veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

KOTI

Seniorien palveluasumisen maksuissa on nyt ylärajat – miten se tuntuu kukkarossa?

Seniorien palveluasumisen maksuissa on nyt ylärajat – miten se tuntuu kukkarossa?
27.9.2021

Kun seniori saa hoivaa kunnallisessa palvelutalossa, vanhainkodissa tai kotihoidossa, kunta päättää palvelumaksut. Maksuissa on ollut isoja eroja. Miten niitä nyt tasoitetaan? Voiko maksuista saada alennusta?

Heinäkuussa astui voimaan lakimuutos, jonka avulla pyritään yhdenmukaistamaan seniorien palveluasumisen maksuja koko maassa. Aiemmin tätä koskevaa lainsäädäntöä ei ollut lainkaan. Jokainen kuntayhtymä peri erilaisia maksuja. Nyt laki antaa maksuihin enimmäiseurot ja -prosenttimäärät.

Maksuista päättää palvelun tarjoava kunta. Osan kunnista on nyt pudotettava maksujen enimmäismääriä. Halutessaan kunta saa edelleen periä pienempiä maksuja –  tai palvella jopa kokonaan maksutta. Asiakas voi myös hakea maksuun huojennusta, jos talous on tiukilla.

Erityisasiantuntija Marjo Kekki sosiaali- ja terveysministeriöstä vastaa kysymyksiin uudistuksesta.

1. Millaisia maksuja kunnan palvelutalossa nyt peritään?

Palveluasuminen voi olla tavallista tai tehostettua.

  • Tavallinen palveluasuminen sopii hyväkuntoiselle henkilölle, joka ei tarvitse ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Tunti tai pari päivässä ehkä riittää.

Tämä palvelu rinnastuu hyvin pitkälle jatkuvaan ja säännölliseen kotihoitoon. Myös maksut määräytyvät jatkossa samalla tavalla kuin kotihoidossa. Aiemmin tavallisen palveluasumisen maksuista ei ole ollut säädöksiä, joten kunnat ovat päättäneet itse maksuista ja niiden tasot ovat vaihdelleet. Kotihoidon maksuihin tuli tarkennuksia, joita voimme katsoa kohta lähemmin.

  • Tehostetun palveluasumisen asiakas on ympärivuorokautisen hoivan ja huolenpidon tarpeessa. Hän maksaa hoivapalvelusta tuloihin perustuvan maksun. Lisäksi maksetaan erikseen asumisesta palvelutalossa.  Muita kuluja syntyy mahdollisesta terveydenhuollosta ja lääkkeistä.

Yksin asuvalle tehostettu palveluasuminen maksaa 85 prosenttia kuukausittaisista nettotuloista. Ennen kuin maksu määrätään, bruttotuloista tehdään laissa säädetyt vähennykset. Vähennyskelpoisia ovat esimerkiksi asumis- ja lääkemenot sekä mahdollinen edunvalvojan palkkio.

Tavoitteena on, että asiakkaalle jää 15 prosenttia nettotuloista käyttövaroiksi. Hänelle tulee kuitenkin jäädä 164 euroa vähimmäiskäyttövaraa kuukaudessa. On katsottu että 164 eurolla pääsääntöisesti  kykenee maksamaan muut kulut, kuten esimerkiksi terveydenhuoltomenot, lehdet ja vaatehankinnat.

2. Jos asuu vanhainkodissa tai on pitkään hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla, ovatko maksut muuttuneet?

Laitoshoidon maksuihin ei tullut erityisiä muutoksia. Tuloista tehtäviä vähennyksiä kuitenkin tarkistettiin.  Bruttotuloista vähennetään nyt myös mahdollinen edunvalvojan palkkio. Kun asukas siirtyy kotoa kunnalliseen palveluun, on mahdollista aluksi vähentää oman asunnon menot. Näin vanhasta asunnosta ehditään luopua tai hankkia sinne vuokralainen.

Laitosasumisen maksuperuste on sama kuin tehostetussa palveluasumisessa eli 85 prosenttia nettotuloista, mutta vähimäiskäyttövara on pienempi eli 110 e. Laitoshoito sisältää kaiken asiakkaan tarvitseman ja sen maksu kattaa kaikki terveydenhuolto- ja hoitomenot.

3. Kuka ja kuinka maksuun voi saada alennusta?

Jos henkilöllä on sellainen tilanne, että kuukausittainen 164 tai 110 euron käyttövara ei riittäisi, kunnan tulee arvioida maksun alentamisen tai perimättä jättämisen tarve. Asiakas hakee itse maksun alentamista ja hänen tulee toimittaa kunnalle selvitys kokonaistaloudellisesta tilanteestaan.

Kunnan pitää nyt tiedottaa mahdollisuudesta saada huojennusta maksuun sekä opastaa asiakasta hakemaan maksuun alennusta, jos siihen on tarvetta. Aiemmin asiakkaat eivät ole tienneet kovin hyvin tästä mahdollisuudesta.

Kunnassa arvioidaan, vaarantaako maksu toimentulon. Jos näin on, kunnalla on velvoite ensisijaisesti alentaa maksua  –  eikä siirtää maksuja toimeentulotukeen.  Kunnan päätös on myös muutoksenhakukelpoinen eli siitä voi valittaa.

4. Miten kotihoidon maksut muuttuivat?

Jatkuvassa eli säännöllisessä kotihoidossa maksu määräytyy useiden tekijöiden perusteella. Niitä ovat palvelutuntien määrä, tulot ja perheen koko.

Lakiin haluttiin tiukemmat enimmäismaksuprosentit, jotka määräytyvät tuntikohtaisesti. Esimerkiksi jos on vain vähän palveluja, maksuprosentti on pienempi. Tutustu maksuihin täällä.

Muutoksella haluttiin poistaa kuntien välillä olevia eroja. Kotihoidon maksuissa oli suurta hajontaa. THLn tutkimuksen mukaan kunnilla oli jopa 20 prosentin suuruisia eroja maksuprosenteissa.

Laissa säädetään enimmäismaksut, mutta kunta voi päättää periä myös pienempiä maksuja. Kotihoidon maksuja käytetään myös tavallisessa palveluasumisessa.

5. Mitä tarkoittaa maksukatto?

Maksukatto koskee kaikkia julkisia terveyspalveluja käyttäviä. Se on sidottu kalenterivuoteen. Jos maksetut maksut ylittävät 683 euroa, asiakkaan ei tarvitse enää maksaa loppuvuonna maksukattoa kerryttävistä palveluista. Näistä suurin osa on terveydenhuollon avosairaanhoidon palveluja.

Maksukatto koskee myös senioreita sitä osin, kun he käyttävät avopalveluja. Asiakkaan pitää itse seurata maksukaton täyttymistä. Jos se täyttyy, pitää itse ilmoittaa asiasta julkisen terveydenhuollon yksikköön. Velvollisuus on asiakkaalla, vaikka käytännössä myös useat kunnat seuraavat maksukattoa tietojärjestelmillään.

Satu Alavalkama 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti