Kuolinpesän tyhjennys voi osoittautua liian isoksi urakaksi ilman ammattiapua. Ennen ulkopuolista apua perillisten on syytä kokoontua katsastamaan, mitä kaikkea ollaan tyhjentämässä. Onko tavaroiden seassa arvoesineitä?
Kun toinenkin vanhempi on kuollut, lapsilla on edessään edesmenneiden äidin ja isän kodin tyhjennys. Jo henkisestikin rankkaa työtä helpottaa, jos vanhemmat ovat valmistautuneet tulevaan ja raivanneet komeroistaan käyttökelvottomat vaatteet ja tavarat sekä järjestäneet tärkeät paperit.
Toisin sanoen tehneet kuolinsiivouksen.
Todellisuus on usein toinen. Erityisen työläs urakka on edessä lapsilla, jotka raivaavat omakotitalon tavarat vuosikymmenten kertymineen. Silloin on iso houkutus pyytää paikalle kuolinpesän tyhjennyspalvelu.
Asunnon tyhjennykseen voi ryhtyä ennen perukirjan valmistumista, jos tämä sopii kaikille kuolinpesän jäsenille. Tyhjennys hyvissä ajoin voi olla viisasta, sillä jos jaettavana on arvokasta omaisuutta, se voi vaikuttaa perukirjaan ja verottajalle ilmoitettaviin tietoihin.
Arvoesineiden takia välit poikki
Miten kuolinpesän tyhjennys sujuu ammattilaiselta? Kysytään tätä Tammitorin Kari Lähteiseltä, jolla on vuosikymmenten kokemus kuolinpesien tyhjennyksistä. Lisäksi hän toimii antiikkikauppiaana.
Olemme Hyvinkäällä yhdessä hänen varastoistaan, jonka sisältö on lähdössä japanilaiselle asiakkaalle.

Muumilautaset matkustavat Hyvinkäältä Japaniin. Kuva: Ismo Henttonen
Maallikko bongaa huonekalujen ja muiden tavaroiden joukosta suomalaisia klassikkoja. Tuolla on Yki Nummen Lokki-lamppu, kaapin päälle on kerätty Aallon seinähyllyjä ja lattialle pinottu lukuisia Artekin jakkaroita.
Lähteinen kantaa parhaillaan pakettiautoonsa Tapiovaaran Pirkka-pöytää.
Hän sanoo, että ennen kuin ulkopuolisia pyydetään apuun, perinnön jakajien kannattaa kokoontua tyhjennettävään asuntoon.
Tuolloin sovitaan yhdessä, miten tyhjennys halutaan hoitaa ja kuka on tyhjennyksestä viime kädessä vastuussa.
Samalla on hyvä käydä läpi tärkeät paperit ja etsiä mahdollista testamenttia. Testamentissa saattaa olla mainintoja siitä, miten esineitä tulisi jakaa sisarusten kesken.
Lähteinen suosittaa käymään yhdessä läpi myös vanhempien korut. Esimerkiksi vihkisormuksilla on todennäköisesti niin paljon tunnearvoa, että niitä ei haluta myydä.
Ennen tyhjennystä asunnosta kannattaa ottaa kuvia – jos ei muuten, ainakin muistoksi. Kuvat toimivat myös todisteena siitä, mitä kaikkea jaetaan.
Kari Lähteinen sanoo, että arvoesineiden keskinäisessä jakamisessa on omat riskinsä. Hienoa, jos se sujuu kitkatta eikä myöhemmin tule sanomista. Tällaiset tilanteet vaativat reiluja välejä ja luottamusta sisarusten kesken.
Toisenlaisiakin tapauksia on. Lähteinen on ollut todistamassa tilanteita, joissa lapsuuskodin tavaroiden jakaminen on mennyt riitelyksi ja rikkonut sisarusten välejä.
Välit saattavat rikkoutua myös myöhemmin, kun huomataan, että joku sisaruksista on hoksannut valita itselleen arvoesineitä, joiden jälleenmyyntiarvo on paljastunut muille vasta jälkikäteen.
Tunnearvo ei ole myyntiarvo
Lähteinen kykenee yleensä reilun puolen tunnin tai tunnin arviointikierroksensa aikana kertomaan kuolinpesän osakkaille, millä esineillä on jälleenmyyntiarvoa ja mitä huoneiston tyhjennys arvotavaroineen päivineen maksaisi.

Tervasaaren Puutyötehtaan Juuso-jakkara on Juuso Waldenin suunnittelema. Kuva: Ismo Henttonen
Arviointikierros on ilmainen, mikä on melko yleinen alan käytäntö.
Hän ilmoittaa arvotavaroista asiakkailleen suuntaa antavia hintoja, jotta kuolinpesän jakajat tietävät, onko kyse kympeistä vai satasista.
Hinta-arviot eivät aina ilahduta. Lähteinen joutuu kertomaan usein, että tunnearvoa ei kannata sekoittaa myyntiarvoon. Jos jollakin esineellä on paljon tunnearvoa, se kannattaa pitää itsellä.
Lapsuuskodissa moni esine saattaa tuoda mieleisiä muistoja, mutta onko jälkeläisillä tilaa mahduttaa niitä kaikkia omaan kotiinsa? Riittäisikö, jos niistä ottaisi kuvan?
Edesmenneiden vanhempien osamaksulla hankkima sohvakalusto on aikanaan maksanut maltaita, mutta nykykoteihin sitä ei ehkä kelpuuteta. Trendit vaihtuvat tiuhaan ja nostavat joitakin huonekaluja ja astioita halutuksi – ja päinvastoin.
”Arabian Myrna-astiat olivat suosittuja vielä jokin aika sitten, mutta nyt niitä ei enää juuri kysytä”, Lähteinen sanoo.
Muutamasta sadasta tuhansiin euroihin
Kari Lähteinen on huomannut, että jos omakotitalon tyhjennysoperaatio jää yhden jälkeläisen harteille, urakkaan saattaa huveta pari kolme vuotta.
Lähteiselle tulee toisinaan toimeksiantoja siinä vaiheessa, kun asuntoa tyhjentävä kuolinpesän jakaja väsyy ja kyllästyy. Hän saattaa toivoa, että jäljellä olevilla tavaroilla olisi jälleenmyyntiarvoa sen verran, että sillä saisi kuitattua tyhjentämisen kulut.
Lähteisen mukaan tällaisissa tapauksissa kaikki arvokas on yleensä viety pois. Jäljelle jääneillä tavaroilla ei silloin kuitata tyhjentämiseen kuluvaa aikaa sekä jäte- ja muita kuluja.
Miten isoon laskuun kannattaa siis varautua?
Lähteinen sanoo, että jokainen kohde on omansa. On tapauksia, joissa yksi taide-esine on niin arvokas, että sillä hoidetaan asunnon irtaimiston tyhjennykset kulut.
Yleisempiä ovat tilanteet, joissa arvoesineillä voi pienentää osan tyhjennyksen kuluista. Sitten on niitä asuntoja, joista kaikki myytävä on viety pois ja jäljellä on kierrätyskeskuksiin ja kaatopaikalle vietäviä tavaroita.
Kuolinpesän tyhjennyksestä tuleva lasku voi nousta useisiin tuhansiin euroihin. Kokonaissummaan vaikuttavat arvoesineiden lisäksi muun muassa tyhjennettävän tilan koko, tavarapaljous sekä jätteiden määrä. Jos kohde on hissittömän talon ylimmässä kerroksessa, sekin näkyy loppulaskussa.
Melko yleinen tyhjentäjän tuntihinta on 60–70 euroa. Pienen asunnon tyhjennyksen voi saada urakkahintaan muutamalla sadalla eurolla.
Lähteinen kollegoineen oli edellisellä viikolla tyhjentämässä asuntoa, jossa oli säästetty kaikki mahdollinen ja kaapeissa oli muun muassa kymmenittäin tyhjiä kenkälaatikoita. Aikaa kului pelkkään jätteiden lajitteluun.
”Pyrimme vähentämään turhaa liikennettä etenkin pääkaupunkiseudulla lahjoittamalla esimerkiksi vanhoja mutta toimivia kodinkoneita suoraan paikan päältä. Meidän ei tarvitse silloin kuljettaa niitä Sortti-asemille.
Kirjahyllyt eivät kelpaa edes ilmaiseksi, mutta muut huonekalut löytävät helpommin uuden kodin.
Joissakin tapauksissa kuolinpesän osakkaat haluavat asuntoon osittaisen tyhjennyksen. Osa kalusteista jätetään paikalleen, jotta asunto näyttäisi houkuttelevammalta.
Lähteinen sanoo, että silloin osakkaiden kanssa voidaan sopia lopun irtaimiston tyhjennyksestä asuntokaupan jälkeen.
Muista asunnon juoksevat kulut
Kuolinpesän tyhjennyksestä päätettäessä kannattaa miettiä, miten pian asunto halutaan myyntiin. Kuinka isoja vastikkeita ja kuluja asunnosta kertyy kuukausien kuluessa?
Entä miten isosta tyhjennysurakasta on kyse? Joudutaanko tehtävä sälyttämään yhden sisaruksen harteille? Onko lähellä kierrätyskeskuksia tai kirpputoreja, jotka ottavat tavaraa vastaan?
Rahaa säästyy, jos kuolinpesän osakkaat saavat kaupaksi huonekaluja ja vaatteita kirpputoreilla tai vaikka Facebookin kaupunginosaryhmissä. Puhumattakaan designista, jolla hoituisi isompikin lasku.
ALLE 4 000 EURON IRTAIMISTOA EI TARVITSE ERITELLÄ | Perukirjaan tarvitaan realistiset tiedot omaisuudesta. Tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa ei tarvitse eritellä perukirjaan, jos asunnon irtaimiston arvo on enintään 4 000 euroa.
Taide- ja arvoesineet eivät kuulu tavanomaiseen koti-irtaimistoon. Verottaja ilmoittaa, että ulkopuolisen alan asiantuntijan lausunto esineen arvosta voidaan ottaa yleensä perintö- tai lahjaverotuksen perusteeksi. Jos selvitys puuttuu, myös esineen hankintahintaa arvonlisäveroineen voidaan käyttää arvostamisen perusteena.
Jos jälkeläiset päättävät selvittää irtaimen omaisuuden arvon itse, taide- ja arvoesineiden selvittämiseen saa apua netistä. On hyvä pitää mielessä, että esillä on pyyntihintoja, myyntihinta voi olla pienempi.
Kirsi Riipinen
Kuvat: Ismo Henttonen



