veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

KOTI

Kunttavillitys tuo metsäluonnon kotipihaan

Kunttavillitys tuo metsäluonnon kotipihaan
3.7.2018

Kunttapihan omistaja poimii metsämarjat kotiovelta. Varpumatto on helppohoitoinen, mutta vaatii sopivan pohjan ja tarpeeksi kosteutta.

Kunttavillitys lähti kymmenkunta vuotta sitten kesämökeiltä: tonttia ympäröivän varvikon jatkeeksi haluttiin metsänpohjaa myös pihaan. Nykyisin kunttaa eli siirtovarvikkoa asennetaan omakotitalojen, rivitalojen ja jopa kerrostalojen ympärille. Sitä menee myös liikenneympyröihin ja maantieluiskoihin.

Kuntta menestyykin melkein missä vain, kunhan sillä on sopiva pohja - rikkaruohoton, hapan ja niukkaravinteinen. Jos maa ei ole luonnostaan sopivaa, sille levitetään tukeva pohjakangas, jonka päälle tuodaan vähintään kymmenen senttimetrin kerros hienoa hiekkaa.

Rikkaruohottuneelle savimaalle tai kalliotontille kunttaa ei pidä missään tapauksessa asentaa ilman pohjatyötä. Koska varpumaton juurikerros on ilmava, se ei pidätä rikkaruohoja. Pohja auttaa säilyttämään myös kosteutta.

Kun perusta on kunnossa, kuntta on yksi kestävimmistä pihakatteista.

”Mukana on aina joku kasvi, joka pystyy ottamaan vallan kasvupaikan mukaan: mustikka, puolukka, variksenmarja tai kanerva”, luettelee turkulainen puutarhuri-arboristi ja kuntantoimittaja Minna Toivanen.

On kuitenkin tontteja, joiden rakennuksiin tai muuhun tyyliin varpumatto ei välttämättä sovi.

”Jos omakotitalot ovat rivissä savisella pellolla, tuhannen neliön tontilla kukin, suosittelisin jotakin muuta pihakatetta.”

Kastele alussa tarpeeksi!

Kuivuus on pahin vasta asennettua varpumattoa uhkaava vaara. Siksi kunttaa on ensimmäisenä ja usein toisenakin kesänä kasteltava reilusti, ellei sada. Helteellä vettä annetaan useita kertoja viikossa.

Vapaa-ajan asunnolla kuntan saa viihtymään, kun kastelee sitä ainakin viikonlopun aikana pari kertaa runsaasti. Jos piha tehdään syksyllä, kosteudesta on huolehdittava seuraavana kesänä.

Minna Toivanen toimittaa kuntan asiakkaalle reilun neliömetrin kokoisina paloina, jotka asennetaan käsityönä. Jotkut yritykset tuovat myös isoja kunttarullia, jotka pannaan paikoilleen pienen koneen avulla. 

Kuntta maksaa asennettuna noin 20 euroa neliöltä, mutta halutessaan ostaja voi laittaa sen pihaansa itse. Jos kauppaa tehdään pienistä määristä tai varvikko asennetaan vaikeaan kohteeseen, neliöhinta nousee. Lopulliseen hintaan vaikuttavat myös mahdolliset pohjatyöt ja rahtikustannukset.

Yrittäjät hankkivat kuntan metsistä, joihin on tulossa avohakkuu. Merkittävin myyjä on Metsähallitus, mutta kunttaa ostetaan jonkin verran myös yksityisiltä metsänomistajilta.

Mitä kuntalle kaveriksi?

  • Kuntan seuraksi sopivat havupuut kuten tutut kuusi ja mänty. Kataja ja vuorimänty käyvät myös.
  • Alppiruusut, atsaleat, hortensiat ja muut luontaisesti happaman maan kasvit viihtyvät kunttapihassa.
  • Vaahteroita ja muita lehtipuita kannattaa harkita tarkasti, sillä putoavat lehdet tukahduttavat kunttaa altaan.  

 

Hanna Lehto-Isokoski

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.