneet, on lapsen sijoittaminen todennäköisempää ja alkaa nuorena. On selvää, että kaikille ei välttämättä jää rahaa sijoittamiseen, mutta jo taloudesta puhuminen rohkaisee nuoria aikuistuttuaan säästämään ja sijoittamaan. Alkuun pääsee jo esimerkiksi 10 eurolla kuukaudessa”, sanoo Nordean henkilöasiakkaista vastaava varajohtaja Nina Luomanen.
63 prosenttia vastanneista säästi lapselleen pankkitilille. Rahastoon sijoittavia oli 42 prosenttia ja pörssiosakkeisiin sijoittavia 13 prosenttia. Tutkimuksesta kävi ilmi, että rahastoihin ja osakkeisiin sijoittavat ovat keskimäärin paremmin toimeentulevia, korkeammin koulutettuja ja johtavissa asemissa.
Lasten rahat kuluvat herkkuihin, vaatteisiin ja pelaamiseen
Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, mihin lapset käyttävät huoltajien käsityksen mukaan omia rahojaan. 63 prosenttia vastanneista nosti esiin makeiset ja virvoitusjuomat. Rahaa kuluu myös kahviloihin ja elokuviin. Tytöt kuluttavat näiden lisäksi rahaa vaatteisiin ja kosmetiikkaan, pojat harrastuksiin ja pelaamiseen.
10–13-vuotiailla nousi esiin säästäminen jotain isoa tavoitetta varten. Vanhemmat lapset kuluttivat useammin rahaa vapaa-ajan viettoon ja käyttötavaroihin.
”Oma pankkitili, maksukortti ja pääsy mobiilipankkiin auttavat nuorta oppimaan itsenäiseksi rahankäyttäjäksi – oman käyttötilin saldon seuraamisen avulla voi opetella kulutuksen ja säästämisen tasapainottelua”, Luomanen sanoo.
Ehkä kaikkein yllättävin tulos tutkimuksessa oli se, että peräti 81 prosenttia vanhemmista antaa lapselleen rahaa käteisenä. Toiseksi suosituin tapa oli antaa rahaa tilisiirtona. Vain joka kymmenes kyselyyn vastannut vanhempi antoi lapselleen rahaa mobiilimaksutavalla, kuten Mobile Payllä.
Outi Airaksinen
